Talvisota muistutti Ukrainan tapahtumia sikäli, että Suomi joutui taistelemaan yksin, vaikka apua haettiin kaikkialta länsimaista. Jonkin verran aseita ja paljon myötätuntoa sentään saatiin - sekä länsivalloilta hyviä aikomuksia sotaan puuttumisesta. Ja pienehköjä määriä vapaaehtoisia erityisesti Ruotsista.
Ukrainan jääminen yksin tämän vuoden "talvisodassaan" ei siten ole historiallisesti mitenkään uutta. Myös he ovat saaneet jonkin verran aseita sekä paljon myötätuntoa ja hyviä aikomuksia sekä viime aikoina myös vapaaehtoisia. Mutta eivät varsinaista sotilaallista apua, jolla sodan voimasuhteita voitaisiin kääntää.
Suomen talvisodalla oli muutamia erityisen oleellisia seurauksia. Niistä suurimpia olivat suomalaisten yhtenäistyminen 20 vuotta aiemmin käydystä sisällissodasta ja säilyminen läntisenä demokratiana, mutta merkittävää oli myös suomalaisten leimautuminen kautta maailman erityisen sankarilliseksi sotilaskansaksi. Tämä on näkynyt tänäkin vuonna Yhdysvaltoja myöden kuulluissa kannanotoissa.
Ikävämpi ja suorempi seuraus oli sillä, että Talvisodan kovat rauhanehdot johtivat jatkosotaan Hitlerin Saksan rinnalla. Mikäli Suomi olisi talvella 1939-40 saanut länsimaiden sotilaallista apua - siis sotajoukkoja - ja sen avulla täyden torjuntavoiton Neuvostoliitosta, ei revanssipolitiikalla olisi ollut kannatusta.
Näin Suomi olisi vuosina 1941-1945 säilynyt Ruotsin tavoin puolueettomana maana, ellei sitten Saksa olisi kohdistanut omia aggressioitaan Suomeen. Jälkimmäisessä tapauksessakin olisimme kuitenkin lopuksi olleet voittajan puolella, eikä karjalaisten olisi tarvinnut luopua kotiseuduistaan.
Talvisodan kautta jatkosotaan joutumisen välillinen seuraus oli pitkä suomettumisen kausi ja sitä kautta lähes 80 vuotta kestänyt epäsuhtainen - mutta rauhallinen - ajanjakso suuren naapurin vieressä. Siis se aikakausi, joka on juuri nyt päättymässä Ukrainassa käynnissä olevan sodan eteemme luoman todellisuuden avautuessa.
Tarkoitan sitä, että Putinin aggressio on osoittanut, ettei pieni rajavaltio voi turvallisuusasioissaan luottaa pelkästään arvaamattoman naapurin mielistelyyn ja omin voimiin, vaan se tarvitsee syvempää sotilaallista selkänojaa niiltä, jotka ajattelevat maailmasta samansuuntaisesti kuin se itse. Siis länsimailta.
Suomea NATO:on ajavan Putinin Venäjän todelliset kasvot näki esimerkiksi Alpo Rusi (kepu) jo kauan sitten. Vuoden 2014 Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien jälkeen kirjoittamassaan kirjassa hän totesi, että "Krimin anastuksen jälkeen on kasvanut pelko, että vuoden 1938 Münchenin katastrofi toteutuu myös Ukrainan rauhoittamiseen tähtäävässä ´Minskin prosessissa´: voitetaan aikaa, mutta ei edesauteta pysyvää rauhaa, vaan kärjistetään konfliktia".
Siksi Suomen on aika astua ulos viimeisestäkin talvisodan seurauksesta ja liittyä osaksi länsimaista puolustusjärjestelmää. Siinä meitä auttavat valtiomme vakaa tila, yhteiskuntamme demokraattisuus, puolustusvoimiemme korkea suorituskyky sekä talvisodan länsimaissa nostattama yleinen suopeus meitä kohtaan.
