torstai 9. syyskuuta 2021

Nasima Razmyar tosiasioiden äärellä

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) nosti esille mielenkiintoisen seikan liittyen Suomen viime vuosikymmenten maahanmuuttopolitiikan. Hän nimittäin totesi, että joihinkin kouluihin on vaikea saada työntekijöitä.  

Apulaispormestari ei syyllistänyt opettajia, vaan totesi rehellisesti, että on vain luonnollista, jos opettaja valitsee niin sanotun hyvän alueen koulun, jossa työn kuormittavuus on matalampi kuin jossain muualla. Ratkaisuksi hän esitti palkankorotusta opettajille, jotka valitsevat vaativamman oppilasaineksen ja työympäristön. 

Sama ongelma koskee Rasmyarin mukaan myös koulupsykologeja ja varhaiskasvatusta. Niinpä hän totesi sen kaikkia työpaikkoja koskevan tosiasian, että "jos tekijöitä ei ole, ollaan pulassa". 

Yhtenä ratkaisuna hän näki myös vieraskielisen työvoiman lisäkouluttamiseen varhaiskasvatuksen tehtäviin, vaikka kielitaito ei ihan riittäisikään. Ongelma ei kuitenkaan ollut hänen mukaansa kovin paha, sillä helsinkiläislapsista neljännes on jo ihan lähiaikoina maahanmuuttajataustaisia.

* * *

Nähdäkseni Razmyar on käsillä olevan ongelman analyysissään aivan oikeassa: suomalaisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena pääkaupunkimme varhaiskasvatuksen ja koulujen tilanne on epäilemättä ehtinyt ajautua sellaisiin vaikeuksiin, että nyt tarvitaan luovaa ajattelua sekä uudenlaisia ja mahdollisesti jopa epätoivoisia ratkaisuja.

Samalla on kuitenkin muistettava, että epätoivoiset ratkaisut voivat hyvin helposti - tai jopa todennäköisesti - johtaa ojasta allikkoon. Sellainen on vaarana etenkin epäpätevän ja toisesta kulttuurista tulevan työvoiman palkkaaminen kasvattamaan lapsia pätevän henkilöstön sijaan. 

Pätevän työvoiman palkanlisät taas kuormittavat jo entisestään verotaakkansa alla tuupertumassa olevaa helsinkiläistä veronmaksajaa. Ja samalla ne lisäävät sitä useamman miljardin euron kustannusta, joka on jo seurannut suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta. 

Lisäksi lienee kiistaton tosiasia, että niin kauan kuin ei ole keksitty poliittisesti korrekteja keinoja vaihtaa tulijoiden alkukantaista kulttuuria suomalaisemmaksi, ei edes äärimmäisen pätevä henkilöstö pysty tekemään sellaista ihmettä, että viimeisen 30 vuoden aikana Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta saataisiin sen paremmin onnistunutta kuin on saatu muuallakaan länsimaissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kouluvalintojen syistä
Pyrrhoksen voittoja
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia

15 kommenttia:

  1. Pikipäiden "kulttuuri" on alkeelista siksi, että he ovat alkeellisia..geneettisistä syistä ja jäävätkin sellaisiksi vaikka kuinka kouluttaisi.

    JOs tätä perusjuuri totuutta ei haluta hyväksyä, niin ongelmat ei ratkee millloinkaan, jos ny muutenkaan ratkeaisivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Genetiikan osalta näyttö on vähäistä, mutta se ei tarkoita, ettei sillä voisi olla suurta merkitystä. Ongelmana on vain, että ihmisryhmien väliseen kyvykkyyteen liittyvän genetiikan tutkiminen on poliittisesti niin epäkorrektia, ettei siihen löydy halukkaita tutkijoita. Tai jos löytyy, he eivät saa rahoitusta.

      Poista
    2. Niin...jokainen eläinlaji kuten jokainen homo sapiens rotu/ etninen ryhmä aikaa myöden kehittää itselleen..luonteenpiirteilleen ja muihin ominaisuuksiin sopivan ja mukavan "kulttuurin"..tietty joitain poikkeuksia on jos se "kulttuuri" on ylhäältä pakotettua kuten kommunismi, mut sekin pakkaa purkautumaan ajan mittaan sihen omaan varsinaiseen kulduuriinsa.

      eli sanotaanko..että äkkipikaiset arabit keksivät itselleen agressiivisen Islamin, rauhallisemmat suomalaiset ja saksalaiset luterilaisuuden ja ryhmähenkiset aasialaiset heille sopivat uskonnot kautta ideologiat..mitä näitä on? hindut, budhat, taot jne.

      afgaanitkin tuntuvat haluavan ja viihtyvän talibaan hallinnossaan..antaa heidän nauttia siittä ym ym.

      Poista
  2. Mulla oli työkaverina kesätyöläinen, joka on somali. Nuori mies hoiti hommansa hyvin. Lähti sitten ammattikorkeakouluun, ylioppilas kun on. Näitäkin siis on, mutta toki saisi olla enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikista ihmisryhmistä löytyy hyviä ja huonoja ihmisiä. Oleellista on niiden suhde.

      Poista
  3. OT huomautan, että merijään laajuudet on näköjään päivitetty. Pohjoisessa 15 vuoden enkka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minkä lähteen mukaan? Itse seuraamani NSIDC:n mukaan laajuus on suurin sitten vuoden 2014, mutta pienempi kuin esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014.

