Tämän tiedon merkitys tuskin avautuu sellaisenaan yhdellekään arvoisista lukijoistani. Niinpä kirjaan alla olevaan taulukkoon samaisen napajään laajuudet marraskuun 23. päivänä viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
2018 10,422 miljoonaa km2
Taulukossa oleellinen asia - suorastaan skuuppi - viime viikkojen ilmastonmuutoskeskustelun valossa on se, että juuri nyt pohjoinen napajää on laajempi kuin mitä se on ollut samalla päivämäärällä kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Edelle koostamastani taulukosta opimme siis ainakin sen, ettei napajään sulamisvauhti ole mitenkään erityisen ripeää. Näin siitä huolimatta, että sen laajuus on huomattavasti pienempi kuin tilastojen alkuaikoina: kovimmat lukemat 11,897 miljoonaa km2 löytyvät vuosilta 1983 ja 1992. Vuoden 2008 lukema - siis edellinen kerta kun napajää oli 23 marraskuuta laajempi kuin tänä vuonna - oli 10,700 miljoonaa km2.
Nähtäväksi jää osuuko Ilmatieteen laitoksen merentutkimusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Jari Haapala oikeaan veikattuaan pari vuotta sitten, että Pohjoisnavalle saattaa päästä avovettä pitkin purjehtien jo lähivuosina ja arktinen merijää sulaisi ensimmäisen kerran kokonaan pois 2030– tai 2040-luvulla. Siis ehkäpä jo 12 ja viimeistään 22 vuoden kuluttua.
Siksi on hyvä katsahtaa vielä siihen, kuinka laaja napajää oli kuluneena kesänä pienimmillään ollessaan: 4,594 miljoonaa km2. Tämäkään lukema ei tietenkään avaudu ilman vertailudataa, joten koostetaanpa myös se tähän.
2018 4,594 miljoonaa km2
Kuten taulukosta näkyy, sijoittuu kuluva vuosi tässä taulukossa sijalle kuusi. Pienimmillään napajää on käväissyt vuonna 2012 ja suurimmillaan se oli tilaston alkaessa vuonna 2009. Siten tämäkään tilasto ei tue ainakaan kovin vahvasti tutkimusprofessori Haapalan näkemystä pohjoisen napajään menossa olevasta nopeasta sulamisprosessista. Itse asiassa tässä tilastossa ei näy minkäänlaista muutostrendiä.
En kuitenkaan ota tässä kirjoituksessa kantaa siihen, onko napajää pidemmällä aikavälillä sulamassa vai ei. Enkä etenkään siihen, onko parhaillaan käynnissä ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen.
Sen sijaan haluan tuoda julkiseen keskusteluun tiedon pohjoisen napajään suurimmasta laajuudesta (ajankohtaan nähden), koska epäilen vahvasti, ettei valtamedia tule uutisoimaan havaitsemaani skuupiksi luonnehdittavaa tietoa napajään tämän hetken laajuudesta, vaan se tullee jäämään ns. vastuulliselta medialta tietonsa hankkivilta suomalaisilta kokonaan pimentoon.
Syytä median todennäköiseen hiljaisuuteen voimme itse kukin miettiä tykönämme, enkä lähde tässä avaamaan omia ajatuksiani. Totean kuitenkin, että journalistin ohjeissa sanotaan seuraavaa: "journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu."
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hiilinieluun keskittyminen olisi vanhentunutta metsäpolitiikkaa
Maapallon metsäpinta-ala kasvaa vauhdikkaasti
Länsi-Antarktiksen jääkentät yllättivät tutkijat
Tekstit
Tämä niin sanotun ilmastonmuutoksen kanssa pelaaminen on poliittista leikittelyä. Todellinen ongelma maapallomme tulevaisuudelle on valtava ihmismäärän lisääntyminen, joka johtaa lopulta kaaokseen. Kaaos voi olla esimerkiksi ravinnon loppuminen sekä parantumattoman sairausepidemian leviäminen. Yllätyksenä voi olla myös maapallolle yllättäen syöksyvä asteroidi. Näistä asioista poliitikot ovat pysyneet hiljaisina.
VastaaPoistaVäestökasvu on ensisijainen ongelma myös mahdollisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen taustalla. Tämän päivän HS:n mukaan Brasiliassa on tuhottu enemmän sademetsiä enemmän kuin yhtenäkään vuonna viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eli sikäläistä hiilinielua on supistettu enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.
