Journalismin periaatteita noudattava media

Helsingin sanomien pääkirjoittaja julkaisi selittelypuheenvuoron, jossa se väitti perussuomalaisten tekevän mediasta kansan vihollista. Jutussa lainataan journalistiliiton puheenjohtajaa, jonka mukaan "ollaan vahvasti sellaisessa kehityksessä, että mediasta tehdään osapuoli. Kun viestinvälittäjä julkaisee jonkin tiedon yleisesti hyväksyttyjen journalististen periaatteiden kautta, oletetaan, että se julkaistaan siksi, että halutaan esimerkiksi kaataa hallitus."

Puheenjohtajan väite oli sikäli outo, sillä perussuomalaiset on nimenomaisesti joutunut sen uhriksi, ettei media ole noudattanut yleisesti hyväksyttyjä journalistisia periaatteita. Tämä nähtiin erityisen selvästi Ville Rydmanin (ps) ajojahdissa, mutta myös Riikka Purran (ps) tapauksessa ja Vilhelm Junnilan (ps) vainoamisessa - ja juuri Helsingin sanomien toimesta. 

Tästä syystä HS:n päätoimittajan kirjoitus oli poikkeuksellisen arrogantti ja röyhkeä. Sen sijaan, että kirjoittaja olisi tunnustanut toimituskuntansa virheet ja lupaisi rehellisesti paluuta journalismin ohjeisiin, hän hyökkäsi peitsi tanassa maan toiseksi suurimman poliittisen puolueen kimppuun. Tämä jos jokin on mediavallan väärinkäyttöä.

* * *

Tosiasia on, että suomalaisella journalismilla on valtava ongelma. Ensinnäkin se on poikkeuksellisen keskittynyt eli HS:n ja Ylen asema mediakentässä on niin vahva, ettei niillä ole luonnollista vastavoimaa, mikä mahdollistaa hyvinkin törkeät journalistiset väärinkäytökset. 

Toinen - sekä vielä selvästi vakavampi - ongelma on toimittajakunnan asennemuutos, jonka seurauksena ammattikunta haluaa muuttaa yhteiskuntaa omien näkemystensä mukaiseksi. Sen sijaan, että heitä kiehtoisi luotettava tiedonvälitys. 

Nämä syyt lienevät osaltaan syyllisiä siihen,, että suomalainen mediakenttä on muuttumassa - ja muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän - eräänlaiseksi propagandakoneistoksi, jossa ei tunneta neutraalia tai edes moniarvoista uutisointia. Erityisen suuri tämä riski on nykymuotoisella Ylellä, joka verovarojen turvin toimivana organisaationa on riippumaton ihmisten reaktioista. 

Jos suomalaiset haluavat tähän asiaan muutosta, se tapahtuu vain äänestämällä lompakollaan. Tarkoitan sitä, että suomalaisen mediakentän duopoli tarvitsisi haastajan, jonka perimmäisenä tavoitteena olisi monipuolinen ja poliittisesti neutraali - tai edes moniarvoinen - uutisointi. 

Toistaiseksi sellaista ei kuitenkaan ole näkyvissä, vaikka perussuomalaisten ajojahti onkin ilmeisesti saanut ihmisiä irtisanomaan Helsingin sanomien tilauksiaan. Ja Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo pienentää Ylen verotusoikeutta osana julkisen sektorin talouden tervehdyttämistä.

Siksi esitän toivomuksen kaikille luotettavaa joukkoviestintää kaipaaville tahoille, että he etsisivät keinon rakentaa Suomeen sellainen media, jonka tavoitteena ei olisi minkään poliittisen suuntauksen tukeminen tai vastustaminen, vaan yleisesti hyväksyttyjen journalististen periaatteiden mukainen luotettava uutisointi. Ja joka edellyttäisi toimittajakunnaltaan tasapuolisuutta niin poliittisten ryhmien kuin muidenkin yhteiskuntaa jakavien tekijöiden suhteen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka Pekka Haavistosta tehdään presidentti?
Johtaako Rydmanin tapauksen nolo käänne journalistien poliittisten näkemysten selvittämiseen?
HS:n Paavo Teittinen on tekemässä juttua Wille Rydmanin viesteistä vuodelta 2016