Ukrainalle ja ukrainalaisille annan puolestani sellaisen neuvon, että jos ja kun selviätte nykyisistä koettelemuksistanne, teidän tulee keskittyä luomaan itsellenne aidosti länsimainen yhteiskunta. Se tarkoittaa paitsi demokratiaa ja oikeusvaltiota, myös hallinnollista luotettavuutta.
Erityinen huomio on Ukrainassa pantava maassa rehottavan korruption kitkemiseen: juuri siihen kannattaa käyttää venäläisten hyökkäyksen luomaa kansan yhtenäisyyttä. Juuri se saanee yhteisrintamaan nekin ihmiset, jotka hyötyvät eniten vallitsevasta korruptiosta.
Korruption kitkeminen poistaa suuren osan niistä huonosti havaittavista olevista tekijöistä, jotka ehkäisevät talouden vahvistumista sekä kasvattavat etäisyyttä vallanpitäjien ja oligarkkien sekä tavallisen kansan välillä. Ja juuri tämä lisää Ukrainan hyväksyttävyyttä osaksi demokraattisten länsimaiden yhteisöä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ajatus talvisodan ihmeestä ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
Talvisodan henkeä tarvitaan myös nyt
Kansanmurhan välttäminen vaati sankareita
Ajatus talvisodan ihmeestä ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
Talvisodan henkeä tarvitaan myös nyt
Kansanmurhan välttäminen vaati sankareita
Tekstit
“Näin Suomi olisi vuosina 1941-1945 säilynyt Ruotsin tavoin puolueettomana maana, ellei sitten Saksa olisi kohdistanut omia aggressioitaan Suomeen. Jälkimmäisessä tapauksessakin olisimme kuitenkin lopuksi olleet voittajan puolella, eikä karjalaisten olisi tarvinnut luopua kotiseuduistaan.”
VastaaPoistaJossitteluksihan tämä tietysti menee, mutta Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina tuskin olisi sallinut Suomen säilymisen puolueettomana. Ruotsin strateginen merkitys Saksalle rajoittui pelkästään malmivaroihin, mutta Suomi olisi ollut Saksalle tärkeä tekijä Leningradin piirityksessä. Jos Suomi olisi torjunut Saksan, se olisi joutunut puolustautumaan Saksaa vastaan liittoutuneiden avustuksella, jolloin maahan olisi varmaankin saapunut neuvostojoukkoja. Niiden karkoittaminen ei olisi käynyt yhtä helposti kuin saksalaisten karkoittaminen Lapin sodan aikana. Seurauksena olisi ollut Baltian maiden kohtalo.
Revanssipolitiikka oli tietysti osa suomalaista ajattelua, mutta kyllä Suomessa myös ymmärrettiin, että maa ei voi säilyä sodan ulkopuolella, jolloin edessä on puolen valinta. Vaikka valittiinkin hävinnyt puoli, lopputulos oli suotuisa. Voittaneen puolen valinta olisi todennäköisesti johtanut onnettomaan lopputulokseen.
Ei Suomi voinut olla joutumatta jatkosotaan. Vaikka Suomi vakuutti pysyvänsä puolueettomana barbarossan alkaessa niin siitä huolimatta NL pommitti vain 3 tuntia sodan syttymisestä Suomen laivoja ja Älskarin linnaketta ja kohdistuvat Suomen puolelle tykistötulta. Suomi ei vastannut tuleen. Seuraavan parin päivän aikana NL:n koneet suorittivat useita lentoja meidän ilmatilassamme ja sitten 25.6. hyökkäsivät Suomeen 500 pommikoneen voimin. Nyt meidän hävittäjät nousivat torjuntaan ja 27 viholliskonetta pudotettiin Suomen ilmatilassa. Tämän jälkeen eduskunta totesi Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan.
Poista-Jussi-
Totta on, että olisimme mitä todennäköisimmin joutuneet saksalaisten aggression kohteeksi, mikäli olisimme pyrkineet pysymään puolueettomina. Ainakin olisimme joutuneet sulkemaan rajan siten, ettei Suomen kautta olisi voitu huoltaa piiritettyjä. Toisaalta Suomi ei taipunnut Saksan painostukseen Leningradin piirityksen yhteydessä. Ja joka tapauksessa historia on siitä tylsä tieteenala, ettei se salli kokeellista tutkimusta eri vaihtoehtojen vertailemiseksi kuten luonnontieteet.
