tiistai 19. tammikuuta 2021

Suomalaispoliitikot ja kekkoslovakialaisen kasvatuksen seuraukset

Suomalaispoliitikot ottivat muiden EU-poliitikkojen lailla kantaa Venäjän tsaa... ei kun presidentti Vladimir Putinin toimiin myrkytysyrityksestä toipunutta Aleksei Navalnyita kohtaan. Tämä on varmasti moraalis-eettisesti oikea teko, vaikka aikanaan kekkoslovakialaiseen suomettumispolitiikkaan ja itsesensuuriin kasvaneen vanhan professorin tuntemuksissa se herättikin hiukkasen pelottavia pohjavireitä.

Parempia tuntemuksia sen sijaan tuotti presidentti Sauli Niinistö, jolla lienee aikanaan ollut rooli siinä, että Navalnyi ylipäänsä pääsi lähtemään Venäjältä hoitoon. Paremmat tuntemukseni johtuvat siitä, että pelkän tuomitsemisen ja vaatimusten sijasta Niinistö ryhtyi toimiin keskustellakseen asiasta Putinin kanssa. 

Erityisen mielenkiintoinen oli Niinistön toteamus, jonka mukaan "Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti myös minulle puhelimitse elokuussa, että hänen sallitaan lähteä. Kun hänet on nimenomaan presidentin luvalla ehdonalaisen aikana päästetty ulkomaille, niin miten se voi olla rike, jos hän on palaa itse takaisin Venäjälle? Tällä perusteella kiinni ottamisen pitäisi päättyä, ja hänet pitää laskea vapaalle jalalle eikä ehdollista panna käytäntöön."

Koska Niinistön sanomaa ei ole syytä epäillä, on selvää, että Putinin hallinnon peruste Navalnyin pidättämiselle eli ehdonalaistuomion rikkominen on surkea hätävale. Sellainen ei nähdäkseni ainakaan lisää suurvallan johtajan kunnioitusta yhdessäkään omaa ajatuskykyä omaavassa henkilössä. 

Siksi Navalnyin tapaus saattaa - lähinnä Putinin omien toimien takia - johtaa tsaarintekeleen aseman radikaaliin heikkenemiseen Venäjällä. Erityisen vaarallista se on hänelle siksi, että venäläiset haluavat johtajakseen vahvan johtajan - eivätkä heikkoa keulakuvaa.

Jos Putin joutuisi siirtymään syrjään demokratian edestä, olisi se tietenkin hienoa. Ottaen kuitenkin huomioon Venäjän epädemokraattisen historian, saattaisi sellainen tilanne johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Eikä pieni Suomi voisi sellaisessa tilanteessa välttää suuresta naapurista heijastuvia turbulensseja. 

Tästä syystä Navalnyin asia ei ole yksioikoinen meidän kannaltamme. Suomettumis-Suomen viisauden mukaan meidän pitäisi olla hiljaa kuin kusi sukassa, koska kannanottomme ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen yhtään mitään. Samalla meidän tulisi kuitenkin itsenäisenä kansakuntana toimia oikeuden ja demokratian puolesta - kuten johtavat poliitikkomme ovat päättäneet.

Ehkäpä Kekkoslovakialaisen taustani vuoksi olen tässä tilanteessa taipuvainen näkemään Niinistön mallin oikeaksi tavaksi toimia. Eli enemmän suoraa puhetta ja vähemmän poseerausta median parrasvaloissa - mutta kuitenkin tinkimättä oikeuden ja demokratian puolella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maan ystävien puolustusdoktriini jäi epäselväksi
Välikädessä
Venäjän demokratia

15 kommenttia:

  1. Niin kauan kuin maassamme vainotaan toisinajattelijoita vihapuhujina (esim. Ilja ja Päivi), johtajiemme on syytä pitää suu supussa muiden maiden ihmisoikeusrikkomuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin!

      Sitä paitsi tuota vainoa johtavan valtakunnansyyttäjän valintaan oli myös Sauli Niinistö osallisena:

      "He (Niinistö, Häkkänen ja Sipilän hallitus) tiesivät jo etukäteen, että Toiviainen keskittää kaikki voimansa niin sanottuihin "viharikollisiin", joita voivat olla ketkä hyvänsä, jotka suhtautuvat kriittisesti esimerkiksi maahanmuuttoon, monikultturismiin tai samaa sukupuolta olevien avioliittoon (nimenomaan sana "avioliitto" on tässä merkityksellinen).

