perjantai 24. syyskuuta 2021

Ennuste ja sen seuraukset

Eilisten uutisten mukaan Suomen ilmastopaneeli on maalannut synkkää kuvaa Suomen olosuhteista tulevina vuosikymmeninä. Keskilämpötila nousee vuosien 1990–2020 jaksosta noin 1,3 astetta vuoteen 2040 mennessä. Sen seurauksena vesisateet, kuivuus, tuulisuus, metsäpalot ja tuholaiset lisääntyvät, talvet leudontuvat, routa ja jääpeitteet vähenevät, helteet yleistyvät ja tulvariskit kasvavat. 

Esileikkinä tästä kaikesta mainitaan viime vuosien vesistö- ja rannikkotulvien tuhot, joiden jälkien paikkailu on maksanut kymmeniä miljoonia euroja, kuten myös myrskytuhot ja menetykset kantorahatuloissa. Hellekuolemiakin raportoidaan vuosittain noin 200–400.

Tartun tässä tuohon 1,3 asteen nousuun, koska se on selvästi mitattava ennuste, jonka ainakin edellä linkitetty uutinen antoi ymmärtää perustuvan tietoon, eli sanasta sanaan "tiedämme jo, että Suomen keskilämpötila nousee vuosien 1990–2020 jaksosta noin 1,3 astetta vuoteen 2040 mennessä".

Asiaa jatkossa seuratakseni piirsin Ilmatieteen laitoksen nettivivun tietojen pohjalta kuvan Helsingin Kaisaniemen ja Sodankylän vuotuisten keskilämpöjen tilastokuvaajasta. Sitä varten laskin jokaiselle vuodelle näiden kahden mittauksen keskiarvon, jota voine pitää kohtuullisena estimaattina Suomen keskilämpötilasta tai ainakin sen muutoksista, koska toinen paikkakunnista sijaitsee aivan etelässä ja toinen pohjoisessa. Ja molemmat tilastot ovat kaikkien kansalaisten helposti saatavilla. 


Kuvassa on sinisellä edellä mainittu lämpötilasarja sekä punaisella viivalla merkitty lämpötila, joka meillä pitäisi vallita vuoteen 2040 mennessä. Kuten näemme, olemme saavuttaneet ja ylittäneetkin sen jo viime vuonna, mutta toki olemme vielä jonkin verran jäljessä kun tarkastellaan vuosien keskilämpöjen keskimääräistä tasoa.

* * *

Tähän liittyen panin merkille, että tämän aamun uutisessa ST1 Nordicin toimitusjohtaja oli huolissaan siitä vauhdista, jolla Suomi ja EU tekevät ilmastotoimia. Hän kertoi, että "haluaisin olla ja olenkin osin optimistinen, mutta valitettavasti tosiasiat näyttävät siltä, että optimismia on kaikilta osin vaikea perustella".

Ongelmana on hänen mukaansa se, että Eurooppa on ajautumassa ongelmiin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvän sääntelyn seurauksena, koska sen toteuttamiseksi ei ole valmista teknologiaa. Se saattaa johtaa epäterveeseen kilpailuun ja jo nyt näkyy, että päästöjä on siirtynyt Euroopan ulkopuolelle. Ja aina kun näin käy, ei ilmastonmuutos hidastu lainkaan, mutta Eurooppa köyhtyy.

Nähtäväksi siis jää, mihin tulevaisuus meidät vie. Onko ST1 Nordicin toimitusjohtaja turhan pessimistinen, vai tuhoaako EU:n ja Suomen johto meidän tulevaisuutemme? Ja kuinka tarkasti ilmastopaneelin vuotta 2040 koskeva tieto mahtaakaan pitää paikkansa? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sitra levitti Oras Tynkkysen muotoilemaa valeuutista
IPCC julkaisi raportin ja minä löysin muunneltua totuutta
Suomalaisen vihreän talouden nykytila ja tulevaisuus

10 kommenttia:

  1. Ei kai sivistynyt ihminen ole koskaan tullut toimeen ilman laajasti vaikuttavaa lopullisen tuhon ajatusta ja sitä muotoilevaa tunnustuksellista oppia, eskatologiaa.

    Keltainen vaara, eli se että kiinalaiset lissääntyisivät niin että lopulta valtaisivat koko maapallon, taisi olla se tuhon uhkakuva, joka laajasti vallitsisi sivistyneessä maailmassa ennen kuin ydinasett tulivat kuvaan. Sitten kun maanpäälliset koeräjäytykset saatiin sopimuksella lopetetuiksi, nousi tämä nykyinen ekologisten maailmanlopun uhkien sarja.

    Siinä ovat uhkakuvat vaihdelleet aina sen mukaan mikä on ollut visuaalisesti efektiivisintä -- ravintoketkujen katkeamisesta saastumisen ja myrkyttymisen kautta otsonikatoon, uuteen jääkauteen ja sitten tähän, toistaiseksi yhtä todistamattomaan kuin kumoamattomaankin "ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen".

    Joten ilman eskatologista uhkakuvastoa ihminen ei mitä ilmeisimmin pysty tulemaan toimeen eikä koordinoimaan keskuudessaan tarvittavia yhteistyöhankkeita. Jokin kaikkia koskeva globaali pelote on välttämätön.

