Onko Trumpilla ässäkortteja hihassaan?
keskiviikko 29. lokakuuta 2025
Afrikan sarven väkivallasta työperäiseen maahanmuuttoon
Onko Trumpilla ässäkortteja hihassaan?
torstai 10. lokakuuta 2024
Lapsiavioliitot ja islam
Kiitokset Turun hovioikeudelle
Sairas sulttaani
Onko lapsimorsian pöyristyttävämpi kuin kulttuurirasisti?
lauantai 15. lokakuuta 2022
Itä-Afrikassa miljoonat lapset menehtyisivät ilman hätäapua
Viime päivinä on jälleen kauhisteltu kovasti Itä-Afrikan kuivuutta. Esimerkiksi Maaseudun tulevaisuus kertoi, että "alueella epäonnistui jo neljäs perättäinen sato. Vaarana on, että viideskin sato epäonnistuu.... Yli 1,8 miljoonaa lasta Afrikan sarvessa tarvitsee akuuttia apua henkeään uhkaavaan aliravitsemukseen."
Jutussa mainittiin myös, että "Somalia on nälänhädän partaalla, toteaa OCHA:n Somalian-toimiston johtaja Ian Ridley. ´Tämä on pahempaa kuin vuonna 2016–2017´."
Iltalehti taas kertoi jo keväällä Somaliasta, että "mikäli mitään ei tehdä, on ennustettavissa, että kesään mennessä 1,4 miljoonasta vakavasti aliravitusta lapsesta 350 000 menehtyy". Lisäksi "tyttöjä myös naitetaan hyvin aikaisin, koska heidän perheensä eivät voi ruokkia heitä".
Unicef taas maalasi hirvittävän kuvan, jonka mukaan "ainakin 10 miljoonaa lasta Etiopian, Kenian, Somalian ja Eritrean alueella kärsii kuivuuden aiheuttamasta nälästä ja veden puutteesta. Yli 1,8 miljoonaa lasta tarvitsee hoitoa vakavaan aliravitsemukseen" ja Somaliassa "vakava aliravitsemus ja likaisen veden mukana leviävät taudit uhkaavat lasten henkeä ellei hätäapua ole tarjolla. Ilman hoitoa pelkästään Somaliassa 1,5 miljoonaa lasta tulee kärsimään aliravitsemuksesta vuoden loppuun mennessä."
Koska tilanne on noin paha, luulisi sen näkyvän myös väestönkasvussa. Onhan selvää, ettei nälkiintynyt nainen voi saada lapsia, tai vaikka saisikin - ei hän tai hänen vastuullinen miehensä ryhtyisi sellaisten hankkimiseen tietäessään nälän lasten kehitykselle haitalliset vaikutukset.
Niinpä katsahdin toivorikkaasti Somalian väestön kehitykseen kuluvana vuonna. Arvio siitä löytyi Worldometerin nettisivulta, jonka mukaan maan väkiluku olisi nyt 16 903 498, kun vuonna 2020 se oli reilut miljoona ihmistä vähäisempi.
Entä Etiopia? Saman lähteen mukaan sen väkiluku olisi noussut vuodesta 2020 tähän päivään mennessä vajaalla seitsemällä miljoonalla hengellä. Samankaltainen kehitys on Worldometerin tilastoista nähtävissä myös Eritreassa ja Keniassa.
Tässä on kuitenkin huomioitava, että Worldometerin luvut ovat vain arvioita. Jääkäämme siksi odottamaan, muuttuvatko ne tähän kirjatuista siihen mennessä, kun arviot aikanaan muuttuvat tilastotiedoiksi.
Ja elleivät muutu: onko meidän tosiaan uskottava, että Itä-Afrikkaan annettava hätäapu on niin laajamittaista - en sanonut bisnestä, koska en tiedä - että sen avulla pystytään ylläpitämään korkeaa syntyvyyttä jopa sellaisissa olosuhteissa, joissa useat miljoonat lapset ovat kuolemanvaarassa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen kirjeenvaihtaja: jokaisen kärsimys on meidän kaikkien asia
Nyt on tilauksessa lisää somaleita ja afgaaneja
Afrikan tulevaisuus kehitysavun valossa
maanantai 16. marraskuuta 2020
Onko kestävä kehitys mahdollista mustassa Afrikassa?
Kirjoitin viisi vuotta sitten, että "Etiopian nousu on lupauksia herättävä, sillä maassa on taloudellisen nousun lisäksi alueen maille tyypillinen nopea väestönkasvu: 2,89%. Nykyisen 10% talouskasvun ja tiukan yhteiskuntakurin oloissa se ei aiheuttane ongelmia, mutta mikäli talouskasvu heikkenee tai hallituksen ote lipsuu, voi muinainen keisarikunta vaipua samanlaiseen sekasortoon kuin muutkin Afrikan maat".
