maanantai 4. tammikuuta 2021

Luonnonperintösäätiön rahavirroista

Ylellä oli juttu Luonnonperintösäätiöstä. Kyseessä on Pentti Linkolan perustama säätiö, jonka tavoitteena on poistaa maamme metsiä talouskäytöstä suojelemalla ne.

Ylen uutisen mukaan säätiö omistaa nykyisin yli 3 000 hehtaaria metsää eri puolilla maata. Siten se ei ainakaan toistaiseksi ole vielä kovin merkittävä tekijä metsiensuojelussa, sillä esimerkiksi Helsingin kupeessa olevan pienehkön Sipoonkorven kansallispuiston pinta-ala on samaa suuruusluokkaa eli 2 300 hehtaaria.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos yksittäinen metsänomistaja päättää suojella omaisuutensa. Päinvastoin, oikeus päättää omaisuutensa käytöstä on jokaisen suomalaisen oikeus, jota on kunnioitettava. Lisäksi on selvää, että Suomessa metsien suojelu on niin painottunutta pohjoiseen, että maan eteläisissä osissa on syytä lisätä taloustoiminnan ulkopuolista metsäalaa.

Jäin kuitenkin ihmettelemään sitä, että Ylen uutisen mukaan tämä reilun 3 000 hehtaarin omaisuutta hallinnoiva säätiö on työllistänyt yhteensä seitsemän henkilöä. Minusta se on omaisuuteen nähden aika paljon.

Säätiö itse lupaa omalla nettisivullaan, että "kaikki lahjoitukset käytetään alueiden ostoon, suojeluprosessiin ja syntyneiden luonnonsuojelualueiden vaalimiseen". Jos ja kun sen omistamat metsät eivät tuota taloudellista tulosta, on seitsemän ihmisen palkat ja muut kulut saatava säätiön mahdollisista muista tuotosta tai lahjoituksista. 

Säätiö itse ilmoittaa, että vuonna 2019 se käytti menoistaan 1,6 miljoonaa euroa luonnonsuojelualueisiin ja 0,3 miljoonaa euroa toiminnan kuluihin. Siten lahjoitusvarat näyttäisivät menevän varsin hyvällä prosentilla suojelutyöhön olettaen, ettei siihen ole upotettu muita kuluja. Nähtäväksi jää, miten säätiö ja sen omaisuus kehittyvät jatkossa. 

Suomen metsäpinta-ala on 22,2 miljoonaa hehtaaria. Lisäksi puiden kasvu nopeutuu jatkuvasti maassamme hyvin järjestetyn metsänhoidon seurauksena. 

Siten Luonnonperintösäätiö ei uhkaa maamme metsätalouden tulevaisuutta nyt eikä nähtävissä olevassa tulevaisuudessakaan. Sen sijaan se vähentää jossain määrin painetta verovaroin toteutetuille suojelutoimille ja sitä kautta metsänomistajien omaisuudensuojalle. Lisäksi se pystyy toivottavasti hankkimaan suojeltavaksi maa-alueita erityisesti Etelä-Suomessa, jolloin säätiön saamien lahjoitusten luonnonsuojelullinen hyöty saadaan maksimoiduksi.

Tosin on muistettava, että mikäli katsomme asiaa globaalista näkökulmasta, voisi Luonnonperintösäätiölle lahjoitetut rahat käyttää paljon tehokkaamminkin. Mutta silloin joutuisimme jättämään Suomen luonnon kokonaan suojelematta - enkä usko, että siihen olisivat kovinkaan monet suomalaiset valmiita.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suvaitsematonta fanatismia
Tutkimus osoitti EU:n ja Suomen ilmasto- ja biodiversiteettisuunnitelmat järjettömiksi
Luonnonsuojelua yksityisellä rahalla

3 kommenttia:

  1. Jos ei säätiö muuten saa raahaa, niin joutuu laittaan hakkuut pystyyn, eihän sitä muuten niille 7 henkilölle palkkaa saaha maksettuu : P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos lahjoitusvirta jatkuu, ei säätiöllä ole ongelmia palkanmaksussa.

      Poista
  2. Vapolla näkyy olevan ympäri maata myynnissä satoja hehtaareja turvepohjaista metsämaata, ja vallanpa edulliseen hintaan. Säätiö voisi vuosibudjetillaan hankkia merkittäviä määriä ojitettuja soita, tukkia ojat, ja näinpä tulisi toteutettua yksi tie ja kaksi asiaa.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!