      Toisin sanoen Niinistöllä ja Häkkäsellä oli jo ennakkoon tiedossa, että uusi valtakunnansyyttäjä on perinteisen länsimaisen sananvapauden vastainen henkilö.
      ...
      Käytännössä Toiviaisen toiminta muistuttaa läheisesti Neuvostoliiton alueella noudatettua tapaa, jossa valtavirrasta poikkeavat mielipiteet saattoivat koitua henkilön kohtaloksi joko vankeustuomiona, mielisairaalaan eristämisenä, kotiarestina tai jopa kuolemantuomiona.

      Toiviainen on ikään kuin jälkijättöinen neuvostoliittolainen tuomari, joka pyrkii määrittämään yhteiskuntaan asioita ja aiheita, joita ei saa kritisoida." -
      Heikki Porkka,https://www.oikeamedia.com/o1-140600

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    2. Erittäin relevantti kysymys kansanedustaja Antikaiselta: "Miksi valtakunnansyyttäjä torjuu vihapuhetta eikä terrorismia?",
      https://www.kansalainen.fi/kansanedustaja-antikainen-miksi-valtakunnansyyttaja-torjuu-vihapuhetta-eika-terrorismia/

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    3. Antikaisen kysymyksen toivoisi johtavan asian korjaamiseen. Tosin sitä lienee turha toivoa.

      Poista
    4. Ilja ei ollut mikään toisinajattelija. Hänet tuomittiin rikoksistaan ehdottomaan vankeuteen. Aikaisemmin hänellä oli ehdollisia tuomioita pahoinpitelyistä.

      Poista
  2. Katsoin eilen Ylen pääuutiset ja A-studion. Molemmissa pääaiheena oli Navalnyin pidätys. Kummassakaan ei kerrottu, miksi hänet pidätettiin. Mitä lakia hänen uskotaan rikkoneen? Mistä rikoksesta häntä epäillään?

    Olemme viime aikoina saaneet tottua siihen, että koronaa ei voi Suomessa estää liikkumisrajoituksilla ja eristämisellä, koska laki, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate kieltävät nämä menetelmät. Ihmisiä jopa kuolee ja vammautuu, mutta lakia vain on noudatettava. Ja lain muuttaminen olisi kai hankalaa. Jospa Venäjälläkin on samoin? Jos epäillään rikoksesta, niin pidättäähän epäilty pitää. Ei viranomaiset voi lakia rikkoa Venäjälläkään.

    Uskon toki, että Venäjällä lakia sovelletaan joustavammin kuin Suomessa, mutta jännä juttu, että Ylen pääuutisissa ei kerrota pidätyksen muodollista syytä.

    Professorin kirjoituksen varsinaisesta aiheesta haluaisin sanoa, että Suomi on aina kuulunut Venäjän etupiiriin. Venäjä on lähellä, ihan heti rajan takana ja sitä rajaa on tuhat kilometriä. Paasikivi-Kekkosen linjan nykyaikaan soveltuvia osia kannattaa varmaan kunnioittaa.

    VastaaPoista
  3. Tämän päivän parissa lehdessä oli juttua Marinin kabinetin kieltäytymisestä luovuttaa julkista sähköpostikirjeen vaihtoa liittyen Marinin käymään keskusteluun pres Niinistön ja valtsiht Hetemäen kanssa. Kirjeenvaihto on julkisuuslai perusteella julkista koska se mm on arkistoitu virallisesti. Toistuvista pyynnöistä huolimatta kabinetti kieltäytyy luovuttamasta pyydettyjä, yksilöityjä tietoja. Hyvin on tämä tasa-arvo hallitus aloittanut siirtymisen autoritääriseen putinin tyyliseen hallintoon. Edellinen naispääministeri sentään ymmärsi erota kun jäi salailu- ja kieroiluyrityksistä kiinni. Mutta ei Marin. Ihme jos joku vielä uskoo häneen ja puolueeseensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokin on asia, joka olisi hoidettavissa kuntoon, mikäli mediamme niin tahtoisi. Tätä pidän jopa mahdollisena.

      Poista
  4. Sanna Marin ilmoitti presidentin ja pääministerin hoitavan ulkopolitiikkaa yhdessä. Marin aloitti eurooppalaisittain harvinaisen jyrkällä vaatimuksella, vaikka ei ollut vielä mitään tietoa pidätyksen syystä ja kestosta. Presidentti seurasi linjaa, koska oli jo pakkokin.

