Brexit varmistui

Britannian eiliset parlamenttivaalit päättyivät konservatiivien suureen voittoon. Sen seurauksena saarivaltio lähtee tammikuun loppuun mennessä ulos Euroopan Unionista.

Meille Unioniin jääville vaalin tulos tarjoaa mielenkiintoisen näkymän. Tarkoitan sitä, että kun Brexit nyt toteutuu, voidaan Britannian tulevaa kehitystä peilata siihen, mitä hyötyä EU:n jäsenyydestä on todellisuudessa jäsenmailleen.

Tärkein kysymys liittyy siihen syöksyykö Britannian talous nyt pahaan kurimukseen. Vai sopeutuuko se uuteen tilanteeseen jouhevasti siten, ettei pelättyä katastrofia synny.

Tässä mielessä Britannian tilanne on kuitenkin kovin erilainen kuin Suomen, sillä maalla on joka tapauksessa ollut tähänkin asti oma valuutta, joka on auttanut talouden kilpailukyvyn sopeuttamista suhteessa muuhun maailmaan. Meillä tätä etua ei ole, vaan oman valuutan puutetta on yritetty korvata vaikeammin toteutettavilla ratkaisuilla, kuten monien vihaamalla kiky-sopimuksella, joka hiertää parhaillaan käytäviä työmarkkinaneuvotteluita.

Lisäksi Iso-Britanniaa uhkaa hajoaminen pikku-Britanniaksi, koska Englantia merkittävästi EU-myönteisempi ja vasemmistolaisempi Skotlanti järjestänee uuden kansanäänestyksen itsenäistymisestään, joka päätynee sen hyväksymiseen. Lontoo hyväksynee asian, mutta nähtäväksi jää, hyväksyvätkö kaikki EU-maat - erityisesti hajoamisen partaalla oleva Espanja - pilkkomalla syntyneen uuden valtion jäsenekseen.

Suomelle Brexit on kiistatta ongelma siinä, että Britannian eron myötä EU:n taloudeltaan vahva pohjoinen heikkenee ja valtaa valuu sen seurauksena köyhempään etelään ja vielä kurjempaan itään. Nähtäväksi jää, millä tavoin tämä vaikuttaa EU:n toimintaan.

Arvaukseni on, että ainakin vaatimukset tulonsiirroista EU:n sisällä kasvavat huolimatta siitä, että yksi nettomaksaja katoaa joukosta. Tämä luo painetta myös Suomelle.

Yksi iso vaikutus on myös sillä, että tuleva "pikku-Britannia" vahvistanee atlanttista akseliaan eli suhdettaan Yhdysvaltoihin. Näin sen poliittinen voima on pois EU:n pyrkimyksistä kilpailussa maailman kahta todellista suurvaltaa eli Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan, mikä tulee näkymään Unionin vaikutusvallan heikkenemisenä suurissa globaaleissa kysymyksissä kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa tai napa-alueiden luonnonvarojen jakamisessa.

Enempi spekulointi on tässä vaiheessa tarpeetonta, sillä Brexitin kokoisiin muutoksiin liittyy aina tekijöitä, joiden ennustaminen on mahdotonta. Siksi on myös varmaa, että tulemme näkemään niin jäljelle jäävässä EU:ssa kuin sen ulkopuolella kehityskulkuja, joista meillä ei tässä vaiheessa ole aavistustakaan.

Tosiasia kuitenkin on, että ihmiskunta ja EU jatkavat elämäänsä myös tulevaisuudessa. Ja siinä tulevaisuudessa kukaan ei pidä erikseen huolta Suomesta, vaan meidän on tehtävä se ihan itse - niin talouden kuin turvallisuudenkin suhteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko komissio ollut tunteiden vietävänä?
Kuinka taipuu briteiltä EU:n iltalypsy
Bea Toivonen palasi impivaaraan