PoistaTämä siis ottamatta kantaa hiilidioksidin ja ilmastonmuutoksen väliseen suhteeseen. Sitä olen käsitellyt viimeksi täällä
Toimiva linkki
PoistaTanskan metereologinen laitos seuraa myös jään tilavuuden muutoksia. Eilisen arvon mukaan tilavuus on jo melkein 2004-2014 keskiarvon lukemissa. Osoitteessa http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php
VastaaPoistaIlmasto on kaoottinen eli epälineaarinen, siis kuitenkin determistinen. Mutta koska 'alkuarvot' muuttuvat ajan kuluessa, kaaoksen ( äärettömien epälineearisten tuntemattomien differentiaaliyhtälöiden) tulevia arvoja, esim jääkenttien laajuuksia, ei pystytä koskaan millään supertietokoneilla tai pilvilaskennan verkkomalleilla laskemaan. Voidaan vain heittää arvioita historian perusteella mitä voisi tapahtua seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Muuutumaton tilanne (stabilteetti) sekä ilmastossa maapallolla että ihmisen ruumiissa tarkoittaa kuolemaa!
Viisas Suomi varautuu pahimpaan, kylmenemiseen ja lämpenemiseen, kohtuullisella panostamisella ääri-ilmiöihin, jolloin seurauksena maksimaalinen win-win 'voitto'.
Setarkos
Kaoottisuuden 'huomaa' esim suosikkifyysikkoni Clive Bestin viimeisimmän blogin 'October Global temperature 0.75 C' lokakuun anomaliat käyrän kuvasta vuosien 1995-2018 välillä.
PoistaEi näytä kovinkaan jaksolliselta, puhumattakaan lineeaariselta. Vaikeaa tuosta käyrästä on kehittää/arvata dynaamista (epälineaarista) matemaattista mallia tietoneelle. Vaikka kovasti ilmastotieteilijät yrittävät löytää 'hopealuotia', niin suurin osa tieteilijöistä tuntuu unohtaneen tai ovat jopa epätietoisia elämän/maailmankaikkeuden epälineaarisuudesta (ts kaoottisuudesta). Kaoottisuudessakin on attraktio pisteensä, mutta staattinen hetkikin ei ole pysyvää => kuolema (huh)
Kyllä. Ilmasto on kaootinen järjestelmä.
PoistaItseäni huvittaa myös pelottelu merenpinnan noususta pohjoisen napajäätikön sulaessa.
VastaaPoistaPohjoinen napajäätikkö kelluu. Sulaessaan kelluva jää ei nosta vedenpintaa. Asia on helppo mallintaa kotona vaikka vesilasin ja jääkuution avulla
Totta. On kuitenkin muistettava, että jos Grönlanti tai etelämanner sulaisivat siitä tulisi lisää vettä meriin.
PoistaOlen kuitenkin ymmärtänyt, että varsinaisen sulamisen lisäksi merenpintaa nostaa ilmastoskenaarioissa ennen kaikkea lämpenevän veden tilavuuden kasvaminen.
Kyllä se vesi melkosesti lisää tilaavuuttaan, kun se höyrystyy :P
Poistakuinka paljon merien pinta nousis todellisuudessa, jos etelänapa sulais ?
"Olen kuitenkin ymmärtänyt, että varsinaisen sulamisen lisäksi merenpintaa nostaa ilmastoskenaarioissa ennen kaikkea lämpenevän veden tilavuuden kasvaminen"
PoistaEikös vedellä ole huomattavan suuri ominaislämpökapasiteetti? Kysymys siis kuuluu, kuinka paljon ilmakehästä täytyisi siirtää lämpöä meriin, jotta niiden tilavuus kasvaisi jollain lailla näkyvän määrän?
Lämpöasteen kymmenesosista numeron tekevät ilmastoennustajat pitää laittaa julkiseen vastuuseen pieleen menneistä ennusteistaan. Voisi aloittaa napaajään sulamisesta panikoituneista tutkijoista ja poliitikoista.
VastaaPoistaOnko edes teoriassa mahdollista, että etelämantereen jäätiköt voisivat kokonaan sulaa, eikö siellä suurimmalta osin olla kuitenkin tanakasti pakkasen puolella läpi vuoden.
VastaaPoistaEi ennen kuin laattatektoniikka siirtää mantereen kohti päiväntasaajaa.
PoistaYksi juttu mitä taidetaan peätä on että lämpötilan muutos ja lämpölaajeneminen tai sulaminen saavat mantereen päällä olevan jäätikön halkeamaan ja suistumaan osittain veteen.