PoistaAika moni suomalainen luulee Suomen aloittaneen jatkosodan. Tämä ei kuitenkaan ole totta, kuten Ano totesi. Käytännössä lienee kuitenkin niin, että Suomi olisi ennemmin tai myöhemmin liittynyt mukaan.
Kyllä suomen lentokentiltä lähti saksan ilmavoimat hyökkäykseen NL vastaan jo enne barbarossan h-hetkeä ja suomi oli jo aloittanut viron edustan miinoitukset aikaisemmin ,suunnitelmat oli saksan kanssa lyöty lukkoon ja suomi olisi joka tapauksessa hyökännyt , tämän nyt luulisi professoritasoisten tietävän.
PoistaToinen asia on että ennen talvisotaa moskovan neuvotteluissa Stalin oli erittäin myöntyväinen ja sopimushakuinen ja olisi myöntynyt muutamaan saareen hangon edustalla ja suomenlahden ulkosaariin sekä pienempään rajan siirtoon kannaksella ja kompensaatioon kuin alku vaatimus , sopimusta kannatti Paasikiviki ja Mannerheim.Lähteenä Pekka Visuri & Eino Murtorinne: Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939−1940
ja Stephen Kotkin Stalin, Vol. II, Waiting for Hitler, 1928–1941.
Jos jossitellaan tässä olisi ollut Suomella paras mahdollisuus olla sodan ulkopuolella. Saksan resurssit huomioiden olisi sillä ollut erittäin hankala hyökätä Suomeen.
Tämä asia on suomen historiassa ollut vältelty aihepiiri.
Myös Ukrainalla olisi ollut aikaisemmin mahdollisuuksia neuvottelu sopimukseen , tosin se olisi sisältänyt huomattavia myönnytyksiä Venäjälle , mutta kuinka nyt huomataan ei geopolitiikka ole mihinkään hävinnyt maailmasta.
Kuten Baltian maiden kohtalo osoitti, ei Stalinin ehtoihin suostuminen olisi johtanut rauhaan, vaan Suomen alistamiseen venäläisen hirmuvallan alaisuuteen. Tästä ei kukaan varteenotettava tutkija ole eri mieltä. Kuten ei siitäkään, että jatkosodan aloitti Neuvostoliitto.
PoistaProfessorille : jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi . Eli savoksi : huasta sie , mie pitelen hevosta.
Poista"Kyllä suomen lentokentiltä lähti saksan ilmavoimat hyökkäykseen NL vastaan jo enne barbarossan h-hetkeä ja suomi oli jo aloittanut viron edustan miinoitukset aikaisemmin ,suunnitelmat oli saksan kanssa lyöty lukkoon ja suomi olisi joka tapauksessa hyökännyt , tämän nyt luulisi professoritasoisten tietävän"
PoistaSaksa sai luvan suorittaa sotalentoja Suomen kentiltä vasta 25.6. alkaen. Ennen sitä suoritetuista lennoista ei ole minkäänlaista todistetta. Viron rannikon miinanlasku tapahtui vasta NL pommitusten jälkeen.
-Jussi-
Palaan tähän vielä , todisteet löytyy :
PoistaMauno Jokipii Jatkosodan synty: Tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41. Otava, 1987
Hannu Valtonen Luftwaffen pohjoinen sivusta : Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Tikkakoski : Keski-Suomen ilmailumuseo, 1997
Ohto Manninen Molotovin cocktail – Hitlerin sateenvarjo: Toisen maailmansodan historian uudelleenkirjoitusta. Painatuskeskus 1994.
Luftwaffe tukeutui suomen lentokentille 22.6 alkaen , jo 18.6 tuotiin radioasemia ym.
Ensimmäisellä pommituslennolla 22.6 klo 2.40 Kronstadiin oli suomalainen yhdysupseeri mukana , koneet tankkasivat sen jälkeen utissa ennen paluutaan Itä-Preussiin , sen jälkeen 23-25.6 luftwaffen koneet suorittivat suomalaisilta kentiltä sotatoimia Neuvostoliittoa vastaan. Tällä toiminnalla oli ylijohdon siunaus.