    Ohisalo vaati Putinia tutkimaan Navalnyin murhayrityksen, vaikka hän itse esti Kaivohuoneen tapauksen tutkimuksen, eikä ota mitään kantaa Suomessa tapahtuneisiin tietyntyyppisiin murhiin (allahu akbar).

    Venäjän politiikka on roistojen peliä, sen tietää jokainen Anna Politkovskajan kirjoja lukenut. Jeltsin kaappasi vallan Gorbatshovilta ja Putin Jeltsiniltä. Putin räjäytteli kerrostaloja ympäri maata vallan turvatakseen.

    Kaikki suurvallat ja sellaisiksi itsensä kuvittelevat käyttävät raakaa voimaa. Ranska sotii ympäri Afrikkaa ja katkaisi rekkaliikenteen Britanniaan juuri ennen joulua.

    Nyt on tulossa kovat pakkaset ja Suomi on Venäjän sähkön varassa. Käskeekö Putin meitä tutkimaan ensin omat murhat ja terroristit, sekä lopettamaan kristityn Räsäsen ajojahdin. Vasta sitten hän napsauttaa sähköt päälle.

    VastaaPoista
  5. Itse en osaa suhtautua näihin meidän kulloistenkin presidenttien "ultimaattumeihin", tuonne itänaapuriin päin muuten kuin huvittuneisuudella. Kyllähän se putin varmaan suostuu kuuntelemaan piskuisen suomen päämiestä, eikä lyö luuria korvaan, ja vaikka löisikin niin sale sitä tuskin sanoisi.

    Mieleeni tulee joku spede-shown sketsi, jossa suomi valittaa veskun ja simon suulla neuvostoliiton alueloukkauksista. Neukkujen päämies vastaa kokoaja että " mitä sitte"

    VastaaPoista
  6. Niin Afrikan "vapautumisessa" siirtomaavaltojen hallinnon alta kuin "arabikevään" tapahtumissa saatiin sama opetus. "Demokratia" ei ole mikään "vientituote" -- sitä ei missään panna pystyyn ohi sen hallinnon jonka perinnöt kulttuurissa ja alueella vaikuttavat.

    Jos ymmärtäisimme miten erityinen kulttuurikognitiivinen ilmiö oma eurooppalaisella uudella ajalla kielellis-kulttuurisissa kansallisvaltioissa syntynyt "edustuksellisuuteen" perustuva demokratiamme on, emme hullun lailla kuvittelisi että sosiaalinen "valta" voitaisiin organisoida joidenkin opillisten yleiskäsitteiden varassa.

    Valitettavasti juuri oma valtajärjestelmämme on koko ajan romahtamassa. Taannumme totalitarismiin, ja niin paradoksaalista kuin se onkin, tämä taantuma toteutuu nimenomaan "ihmisarvo- ja -oikeusideologioiden" aatteellisissa kulisseissa. Ne antavat meille "oikeutuksen" rähjätä valtioille ja valtionpäämiehille, joiden yhteiskuntakehitys on kulkenut kokonaan toisenlaatuisia uria kuin eurooppalaisen uuden ajan ajatushistoria, emmkä ymmärrä, ettei tällä moralismillamme ole oikeasti mitään katetta. Ei sen enempää omassa keskuudessamme kuin sormella osoittamiemme syntisten kohdalla.

    Seitsemänsadan vuoden alistushistorian omannut Suomi tarvitsi neljännesvuosisadan "kekkoslovakialaisen" -- tarkemmin sanoen "talmonilaisen demokratian" -- kauden ennen kuin alustava kypsyys sisäistää "edustuksellisuuden" kognitiota syntyi. Se romuttui sitten vajaassa kymmenessä vuodessa Koiviston masinoimaan rahatalousjärjestelmään -- ja nyt todellakin olemme sitten jo taantumassa totalitarismiin. Meillä ei oikein olisi varaa viisastella

    VastaaPoista
  7. Kekkosta ei näillä lakeuksilla jukopliuta pilkata, sen ilmapiirin itsekin omaksuneena taivun samaan kantaan kuin arvon Professori et alia. Pääministerinnamme ja aika moni muukin tähtisilmä riensi heti tekemään otsikoita, kun taas Niinistö ajoi kieli keskellä suuta. Tosin tämän varovaisuuden arvoa laskee se, että valtionpäämiehemme harjoittaa sitä joka asiassa niin rajojemme sisällä kuin niiden ulkopuolla.

