Suomi, Unkari ja oikeusvaltioperiaate

Suomen ja Unkarin välit ovat nopeasti heikentyneet. "Kiitos" siitä kuuluu Suomen uuden eli Antti Rinteen (sd) hallituksen moralistiselle pyrkimykselle johtaa EU:ta, kuten Iltalehden näkökulma-artikkeli asian maalaili. Tarkemmin sanoen Suomen ja EU:n agendalla on kysymys siitä, että noudattaako Unkari oikeusvaltioperiaatetta ja mikäli näin ei ole, pitäisikö sitä rangaista esimerkiksi vähentämällä EU:n maksamia tukia.

Asiaa selvensi aamun Helsingin Sanomat. Sen mukaan Unkarin suurlähetystö on väittänyt, ettei oikeusvaltiota olisi edes määritelty kunnolla, vaan se on pikemminkin hämärä poliittinen väline.

Tämän kiisti kuitenkin emeritusprofessori Kaarlo Tuori, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen "keskeisiä asioita ovat muun muassa tuomioistuinten riippumattomuus, mielivaltaisen hallinnollisen vallan estäminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen". Oman näkemykseni mukaan oikeusvaltioperiaatteen keskeisimpiä sisältöjä ovat lainkäytön ennustettavuus (mikä sisältynee Tuorin mainitsemaan hallinnollisen mielivallan estämiseen) ja syyttömien tuomitsemisen välttäminen mahdollisimman pitkälle.

Koko jutun ja Suomen hallituksen (ja EU:n) asema tässä keskustelussa kulminoituu tuohon hallinnollisen mielivallan estämiseen eli lainkäytön ennustettavuuteen. HS:n samassa jutussa Suomen EU-edustuston erityisasiantuntija kertoi, että komission alustavassa esityksessä ei ole tehty tarkkaa listausta siitä, millaisin kriteerein jäsenmailta voitaisiin evätä rahoitusta.

Toisin sanoen Suomen hallituksella (ja sen taustapiruilla Saksassa ja Ranskassa) on pyrkimys nimenomaisesti hallinnolliseen mielivaltaan. Tämä ilmenee siinä, että Suomen hallitus ja unioni pyrkivät saattamaan Unkarin vastuuseen asioista, joita ei ole määritetty EU:n nykyisessä sopimuksessa eikä edes komission esityksessä - ja jotka voivat parhaimmillaankin olla toteutettavissa vain oikeusvaltioperiaatetta rikkovalla taannehtivalla lainsäädännöllä. Suomi ja EU ovat siis itse tragikoomisesti rikkomassa oikeusvaltioperustetta suhteessaan Unkariin.

Asiaa ei muuta se, että oikeusvaltion määritelmiä on löydettävissä ns. Venetsia-toimikunnan listauksesta tai EU-tuomioistuimen oikeusvaltioperiaatetta koskevista päätöksistä, joilla EU-asiantuntijamme pyrki HS:lle antamassaan lausunnossaan paikkaamaan edelle kirjoittamaani ongelmaa. Oikea tapa toimia tässä asiassa olisi ajaa oikeusvaltioperiaatteiden ja rahanjaon kytkentä EU:n lainsäädäntöön mainitsematta yksittäisiä jäsenmaita ja sen jälkeen ryhtyä noudattamaan tätä periaatetta - mikäli se saataisiin voimaan EU:n vallitsevan lakiensäätämisjärjestelmän perusteella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oikeusturvaa ei saa unohtaa raiskauslakia uudistettaessa
Lukutaito riveiltä ja rivien väleistä
Kommunismin varjo selittää Visegrad-maiden ja Länsi-EU:n poliittisia eroja