Etlan uudesta selvityksestä on syntynyt mielenkiintoinen debatti suomalaisessa julkisuudessa. Kyse on siis työnantajaleiriin kuuluvan tutkimuslaitoksen näkemyksestä, jonka mukaan taannoinen kilpailukykysopimus olisi lisännyt työpaikkojen määrää Suomessa kymmenillä tuhansilla.
Jännittävästi ja ehkä vähän poikkeuksellisesti myös SAK myönsi työajan pidennyksen lisänneen työpaikkoja - toki hiukan vaatimattomammin kuin Etla sanoi. Tämä lähtökohta on hyvä jatkokeskusteluille.
Tosin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan kommentti siitä, ettei Suomen talouskasvu voi olla ilmaisen työn varassa on vähintäänkin outo. Tai ainakaan minä en ole kuullut, että kilpailukykysopimuksen varjolla olisi teetetty ilmaista työtä - sen sijaan sitä kautta voitiin nostaa jonkin verran työnteon kustannustehokkuutta alentamatta ihmisten kuukausiansioita eli elämiseen jäävää rahaa.
En myöskään usko, että Eloranta oikeasti kuvittelisi työnantajien teettävän kilpailukykysopimuksen varjolla ilmaista työtä. Sen sijaan hän on keksinyt oivan sloganin, jolla voidaan lisätä työntekijöiden ennakkoluuloja työnantajia kohtaan ja sitä kautta vahvistaa oman leirin yhtenäisyyttä tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa. Sekä ehkäpä aikanaan myös ohjata ihmisten äänestyskäyttäytymistä kohti poliittista vasemmistoa.
On siis syytä onnitella Elorantaa hyvästä oivalluksesta. Sekä toivoa, että työmarkkinaneuvotteluissa lähdettäisiin siitä huolimatta molemmilla puolilla tosiasioiden tunnustamisesta pyrkimyksenä ohjata Suomi kerrankin tulossa olevan talouden laskusuhdanteen yli hyvässä kunnossa, jotta vastaan aikanaan tuleva uusi nousukausi voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti.
Tässä opettavaisena kertomuksena toimikoon niin ikään hieno slogan Sari Sairaanhoitajasta, jonka avulla elinkeinoelämämme kilpailukyky saatiin romahtamaan juuri ennen alkamassa ollutta talouden laskukautta, eikä sitä saatu kuntoon ennen kuin aivan nyt päättymässä olevan nousukauden lopussa. Ja siihenkin tarvittiin vihervasemmiston jättäminen pois hallituksesta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ann Selin perussuomalaisella linjalla
Vasemmistonaiset upottavalla suolla
Kilpailukykysopimus maaliin ja Sipilälle sulka hattuun
Tekstit
-
Artikkelissa ei oikein avattu tuota mekanismia, jolla kiky parantaa työllisyyttä. Viitattiin vain kilpailukyvyn paranemisen tuomiin dynaamisiin vaikutuksiin.
VastaaPoistaOnko siis niin, että mitä enemmän työntekijät tekevät töitä, sitä enemmän työntekijöitä tarvitaan? Ja Kanadan esimerkki osoittaa, että mitä vähemmän työntekijät tekevät töitä, sitä vähemmän työntekijöitä tarvitaan? Nuo väitteet eivät ole ihan arkiymmärryksen kanssa yhteensopivia. Oma (taloustietellisesti valveutumaton) ymmärrykseni sanoo, että asia on ihan päinvastoin.
Ihminen jää työttömäksi, jos ei pysty työpanoksellaan tuottamaan omaa palkkaansa. Kun työn tehokkuus kasvaa, työnantaja pystyy palkkaamaan uusia työntekijöitä, jotka aikaisemmin olisivat jääneet työttömiksi. Siinä mielessä "mitä enemmän työntekijät tekevät töitä, sitä enemmän työntekijöitä tarvitaan?"
PoistaTyöttömyys ylipäätään johtuu siitä, että työehtosopimukset asettavat byrokraattisen työllistämiskynnyksen. Jos minimipalkkoja ei olisi, kaikki halukkaat työllistyisivät. Silloin jokainen saisi palkkaa oman aikaansaannoksensa perusteella, olipa se mikä hyvänsä.
Ainakin työttömät hyötyisivät siitä. Ammattiliitoilla sen sijaan menisi huonommin.
Taloudessakin kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten voi olla vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus. Kikyn kohdalla positiivinen vaikutus on kuitenkin selvä. Jos samalla rahalla saa isomman työpanoksen, niin se on yrityksen kannalta hyvä asia. Yritykselle on houkuttelevampaa palkata lisää tekijöitä. Tai ainakin kynnys vähentää tekijöitä on hieman korkeampi.
PoistaAlkuperäinen kysyjä-anonyymi (Anonyymi 9:41) täällä taas hei! Selitykset ovat ymmärrettäviä, mistä kiitos! Eli tavallista hintajoustoa - kun myy halvemmalla, niin paremmin menee kaupaksi. Myös työvoima.
PoistaSeuraavaksi tuli mieleen, että sellaiset maat, joissa työvoimaa myydään halvalla, ovat aika ikäviä asua. Kauko-idän maat ja vaikka Hondurasit ja semmoiset. Työttömyyshän niissä varmaan on ihan nolla, kun kerjääminen ja kaatopaikkojen kaivelukin on työtä. Rikollisuus kans.
Jotenkin se hyvinvointi kuitenkin tuntuu kasautuvan sellaisiin maihin, joissa työvoima on kallista. Pohjoismaissa ja Sveitsissä ja Euroopassa yleensäkin. Mistä moinen? Aiemmasta protektionismistako se johtuu? Ja nyt globalisaation myötä joudumme kilpailemaan halvan työvoiman maiden kanssa?
Jotenkin musta tuntuu, että meidän ei kannata kilpailla työvoiman hinnalla vaikkapa Intian kanssa. Häviämme varmasti.
Intialaisten kanssa ei kannata eikä tarvitse kilpailla. Riittää kun ylläpidetään markkinataloutta. Varoittavana esimerkikkinä vaikkapa Ruotsin talous 70-80-luvulla, kun maahan yritettiin ujuttaa sosialismia sääntelemällä taloutta ja luomalla erikoinen suunnitelma, nimellä palkansaajarahasto. Asiaan voi tutustua täältä: https://www.youtube.com/watch?v=jq3vVbdgMuQ
PoistaToinen esimerkki, miten kehittynyt markkinatalous voi tukhduttaa itsensä on Yhdysvallat. Kun Trump on nyt purkanut kaikenkaista säätelyä, työllisyys on paremmalla tolalla kuin ainakaan 50-vuoteen ja työnkijöiden palkatkin ovat nousset ensimmäisen kerran ainakin sukupolveen.
Kikyn talkootunnit on hoidettu työpaikoilla vaikka minkälaisilla virityksillä tai sitten ei lainkaan.
VastaaPoistaTyöpäivän pidentäminen 6 minuutilla ei näy missään. Joillakin työpaikoilla järjestetään talkootunneiksi jumppaa, humppaa tai hömppää.
Ei tämä mene läpi mihinkään sopimukseen seuraavalla kierroksella.
Joillakin työpaikoilla, kuten esim. meidän, tultiin töihin jonain arkipyhänä. Helatorstai taisi olla yksi semmoinen.
VastaaPoista