    Kiinnittäisin silti huomiota koko kuvioon Navalnyin myrkytyksestä aina maastalähtöön ja nyt paluuseen. Vaikkei itse salakalavaa myrkyttämisyritystä liene syytä epäillä, en ole huomannut missään länsivalta- enkä vastamediassa kommenttia siitä, kuinka kyynisesti Navalnyi pelaa julkisuuden parrasvaloissa teemalla. Ikään kuin Venäjän opposition toimet olisivat automaattisesti ja alati jotenkin "länsimaisen demokratian" mukaisia, kun taas Kreml lähtökohtaisesti vain kieroilee kotona ja muualla.

    Moskovan peliä maailmalla ja kotilieden äärellä toki pitää lievimmilläänkin kutsua inhorealistiseksi, ja totta on sekin, että välistä Venäjäkin epäonnistuu ("ryssii"). Navalnyin tapauksessa erityisen kiintoisaa on se, että oletettu myrkytysajankohta muuttui entistä aikaisemmaksi saksalaislääkärien arvioissa, toipumisaikahan ei korreloinutkaan alkuperäisolettaman kanssa. Tästäkään soutaamisesta-huopaamisesta ei kommentteja juuri kuulunut missään lännessä eikä toki idässäkään - kauaksi ei jää ajatus kyynisestä tulkinnasta?

    Mitä tulee paluupidätykseen, melkein arvaan Kremlin logiikan ja retoriikan. Navalnyin sallittiin nimenomaan poistua samaan hoitoa, mikä tietenkin on sinänsä hieno asia. Koska toipuminen on (hämmästyttävästi?) nyt täydellisesti tapahtunut, on hoitoargumentti toimittanut tehtävänsä eikä maastapoistumista ehdollisen tuomion voimassaollessa voi perustella siten - naapuri on aina osannut kielellis-muodolliset silmänkääntötemput.

    VastaaPoista
  8. No Navalnyin myrkytystä voi ihan arkijärjellä epäillä vahvasti: Venäjän huippukaverit yrittivät 2 kertaa myrkyttää kaverin "maailman tehokkaimmalla myrkyllä", mutta epäonnistuivat pahaksi. Tämä supermyrkky ei myöskään onnistunut tappamaan edes kissaa.

    Tässä pitää tietenkin kiistää olevansa salaliittoteoreetikko, mutta kyllä tämä on täysin käsittämätön kuvio. Navalnyi olisi ollut jo pitkään kuollut, jos se tappaa haluttaisiin. Ja nyt tämä maahansaapumisshow... Tässä haisevat erään toisen suurvallan perinteiset kikkakolmoset. Ei sillä, että naapurimaassamme ei osattaisi tyriä, mutta yleensä ne ovat tyrineet - ja jatkavat tyrimistä - kaikessa muussa kuin tällaisessa toiminnassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pisteet Urpoukolle, se oli ihan oikein sisäluettu. Enhän todennutkaan missään, mistä suunnasta "salakavala myrkytysyritys" oli lähtöisin....enkä sitä, etteikö nimenomaan kaikkia suuntia pidä kyynisesti lähestyä

      Poista
  9. "Ehkäpä Kekkoslovakialaisen taustani vuoksi olen tässä tilanteessa taipuvainen näkemään Niinistön mallin oikeaksi tavaksi toimia. " Ei et tämän takia vaan tämän:"Koska Niinistön sanomaa ei ole syytä epäillä" joka viittaa siihen, että siviilisäätysi on niinistön ja sinun välinen salaisuus. Osoitat vilpitöntä ihailua ja palvontaa kyseenalaistamatta mitään herran tekoja vaikka likaisempia ovat kun perämetsän spurgukaken kalsarit, ehkäpä suomeen tulevaisuudessa valitaan suuri johtaja.

    Jos olisit edes lisännyt tuon "Koska Niinistön sanomaa ei ole syytä epäillä" jälkeen esim; "Tässä asiassa" voitaisiin tuo katsoa lipsahdukseksi, mutta...

    Liian monissa kirjoitukssasi paistaa tuo Suuren Sanoman tuojan, rehellisyyden perikuvan, miehisen miehen, jumalan kaltaisen palvonta läpi. Ollos paljastettu.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!