    Joten sivistyneistön kannattaisi nyt alkaa jo pohtia sitä seuraavaa, hyvin puhuttelevaa ja syviin vesiin sijoittuvaa uhkakuvaa. En usko että taivaalta tippuvat meteoriitit ovat tarpeeksi uskottava tarina. Pitää olla jotakin johon saadaan sisällytettyä syyllisyys ja viimeisen tuomion maku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi seuraavista uhkakuvista voi olla Golf-virran pysähtyminen? Siitä on pari kertaa kirjoitettu uutisissa.

      Poista
    2. Se on osa ilmastonmuutoseskatoligiaa, johon vedotaan, mikäli Pohjola jääkin vastoin odotuksia paitsi tolkutonta lämpenemistä.

      Poista
  2. Rannikkotulvien tuhot ja kustannukset ovat pelkästään ihmisten tyhmyyden seurausta. Rakennuksia tehdään yhä lähemmäksi rantoja ja jokia, joissa tulvia esiintyy. Kun joki tulvii reilummin luonnon oman toiminnan seurauksena 10-50 vuoden välein, niin totta kai vesistöjen läheisyyteen rakennetut (uudet) kiinteistöt tms saavat vaurioita. Tätä edesauttaa vielä maan kohoaminen, joka hidastaa veden virtausta vuosi vuodelta enemmän erityisesti pohjanmaan rannikkoseuduilla. Kaupunkialueilla on vastaavasti yhä vähemmän luonnollista maanpintaa ja kasvillisuutta tiivistysrakentamisen seurauksena. Vaikka hulevedet ohjataankin hulevesiverkkoihin nykyisin, niin vettä ehtii kertyä teille ja kaduille runsaasti kovan sadekuuron seurauksena. Tämä sitten tulvi rakennuksiin, kuten kellareihin ja maanalaisiin tiloihin.

    Polttomoottorikoneista ja öljylämmityksestä pois kiirehtiminen on turhaa. Molemmilla on paikkansa yhä vieläkin. Tekniikka on kuitenkin uusiutumassa kovaa vauhtia sähkökäyttöiseksi. Öljylämmitteisillä taloilla ja polttomoottoriautoilla on oma elinkaarensa, joten aika hoitaa tämän ”ongelman”, johon hallituksella tuntuu olevan kova kiire vaikuttaa. Ihan turhaan, sillä autokanta ja rakennukset väistämättä uusiutuvat ajan myötä ja kiirehtiminen aiheuttaa ihan turhia ja tarpeettomia kuluja. Lopputulos saattaa olla jopa haitallisempi ja luontoa rasittavampaa, kun toimivaa tekniikkaa korvataan vauhdilla uudella paikoissa, joihin sitä ei edes tarvitsisi tehdä. Esimerkkinä vaikkapa vanhat öljylämmitteiset talot, joissa voisi hyvin asustella kymmeniä vuosia, mikäli niiden asumis ja korjauskustannuksia ei tehdä lainsäädännöllä kohtuuttomiksi. Teollisuuden osalta tuossa olikin jo tarpeellisesti kommentoitu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa tulviin on vaikuttanut myös soiden ojitus (metsittäminen), jonka seurauksena veden virtausaika puroihin ja jokiin on nopeutunut.

      Poista
    2. Pankkovesi tulee vain kerran pois.

      Poista
  3. Tuomiopäivän kultti tarvitsee käyttövoimakseen uhkakuvia kuten vedenpaisumusta, heinäsirkkoja ja kulkutauteja.

    VastaaPoista
  4. Suomen tekemiset ilmastoasiassa ovat yhtä tyhjän kanssa. Kiina päästää päivässä sen mitä Suomi vuodessa, ja Kiina lisää päästöjään enemmän kuin muut vähentävät. Hiilineutraalius Kiinalla on tähtäimessä 2060 ! Mutta Suomen typerien viherkommunistien mielestä me olemme kokoamme suurempia ja esimerkkinä muille. Ja meidän pitää olla hiilineutraaleja jo 2035, eli 15 vuotta ennen muuta EU:ta. Tosiasia on se, että Suomi on promilleluokan vaikuttaja, ja muut eivät voisi vähempää välittää, mitä täällä Ohisalot ja muut vähämieliset touhuavat. Maapallon ilmastolle eivät heidän pöljät toimenpiteensä vaikuta sitä eikä tätä, mutta Suomen talouden ja elinkeinoelämän ne kyllä pystyvät tuhoamaan. Meillä on tällä hetkellä historiallisen lapsellinen ja vastuuton hallitus.

    VastaaPoista
  5. Linkit nyt eivät yleensä ole hyviä kommenteissa, mutta laitan kun sen verran pitkä teksti.

    Linkissä hieman erilainen käppyrä pohjoismaitten säätilasta parinkymmenen vuoden ajalta. Tiedä sitten mikä kuvaa mennyttä säätä paremmin.

    Säätilastahan tässä kuitenkin on kyse.

    https://notrickszone.com/2021/09/21/shortening-northern-europe-summers-august-temperatures-have-been-cooling-since-jma-data-suggest/#comments

    JMP

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!