PoistaNim.merkki "Professori" kyllä on ainakin kirsikanpoiminnan dosentti tarkoitushakuisessa valkoinnissaan pohjoisen napajään pinta-aloista. Jos olisi otettu tarkasteluun lokakuun 2018 tilanne niin olisi tullut pronssia 40 vuoden tilastoissa tai tammi- toukokuu niin kultaa ja hopeaa. 10 vuoden tilastoista ei todellakaan näy trendiä, sehän on selvää. Siksi pitääkin katsoa koko aineistoa. 40 vuoden tilastoissa 2018 minimijääpeitto asettuu jaetulle sijalle 6. Siitä voi päätellä, että kulunut 2000-luku, erityisesti viimeiset vuodet ovat varsin poikkeuksellisia. Kesäjääminimi pienenee noin 10 % vuosikymmenessä, mutta vuosien välillä on tietysti heittoa. Kun tilannetta tarkastellaan vuosisatojen perspektiivissä niin nykymeno on aivan omaa luokkaansa. Syynä on ilmaston lämpeneminen ihmistoiminnan ansiosta, mikä näkyy erityisen voimakkaana pohjoisella napa-alueella. - Su
VastaaPoistaHauska vastaus.
PoistaEi minun aikomuksenani ollut tarkastella 40 vuoden historiaa eikä myöskään mitään muuta vuotuista ajankohtaa kuin 23. marraskuuta. Syy kiinnostukseeni oli yksinkertaisesti se, että pohjoisen napajään pinta-ala on juuri nyt kymmeneen vuoteen laajin (ajankohtaan nähden), vaikka jään pitäisi median uutisoinnin perusteella olla vauhdikkaasti sulamassa. Sekä se, ettei media mitä todennäköisimmin tule kertomaan tätä faktaa.
Kaikki lienevät myös hyvin tietoisia siitä, että maapallon ilmasto lämpeni kiistatta 1980-luvulta 2000-luvun alkupuolelle (tai viileni 1930-luvulta 1960-luvulle). Siksi myös 40 vuoden tilasto lienee sellainen kuin kuvasit.
Minun ja ehkäpä monen muunkin kiinnostuksen kohde on kuitenkin se, mitä juuri nyt on tapahtumassa. Ja vastaus siis on, ettei ainakaan kovin paljon mikäli voimme uskoa pohjoisen napajään laajuutta.
Aivan mainiota tässä keskustelussa on se, että voimme sen perusteella esittää kaksi hypoteesia. Anonyymin (13.33) kommentin eli pohjoisen napajään koko laajuustilaston perusteella professori Haapala on oikeassa, joten voimme odottaa ensimmäinen sulavedessä tapahtuva purjehduksen tapahtuvan muutamien vuosien kuluessa ja jään sulavan kokonaan ensimmäistä kertaa 2030- tai 2040-luvulla. Minun kirjoitukseni ja viimeisen kymmenen vuoden tilaston perusteella Haapala on puolestaan väärässä eikä näin tule käymään.
Muistetaan samalla, että popperilaisittain yksikin hypoteesin suhteen peruuttamattoman ristiriitainen fakta riittää kaatamaan koko hypoteesin (siinä muodossa kuin se on esitetty). Palataan siis asiaan viimeistään vuonna 2050 - olettaen että henki vielä pihisee ja asia on hyvässä muistissa.
Tai oikeastaan. Koska emme kuitenkaan käy tätä keskustelua vuonna 2050 (koska ainakin miinun nenäni päällä kasvaa silloin jo nurmikko), niin sovitaan, että Haapalan "lähivuosina" (joka on siis peräisin vuodelta 2016) tarkoittaa vuotta 2020, jolloin voimme palata asiaan jo lokakuussa 2020 ja katsoa pitääkö Haapalan ensimmäinen hypoteesi vapaata vettä pitkin purjehtimisesta paikkansa?
Ellei pidä, tunnustat sinä, arvoisa Ano olleesi väärässä. Jos tuollainen purjehdus taas tapahtuu, kirjoitan minä aiheesta blogimerkinnän, jossa totean tapahtuneen puhuvan kiistatta siitä, että ihmisellä on keskeinen rooli ilmaston lämpenemisen taustalla.