NL vastasi näihin toimiin pommittamalla suomea.
Kannattaa lukea historiantutkimusta , todisteet ovat vedenpitävät.
Niin ja vielä miinanlaskusta , ks yllä mainittu jokipii.
PoistaKäskyt annettiin sukellusveneille 21.6 1941 ja miinoitus tapahtui seuraavana päivänä.
Kyllä nämä on jo niin kauan sitten julkistettu että pitäisi olla alan harrastajalle peruskauraa.
PS. Näitä 22.6 Kronstadia ja nevaa pommittaneita/miinoittaneita ju-88 osastoja oli kaksi joista toinen lensi suomen yli linjalla hyvinkää -lappeenranta- laatokka - pietari -hamina -utti jossa koneet tankattiin. Jos ei tämä ole casus belli , niin mikä.
PoistaNL:än ilmahyökkäykset olivat taivaanlahja ylijohdolle , jolloin voitiin sodan syy vierittää neukkujen syyksi. Suomen sotavoimien hyökkäys-suunnitelmathan oli ajoitettu täysin Wehrmachtin etenemisen mukaan.
Henkilökohtaisesti epäilen oliko viisasta hyökätä NL:ään mutta onhan se muuten mieltä kohottavaa että pienestä Suomesta on aikoinaan uskallettu hyökätä idän jätin kimppuun.
Nythän olisi jopa hyvä tilaisuus tehdä tämä uudestaan.
Ja kun historiaa tutkitaan ja tulkitaan ,niin pitäisi pyrkiä rehellisyyteen ja vain rehellisyyteen . Suomi oli hyökkääjä 1941 ei vain näiden kellonaika tarkkailujen ... vaan sen mukaan että Suomi oli suunnitellut varustautunut ja päättänyt hyökätä Wehrmachtin kanssa tehtyjen sopimusten mukaan .
PoistaEikä yrittää vääntää näitä yhyy kun NL hyökkäsi ... onhan se jos ihminen ei ole faktoille uskollinen niin sehän on älyllisesti epärehellinen ja mikä olisi ihmiselle pahempaa , kuin olla omasta vapaasta tahdostaan vailla mitään sanktioita älyllisesti epärehellinen ...
Höh, kielivirhe. Pitäisi kirjoittaa "karkottaminen" eikä "karkoittaminen".
VastaaPoistaEI kuitenkaan vaikuttanut sanoman ymmärtämiseen.
PoistaNäköjään Venäjän politiikka jatkuu historiallisissa merkeissä. Sitä eivät sido kahdenkeskiset tai kansainväliset sopimukset, eivät lait tai moraalikoodeksit. Venäjän naapureiden itsenäisyyden määrittää ja määrää vain Venäjän kulloisenkin hallitsijan suopeus ja sen itsensä määrittämä asema maailman politiikassa. Joten spekulointi mitä putinin jälkeen on täysin turhaa, elleivät rajanaapurit valmistaudu seuraavaan konfliktiin, ensiksi poliittiseen ja sitten kun armeijansa hyökkäyskunnossa aseelliseen konfliktiin. Olenko huonomuistinen, mutta empä muista yhtäkään entistä korruptoitunutta maata joka olisi onnistunut poistamaan virkamiestensä tai poliitikkojensa korruptio.
VastaaPoistaUkrainan sodan kriittisimmän vaiheen päätyttyä olisi se oikea hetki liittyä Nato:on.
VastaaPoistaVaikka Ukraina antautuisi tänään niin sissisota jatkuisi jopa vuosia ja sen hallintaan menisi kaikki köytössä olevat puten joukot eikä edes riittäisi.
Ei kannata antaa putelle mahdollisuutta rakentaa armeijaansa uudelleen ennen liittymistä.
Ydinaseilla se hullu tuskin tänne iskisi ja normaaleilla aseilla ei seuraavaan pariin vuoteen pysty.