      Poista
  4. Olisiko tämä luonnollinen kehitys tässä maahanmuuttosirkuksessa.
    Kun haasteellisen oppilasjoukon määrä kasvaa eikä pätevää opettajakuntaa riesa kiinnosta, on rimaa laskettava ja hyväksyttävä huonompikin pedagogia. Pisa-tuloksilla ei paljon päästä kehuskelemaan. Ruotsissahan asia hoidetaan siten, että pisa-suorittajia hiukan valikoidaan, ja osa porukasta ei saa edes päästötodistusta koulusta.

    VastaaPoista
  5. Yhteiskunnalliseen keskusteluun voisi tuoda sellaisia termejä, joilla menossa olevia ilmiöitä voitaisiin lähtökohtaisesti kuvata paremmin, niin että pätevät, tilastoista osoitettavat tosiseikat ja niiden selitykset mahdollistuisivat.

    Puhutaan "kulttuureista", mutta esimerkiksi kulttuureille ominaisista pysyvistä ominaisuuksista, kuten sosiaalisen sitovuuden asteesta tai yhteiskuntamoraalin laadusta ei puhuta. Kuitenkin on tosiasia, että sosiaalisesti sitova kulttuuri reagoi vahvasti jokaiseen piiristään irronneeseen ja ympärillä olevaan yhteiskuntaan "sopeutuvaan" yksilöön tuottamalla "omien" piirissä vastavaikutuksen, käpertymisen kahta vahvemmin oman kulttuurin ympyröihin.

    Tästä syystä jo maahantulijoiden toiset sukupolvet ovat kaikkialla ensimmäsitä sukupolvea radikalisoituneempia ja syyllistyvät myös enemmän tilastoissa näkyvään kulttuuriseen rikollisuuteen.

    Sosiaalisesti sitoville yhteisöille ominainen ankara normimoraali ja siihen kuuluva sukupuiliseparaatio taas vaikuttavat niin, että "sopeutujatkin" saattavat olla varsin hyvinkäyttäytyviä yksilöitä -- mutta saman tien, kun miehittäjä lähtee Afganistanista, koko yhteiskunta palaa oman, tuhansia vuosia vallinneen kulttuurinsa mukaisiin muotoihin. Sama ilmiö voi tapahtua yksilön kohdalla myös siellä minne vaeltajat ovat joukoittain vaeltaneet.

    Kolmas keskusteluissa käyttämätön käsite on "kulttuurinen hylkimisreaktio". Se on siis se syy, jonka piiloon painaminen ja niin sanotun "poliittisen korrektiuden" ylläpitäminen vaatii suhteettomasti psyykkistä energiaa ja kuluttaa voimat, joita oikeasti tarvittaisiin kulttuurien yhteentötmäyksen tiedolliseen käsittelyyn ja hallintayrityksiin.

    Juuri kulttuurisista hylkimisreaktioista johtuen kantaväestö oppii kääntämään päänsä poispäin ja olemaan näkemättä mitään rikollista tai epäsosiaalista mikä vähänkään viittaa kulttuuritekijöihin. Tästä johtuen rikostilastoissakaan ei nähdä kaikkea tapahtunutta kulttuurista rikollisuutta.

    Ja juuri samasta syystä johtuen koulun työntekijät jätävät toivottomiksi käyneet hommnasa ja hakeutuvat pahoilta alueilat muualle tai vaihtavat kokonaan alaa.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seppo Oikkosen kommentti oli terävää pohdiskelua kuten aina.
      Termi kulttuuri jäi vaivaamaan, kuten se on tehnyt koko globalisaation laajentuessa kattamaan kansainvaellukset sekä muut kulkueet ja karnevaalit.
      Wikin mukaan kulttuuri on mm.: "henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus".
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri

      On siis kulttuureita, joiden henkisiin ja aineellisiin saavutuksiin kuuluvat homojen katolta heittely, naisten eri syistä tapahtuva kivitysteloitus, nälkäisen lapsen toripöydältä vohkiman hedelmän rangaistukseksi lapsen käden amputointi miekalla nasauttamalla, alaikäisten vääräuskoisten lasten raiskaukset, tyttölasten genitaalien mutilointi, nelijalkaisiin yhtyminen, autojen kulotus pakolaisia vastaanottaneissa maissa ja tietysti myös vääräuskoisten tappaminen kuttuuriin kuuluvana puhdistuksellisena riittinä.

      Täytynee syventyä hieman perusteellisemmin kulttuureihin, koska olen selvästi jäänyt viime vuosituhannelle kulttuuriymmärrykseni kanssa. Montakohan tuhannen vuoden ajalta joutuu kulttuurihistoriaa penkomaan, jotta mainitsemani kulttuuriset ominaisuudet käyvät ymmärrykseni piiriin?

      Poista
    2. Oikkosella tosiaan varsin terävä huomio.

      Poista
  6. "sillä helsinkiläislapsista on jo ihan lähiaikoina maahanmuuttajataustaisia."

    Puuttuuko tuosta joku sana?

    VastaaPoista
  7. Tämä on se kirous, kun kirjoittaa tekstin aamulla nopeasti, eli tekstiin jää helposti tällaisia virheitä. Maahanmuuttajia on pian neljännes. Lisäsin sen myös tekstiin.

    VastaaPoista
  8. tuosta kait voi viel vähentää valkoiset maahanmuuttajat, eli lähinnä venäläiset ja virolaiset.
    nämä eivät olekkaan varsinaisia "maahanmuuttajia" vaan sulautuvat porukkaan viimeistään toisessa polvessa

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!