" Kirsikanpoiminnan dosentti " Kiitos tästä ano klo 13.33!! Still laughing! ( No offense though, most prestigous Professor :)
PoistaNyt kyllä nimimerkki "- Su" syyllistyy todelliseen kirsikanpoimintaan. 40 vuotta on täysin mielivaltainen aikajänne. Esimerkiksi tämän uutisen mukaan ilmastoa tulisi tarkastella noin tuhannen vuoden jaksoissa.
VastaaPoistaNämä äiti-Gaiaa palvovat panteistit ovat kuin Stalinin hirmuhallinnon ideologian dogmien puhtautta vaalivia pyöveleitä. Ainoa oikea rangaistus on kuolemantuomio. Tässä fanaattisuudessa ei ole enää mitään inhimillistä vaan se tuo mieleen islamin kaltaisen suvaitsemattomuuden.
Ihan sivumennen vierestä sanoen, millä ihmeellä sinä Kumitonttukaan mitään vapaakaupunki Oraniaa tai markkinataloutta edes harjoitat maapallolla, joka on täysin fucked up if you will ( suom, täysin perseellään luonnonvoimien osalta ). Soudat ja huopaat itsekin kommenteissasi ilmastonmuutoksen suhteen. Mitä sinulla on vastaan ihmisiä, jotka kannattavat kestävämpien talousmuotojen kehittämistä valtiotasoilla, jotta tulevaisuudessa olisi edes ilmastoa, ilmanlaatua ynnä kaikkea sitä mitä ihminen maapalolla tarvitsee elääkseen? Se, että ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat ovat todellisia, ei tee kenestäkään mitään hihhulia vaan kuuluu vuonna 2018 j.K.r lähinnä jokaisen yhtään silmiään auki pitävän ihmisolennon huoliin.
PoistaJa vaikka pakkomielteesi kommunismiin on toki kaikille selvää, olen itse kuitenkin sitä mieltä, että toisin kuin sananlaskun mukaan kaikki tiet vievät Roomaan - siinä voi ollakin järkeä - niin kaikki mahdolliset asiat maailmassa eivät aina ja iänkaikkisesti johda johonkin sekopäästaliniin.
Vaikutat itsekin lähinnä joltain luonnonvoimalta. Luulisi sinun ymmärtävän! Suuntaa siis ajattelusi johonkin rakentavampaan ja kehittävämpään!
Pyydän käymään henkilöön menevän keskustelun jossakin muualla kuin tässä blogissa.
PoistaIhan oleellinen pointti sinulta Professori. Kiva juttu oikeasti, että olemme edes tässä samaa mieltä. Joten pahoitteluni Kumitontulle, jos ja kun olin epäasiallinen. Itse asiassa hänen persoonassaan on jotain ärsyttävän tuttua kuin ehkä omassani joten sekös ottaa hermoon välillä. Kuitenkin mielestäni hieno juttu, että ihmiset suhtautuvat jopa intohimoisesti arvoihinsa ja niitä puolustavat, usein ihan asiallisestikin.
Poista40 vuotta on ollut koko Arktikan kattavat satelliittimittaukset jäiden määrästä ja laadusta. Siten aikaisempien vuosien osalta on käytettävä epäsuoria havaintoaineistoa. Viivan alle jää, että nykytilanne on poikkeuksellinen satojen vuosien aikaskaalassa. Se riittä hyvin johtopäätökseen, että Arktika lämpenee nopeasti ja poikkeuksellisesti. Kaikki tämä on seurausta vahvistuvasta kasvihuoneilmiöstä, jona on aiheuttanut ihmiskunta päästöillään. Ihmettelen kuinka tällaista ilmiselvää tosiasiaa voi enää kukaan vakavasti asettaa kyseenalaiseksi.
VastaaPoistaTieteessä kaikki tulee asettaa aina kyseenalaiseksi. Aina.
PoistaSiitä huolimatta en ole estämässä varautumista ilmastonmuutoksen mahdollisuuteen. Päinvastoin, sillä siitä aiheutuva uhka on aivan liian merkittävä tullakseen ignoroiduksi. Joistain esillä olleista ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista olen tosin eri mieltä, kuten metsiemme museoinnista hiilivarastoksi.
Jos olet lukenut tätä blogiani aiemmin, olet varmaan myös huomannut sen sisältävän joukoittan havaintoja, joita ei pitäisi olla olemassakaan silloin kun tehdään huolellista tiedettä. Ellet ole, voit aloittaa esimerkiksi tästä.