Ihan sama onko siellä miljoonien ukkojen reservi jos ensilinjan kalusto palaa Ukrainan pelloille.
Näyttääpä siltä, että sotilasmahti Israel ilmavoimineen on neuvonut ukrainalaisia antautumaan :)
VastaaPoistahttps://www.zerohedge.com/geopolitical/israels-pm-bennett-told-zelensky-accept-putins-terms-ending-war-report
Hyvä kuitenkin muistaa, että Zerohedgeä pidetään yleisesti ns. ProRussia-mediana. Tämä siis yleisesti ottamatta tässä kantaa itse kommenttiisi.
PoistaTältä osin Professori on väärässä:
VastaaPoista"Ikävämpi ja suorempi seuraus oli sillä, että Talvisodan kovat rauhanehdot johtivat jatkosotaan Hitlerin Saksan rinnalla. Mikäli Suomi olisi talvella 1939-40 saanut länsimaiden sotilaallista apua - siis sotajoukkoja - ja sen avulla täyden torjuntavoiton Neuvostoliitosta, ei revanssipolitiikalla olisi ollut kannatusta."
Stalin joutui lopettamaan talvisodan ennenaikaisesti pelätessään Britannian ja Ranskan interventiota ja NL:n joutumista sotaan niitä vastaan, mikä olisi vienyt pohjan pois pitkän tähtäyksen strategialta Hitlerin Saksaa vastaan.
Moskovan rauha oli tarkoitettu vain tilapäiseksi, ja sitä seuranneen vuoden ja runsaat 3 kk kestäneen välirauhan aikana NL jatkoi Suomea kohtaan vihamielistä ja uhkaavaa politiikkaa sekä valmisteli tahollaan aktiivisesti ottelun seuraavaa erää.
Ulkoasiainkomissaari Molotov matkusti Berliiniin välirauhan kestettyä n. 8 kuukautta, varmistaakseen sen, että Molotovin–Ribbentropin sopimuksen 23.8.1939 toisella osapuolella, Hitlerin Saksalla, ei olisi mitään sitä vastaan, että Neuvostoliitto ottaisi Suomen haltuunsa salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitun etupiirijaon hengessä.
Molotovin, Hitlerin ja Ribbentropin tapaamisista 12.-13.11.1940 löytyy yksityiskohtainen dokumentti englanninkielisenä käännöksenä:
http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/Germany/Hitler-Molotov%20Meetings.htm
Englannin taitoiselle lukijalle ei jää epäselväksi Molotovin pettymys Hitlerin ilmoitettua, että hän ei halua uutta sotaa Pohjois-Eurooppaan. Siitä riippumatta NL valmisteli aktiivisesti uutta sotaa Suomea vastaan.
Eversti Erkki Nordbergin kirja Arvio ja Ennuste – Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla (2003; ISBN 951-884-362-7; Suomen Sotatieteellisen Seuran julkaisuja n:o 19) on erittäin perusteellinen ja monin lähdeviittein varustettu teos, joka käy läpi myös NL:n ja Suomen sodat.
S. 178 alkaen kirja kertoo, että NL:n ”yleisesikunta antoi Leningradin sotilaspiirille 18.9.1940 ohjeen Suomea vastaan käytävän uuden sodan varalle sekä perusteet Puna-armeijan keskittämisestä siinä tilanteessa. Sotilaspiirille lähetettiin lisäksi 25.11. uusi direktiivi ja käsky laatia helmikuun puoleenväliin mennessä hyökkäyssuunnitelma sellaisen tilanteen varalta, jossa Suomi olisi yksin NL:n vihollinen. Itämeren laivasto laati syksyllä tarkemman Ahvenanmaan valtaussuunnitelman. Hangon tukikohdan puolustus käännettiin 12.11.1940 mantereen suuntaan ja sen joukot siirrettiin Leningradin sotilaspiirin alaisuuteen.
