torstai 15. elokuuta 2019

Vihervasemmistossa ei ymmärretä jakopolitiikan ja verotuksen yhteyttä

Helsingin Sanomien mukaan suurin osa suomalaisista vastustaa polttoaineverojen korotusta. Näin tekee myös enemmistö hallituspuolueiden kannattajista pois lukien vihreät - joista vähän yli puolet kannattaa hallituksen aikeita.

Kaikkiaan 68 prosenttia suomalaisista vastustaa polttoaineverotuksen kiristystä ja 24 prosenttia kannattaa sitä. Tämä on hyvässä linjassa aiemman selvityksen kanssa, jonka mukaan 23 prosenttia suomalaisista kaipaisi lisää veroja.

HS:n jutun mukaan Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut ohjelmassaan, että polttoaineverojen korotuksen vaikutus pienituloisille otettaisiin huomioon tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla. Toisin sanoen hallitus haluaa kiristää keski- ja hyvätuloisten verotusta ennestään jakaakseen rahaa pienituloisille ja sitä jakaville byrokraateille.

Mielestäni on erittäin mielenkiintoista, että huolimatta verotuksen korottamisen alle neljänneksen kannatuksesta äänesti viime eduskuntavaaleissa varsinaisia tulonjakopuolueita eli Vihreitä, SDP:tä ja Vasemmistoliittoa yhteensä noin 37 prosenttia äänestäjistä. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että lähes puolet heistä ei ymmärtänyt oman äänestyskäyttäytymisensä, mainittujen puolueiden ajaman jakopolitiikan ja verotuksen välistä yhteyttä.

Ehkäpä tämä yhteys aukeaa näille äänestäjille tällä hallituskaudella, kun Suomessa toteutetaan SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton veropoliittista linjaa Keskustan tukeman vihervasemmiston vallankaappauksen seurauksena.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vähemmistön päätöksellä verohelvetiksi
23 prosenttia suomalaisista kaipaa lisää veroja

1 kommentti:

  1. Omasta mielestäni on mielenkiinnotonta että joku puhuu polttoaineveroista ja pienituloisista samaan hengenvetoon. Aivan kuin auton omistaminen ja pienituloisuus jotenkin kuuluisivat yhteen.

    Toinen juttu on sitten tuo "jakopolitiikan" demonisoiminen -- ikään kuin yhteiskunta voisi olla yhteiskunta ilman sosiaalisen tasauksen mekanismia. Jos kuitenkin toisenn vaakakuppiin pannaan sosiaalinen tasaus, ja toiseen reaalitaloudesta irronnut numerotaloudellinen keinottelu, kyllä jokainen sosiaalisen tasauksen kautta reaalikiertoon palautettu euro on terveempi kuin yksikään talouden katon läpi numeerisen rahatalouden taivaaseen vuotanut euro.

    Maailma kun ei enää dollarin kohdalla 70-luvun puolivälin jälkeen ja muiden valuuttojen kohdalla vuosikymmentä myöhemmin ole elänyt mitään "oikeistolaisen" tai "vasemmistolaisen" talouden aikoja, vaan vastakohdaksi ovat muodostuneet numerokapitalismi ja reaalimarkkinatalous.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!