Ihmiskunta on pikkuisen liian iso "rikollinen" tullakseen rangaistuksi ilmaston lämpenemisestä. Eihän meille suomalaisille käy tässä kuinkaan, jos ilmasto lämpenee vielä 2-3 astetta.
PoistaTieteessä tulee kaikki asettaa kyseenalaiseksi, mutta tällaisissa blogikirjoituksissa voi "professori" kirjoittaa mitä tahansa omasta päästä, se ei eole tiedettä, vaan polemiikkia, niinkuin nuo Australian ilmastotiedot. Eihän niihin voi oikein ottaa mitään kantaa, kun väittämät ovat kirjoittajan keksimiä eikä niitä voi puolueettomasta lähteestä varmentaa mikä niissä on kirjoittajan väärentämää yms. Pitäisi olla jokin referoitu dokumentti ennenkuin asiaan voi ottaa kantaa. Pelkät blogijutut eivät todista yhtikäs mitään. - Hyvää Joulua
VastaaPoistaToki voit olla uskomatta blogimerkintöjäni. Huomioithan kuitenkin, että koko Australian Alice Springsin ilmastotilaston kehitys (siltä osin kuin olen sitä käsitellyt) on dokumentoitu tähän blogiin kuvakaappauksin. Onneksi näin, sillä käytämistäni Nasan Goddard instituutin tilastoista ne on poistettu.
PoistaLisäksi kunkin blogikirjoituksen aikaan tilastot ovat olleet linkitettynä tähän blogiin ja siten kenen tahansa tarkastettavana. En ole huomannut kenenkään kyseenalaistaneen niitä.
Mielenkiintoista kyllä, tämän kommenttisi luettuani katsoin tilastoa ja se on jälleen muuttunut niin uskomatonta kuin se onkin. Nyt se näyttäisi taas osoittavan systemaattista ilmaston lämpenemistä, mutta silti tilaston pisteet eivät ole identtiset aiempaan verrattuna. Palaan asiaan varsinaisena blogimerkintänä kunhan ehdin.
On selvä tosiasia, että CO2-päästöt ovat kaikkein selvimmin kytköksissä ihmisten lukumäärään, kuten tässä artikkelissa näkyy. Koska maailmankatsomukseni on yksilönvapautta kannattava enkä edusta ihmisvihamielistä maailmankuvaa, en näe meillä olevan mitään järkevää keinoa vähentää päästöjä tällä vuosisadalla. Hiilen talteenotto saattaa olla tehokkain ratkaisu, mutta sen aika näyttää.
VastaaPoistaMitä tulee anonyymin esittämiin vaatimuksiin viitata vertaisarvioituihin tutkimuksiin tullakseen hyväksytyksi keskustelukumppaniksi punavirheitten r*nkkurinkiin, niin totean vain sen, että samoja vaatimuksia vaadittiin jo yli 10v sitten kun itse aloin perehtyä aiheeseen. Jos et tähän mennessä ole ymmärtänyt, että AGW-teoria on pahasti vajavainen ellei jopa virheellinen, niin ei sinun päätöksiä käännä millään eikä se ole edes tarpeellista. Usko mihin haluat, koska uskostahan tässä on kyse.
"Uskotko ilmastonmuutokseen?" esitetään kuin kaikissa muissakin ideologioissa. Ei kukaan kysy "uskotko markkinatalouteen" koska se on näyttänyt ylivertaisen kykynsä tuottaa taloudellista vaurautta. Ei kukaan kysy "uskotko ydinperheeseen", koska se on samalla tavalla nähty parhaaksi keinoksi rakentaa yhteiskunnan mikrotaso. Ja niin edelleen. Vain ilmastonmuutosta pitää todistella niin kuin vain uskovaiset todistelevat.
Pyydän käymään henkilöön menevän keskustelun jossakin muualla kuin tässä blogissa.
PoistaOlen pahoillani. Voittajat ilmeisesti ad Hominemiin? Omasta mielestäni en sellaiseen syyllistynyt, enkä uudelleen luettuanikaan tuossa sellaista huomaa.
PoistaTotean vain, että usko AGW-teoriaan muistuttaa häiritsevän paljon uskontoja dogmaattisuudessaan ja ideologian puhdasoppisuuden varjelemisessa.
Se ei ole tieteelle luontaista, ja yleisesti ilmastotiede tunnetaan korruptoituneesta politikoinnista enemmän kuin ehkä jopa naistutkimus.
En oikeastaan ad hominemiin, mutta jonkinlaiseen nimittelyyn kuitenkin.
Poista