Suomi piti kukistaa kahden rintaman (armeijaryhmän) voimin, joihin kuului yhtensä 49 divisioonaa, kolme panssariprikaatia ja 13 tykistörykmenttiä. Joukot koottaisiin ympäri Neuvostoliittoa: 11 divisioonaa Leningradin sotilaspiiristä, 2 Baltian, 8 Moskovan, 4 Uralin, 2 Pohjois-Kaukasian ja 6 Volgan sotilaspiiristä. Pohjoinen rintama eristäisi Suomen Ruotsista ja Norjasta sekä katkaisisi Suomen yhteydet Jäämerelle. Luoteinen rintama tuhoaisi Suomen päävoimat ja ottaisi haltuunsa koko maan. Se hyökkäisi Helsinkiin pihtiliikkeellä: aluksi Savonlinnasta Mikkeliin ja Lappeenrannasta Heinolaan. Viipurista ja Hangosta aloitettaisiin samanaikaisesti punalaivaston tukema hyökkäys, jolla suomalaisten vastarinta murrettaisiin.” Luoteisrintaman käytössä olisi myös 21 lentorykmenttiä sekä maahanlaskuprikaati.
-Kirja esittää hyökkäyssuunnitelman havainnollistavine karttoineen.
-----
Ei sinänsä ollut kyse talvisodan rauhanehdoista saatikka revanssipolitiikasta, vaan Suomen eloon jäämisestä NL:n seuraavan hyökkäyksen tullessa. Se ei olisi onnistunut Suomelta yksinään ilman Saksan antamia turvatakuita, joiden hintana oli osallistuminen operaatio Barbarossaan.
Kiitos oikaisusta tai pikemminkin tarkennuksesta. Joka tapauksessa jatkosodan alettua Suomen tavoitteena oli minimissäänkin palauttaa vanhat rajat eli ottaa revanssi.
PoistaToki Stalinin suostumiseen sodan lopettamisesta vaikuttivat Ranskan ja Englannin uhkaukset avusta Suomelle talvisodan lopulla. Samoin Suomen suostumiseen rauhanehtoihin vaikutti niiden viivästyminen vaikeassa rintamatilanteessa.
Mutta mikäli talvisodassa olisi saavutettu länsivaltojen tuella selkeä voitto, olisi venäläisillä tuskin ollut sen enempää kuin Suomellakaan halua käydä pohjoista sotaa samaan aikaan kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Toki tämä on vain arvailua, koska vaihtoehtoinen historia ei toteutunut. Pääasia kuitenkin, että Suomi välttyi joutumasta Neuvostovallan alle kymmeniksi vuosiksi.
Länsivalloita ei olisi tullut Suomelle apua miehistön muodossa ,tarkoituksena olisi vain saada Ruotsin malmikentät ja Narvik haltuun ,muukin merkittävä apu oli vain toiveajattelua suomalaisten puolelta ja harhautusta brittien puolesta.
PoistaJoka tapauksessa huja rauhasta liikkuu laajalti. RT kertoo epäilyttävästi :
VastaaPoistahttps://www.rt.com/russia/551816-russia-ukraine-negotiations-progress/
"Ukraine has nonetheless apparently witnessed some progress in the negotiations, too. Presidential aide Mikhail Podolyak said in an interview with the Russian newspaper Kommersant that the two sides were approaching a compromise. He opined that the Russian side was “already seeing things much more adequately,” but noted that it would likely be some time before it “fully, 100%, understands the situation it has got into.”
Epäilen sivua hakkeroiduksi valesivuksi. Tekijää ei näy, kaikissa RT:n uutisissa on aina merkitty kirjoittaja. Kommenttiosio ei tule näkyviin ja sivun renderöinti ainakin Firefoxilla pettää täysin.
En löydä Kommersantista mitään tällaista. Haku "Podolyak" antaa vain tämän päivämäärään sopivan:
https://www.kommersant.ru/doc/5252464
Venäjänkielinen RT antaa vähän toisenlaista kuvaa:
https://russian.rt.com/ussr/news/975397-peregovory-rossiya-ukraina
"Глава комитета Госдумы по международным делам Леонид Слуцкий, который также состоит в российской делегации на переговорах с Украиной, в интервью RT Arabic выразил мнение, что переговорный процесс Москвы и Киева может вскоре «перерасти в единую позицию» обеих сторон."