Etiopia on edelle kopioimani kirjoituksen jälkeenkin ollut Afrikan ihme, sillä sen talouskasvu on kiinalaisten tuella ollut jo pitkään varsin ripeää. Ja saihan sen pääministerikin viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon solmittuaan rauhan naapurimaansa Eritrean kanssa.
Onko siis niin, että kestävä talouskehitys on mahdollista myös mustassa Afrikassa siitä huolimatta, että alueen johtotähden - valkoisten vallasta enemmistön johtoon siirtyneen Etelä-Afrikan - yhteiskunta on vähä vähältä rapistumassa?
Tähän kysymykseen olemme viime viikkoina saaneet mahdollisesti ainakin osavastauksen Etiopiassa syttyneen sodan muodossa. Sen syistä ja syyllisistä on kuitenkin vaikea saada ainakaan suomalaismedian valossa luotettavaa näkemystä.
Wikipedian mukaan taustalla on ainakin rauhannobelisti-pääministerin pyrkimys vähentää Etiopiassa perinteisesti maata johtaneiden tigraylaisten valtaa, jonka osana hän kielsi maakunnasta paikallisvaalit. Sen jälkeen tapahtui ilmeisesti Tigrayn joukkojen hyökkäys Etiopian asevoimia vastaan, joka luonnollisesti käynnisti maan armeijan vastatoimet.
Nyttemmin sota on kasvanut täysimittaiseksi ja julmaksi sisällissodaksi sekä levinnyt myös naapurimaan Eritrean puolelle. Nähtäväksi jää kuinka pahaksi tilanne menee, mutta lienee selvää, etteivät nyt käynnissä olevat tapahtumat ainakaan edistä Etiopian taloustilannetta, jonka stabiliteetti - kuten viisi vuotta sitten jo totesin - on nopean väestönkasvun takia muutenkin äärimmäisen altis häiriöille.
Seuratkaamme siis mielenkiinnolla miten mustan Afrikan viime vuosien tähtivaltio ja sen palkittu pääministeri selvittävät tilanteen. Siinä auttanee ainakin Kiina, joka tuskin haluaa Afrikkaan tekemisensä sijoitusten katoavan kuin pieru Saharaan mustien keskinäisten nahisteluiden takia.
Noin muuten minusta näyttää juuri nyt pahasti siltä, ettei Etiopian väestöstä taida sittenkään olla kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin luojiksi. Ei edes kiinalaisten tukemana.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Etiopian opetukset Suomelle ja Euroopalle
Kaksi hyvää uutista - vai onko?
Oppiiko suomalainen, kun kiinalainen opettaa Afrikassa?
maanantai 12. marraskuuta 2018
Islam ja sukuelinten silpominen
Kehitys ei kuitenkaan ole ollut aivan tasaista, vaan edelleen 72 prosenttia malilaistytöistä, 67 prosenttia eritrealaistytöistä, 61 prosenttia mauritanialaistytöistä, 53 prosenttia gambialaistytöistä, 50 prosenttia guinealaistytöistä, 48 prosenttia djiboutilaistytöistä ja 47 prosenttia somalitytöistä joutuu sukuelimiin kohdistuvan väkivaltaperversion uhreiksi. Tehtävää on siis edelleen.
Tutkimuksen mukaan silpominen liittyy mm. maantieteelliseen liikkuvuuteen, sosioekonomisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä yksilöllisiin, perheen sisäisiin ja tertiäärisiin tekijöihin.
Katsoin Wikipediasta noiden tyttöjen sukupuolielimiin kohdistuvan vainon kannalta jälkeenjääneiden maiden uskonnollista todellisuutta, tarkemmin sanottuna muslimien osuutta. Näin siksi, että Muhammedin perustaman uskonnon osuudesta tyttöjen silpomisiin on ajoittain käyty kiivastakin keskustelua puolesta ja vastaan.
Malissa muslimien osuus väestöstä on 94,8 prosenttia, Eritreassa 48 prosenttia, Mauritania on islamilainen tasavalta, jossa käytännössä kaikki ovat muslimeja, Gambiassa muslimeja on 90 prosenttia, Guineassa 85 prosenttia ja Djiboutissa "lähes kaikki". Somalit taas ovat lähes yksinomaan" muslimeita.
Tutkimus antaa mielenkiintoisen näkymän islamin ja tyttöjen ympärileikkauksen välisestä suhteesta, jota ei tarvinne sen enempää kommentoida. Näin etenkin, kun huomioidaan se, että vahvasti islamin vallitsemasta Pohjois-Afrikan maista vain Egypti ja Sudan olivat mukana tutkimuksen aineistossa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimitytön kokema väkivalta herätti kysymyksiä
Islamin teoria ja käytäntö
Mistä tyttöjen ympärileikkaus johtuu?
