Suomeen saapuneista humanitaarisista maahanmuuttajista aivan liian suuri osa jää ilman työtä ja syrjäytyy. Osa kuitenkin työllistyy joko toisen palvelukseen tai omaan yritykseen. Erityisen suosittuja ovat pitseria ja kebab-ravintolat.
On tietenkin hienoa, että maahanmuuttajat integroituvat maahamme niin hyvin, että saavat myös työtä ja kantavat näin osansa yhteiskunnastamme. Valitettavasti kokonaisuus ei ole aivan niin yksinkertainen, sillä tuohon yrittäjyyteen liittyy usein myös monikulttuurisia ongelmia.
Epäkohtia on monia. Maahanmuuttajaravintoloihin liittyy ihmiskauppaa ja sitä kautta verojen kiertoa. Mutta oikeastaan jopa orjatyötä ongelmallisempi epäkohta putkahti esiin eilen, kun Kaleva yllättäen uutisoi mafiamaisesti toimivasta turkkilaisyrittäjäsuvusta. Uutisen mukaan suku pyrki toimillaan ehkäisemään kilpailevien maahanmuuttajaravintoloiden syntymisen omien liikkeidensä lähistölle Oulussa.
Kaleva ei kerro tarkemmin keitä nämä integroitumishaluiset kilpailevat yrittäjät olivat, mutta arvaan että kurdeja. Pidän arvaustani varsin todennäköisenä, sillä näiden jo kotimaissaan nahistelevien väestöryhmien riidat ovat ainakin Lappeenrannassa leimahtaneet avoimiksi tappeluiksi, ja internetkeskusteluissa myös Oulun kurdien ja turkkilaisten mafiamaisesta kilpailusta on kirjoitettu jo ajat sitten.
Tämän päivän uutinen Ylen nettisivuilla kertoo paljon haukutun Unkarin hallitsevan puolueen haluavan maansa jäävän monikulttuurisuudesta paitsi. Tarkemmin sanottuna he eivät kaipaa Unkariin kulttuurisesti erottuvia vähemmistöjä. Vaalitulokset kuitenkin kertovat unkarilaisten olevan hallituksensa kanssa samaa mieltä.
Pitseriatapaukset osoittavat, ettei meillä enää kannata pohtia halutaanko Suomeen uusia kulttuuripiirteitä, kuten mafiamaista yrittämistä. Sellaisia olemme jo saaneet ja kyse on pikemminkin siitä, olisiko meillä tätä rikkautta jo tarpeeksi. Itse en ainakaan kaipaa uudenlaista rikollisuutta maahamme, vaan kaikkien olisi annettava yrittää ilman kilpailijoiden laitonta häirintää.
Samoilla linjoilla tuntuu olevan suurin osa suomalaista, kuten tuore tutkimus kertoo. Kansan mielestä Suomen taloudellisia ongelmia olisi ratkaistava ensisijaisesti tinkimällä maahanmuuton, kehitysavun ja kansainvälisten kriisinhallintatehtävien kuluista.
Vaikka kansan ilmaisemilla säästökohteilla ei varmasti pystytäkään korjaamaan julkisen sektorin ongelmia kokonaan, on niistä saatavissa miljardiluokan säästöt - vaikkapa useiden prosenttiyksiköiden pienennys valtion menoihin. Humanitaarisen maahanmuuton kokonaiskustannuksia ei ole koskaan laskettu vaikka se lienee kokonaisuutena näistä kolmesta suurin, kehitysapuun menee vuosittain reilusti yli miljardi euroa ja pelkästään sotilaalliseen kriisinhallintaan käytetään yli sata miljoonaa euroa. Vertailuksi todettakoon että valtion budjetin loppusumma viime vuodelle oli noin 54 miljardia.
Tämän blogitekstin yhteenvetona totean, että suomalaiset eivät halua verovarojaan käytettävän kulttuurisesti eroavien vähemmistöjen lisäämiseen Suomessa sen enempää kuin unkarilaisetkaan omassa maassaan. Tämä on ymmärrettävä sitä taustaa vasten, että jo nyt syntyneet etniset vähemmistöt ovat tuoneet tullessaan omat tapansa, joiden takia heidän kotimaidensa elinolosuhteet ovat Suomeen verrattuna kelvottomat. Ei ole mitään syytä, miksi suomalaiset haluaisivat saman tapahtuvan täällä Pohjantähden alla.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kannatatko vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista?
Auttaako media etnisiä rikollisia tappamaan ja raiskaamaan?
Tarvitseeko Suomi työvoimapulan paikkaajia
Tekstit
-
Heinolan reumasairaalan lakkauttamisella säästettiin pari miljoonaa, jos edes sitäkään. Pienistä puroista ne virrat kasvavat. Se on mielenkiintoista, miten sote-uudistuksen kustannuksia osataan laskea tai yliopistojen, mutta maahanmuuton kustannuksia ei. Ilmeisesti tulokset olisivat vääriä.
VastaaPoistaSuomessa on tehty Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kolme erittäin kallista ja pitkävaikutteista investointia täysin mutu-pohjalta. 1990 joku porukka päätti avata rajat maahanmuutolle ja ensimmäisinä saimme somalit ja inkerin suomalaiset maahamme. Nyt mamuja on satojatuhansia, kustannukset lasketaan kymmenissä miljardeissa.
Jos mamuja ei olisi, veroasteemme voisi olla parikymmentä prosenttiyksikköä alempi. Julkisen sektorin menot voisi rahoittaa pelkällä arvonlisäverolla, miettikääpä sitä.
Toinen investointi oli EU-jäsenyys, jota eliitti ajoi täysin rinnoin. Mitään laskelmia ei esitetty, mutta lupailtiin halpaa viinaa ja ruokaa.
Kolmas ja surkein oli eurojäsenyys, jolla luovuimme talouspoliittisesta itsenäisyydestämme kokonaan. Toivottavasti Kreikka saa euron hajalle, niin ehkä mekin vielä pelastumme.
Kaikki 5e pizzat, kepabit jne on veronkiertoa ja erilaisia veronmaksajien maksamia sosiaalituki-mukayrityksiä. Kuinka monta 5e pizzaa pitää myydä, että saa maksettua 2-3hlö palkat, tilavuokrat, pizza-autot, sähköt jne jne kaikki kulut? Ei taida ihan riittää se 5-15kpl mitä niitä myydään. Tämä veronmaksajien rahoilla kustannettava kilpailunvääristäminen on johtanut siihen, että oikeat, liiketoimintaa harjoittavat ravintoloitsijat on savustettu markkinoilta. Kuka pystyy kilpailemaan firman kanssa, jonka ei tarvitse tuottaa voittoa?
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOops. Ajatusvirhe pääsi läpi tekstin versioon 1.0. Ja ainoa jälkikäteen korjausmahdollisuus on tämä!
PoistaPantalonelle: Kun minä asiaa olen tarkemmin ajattelut, tässä maassa on satojatuhansia muita jotka tekevät miinun veroeurojeni eteen paljon vähemmän töitä kuin ne kebab-yrittäjät, joita suosin. Paljon vähemmän töitä ja silloin kun he jotakin tekevät, se tapahtuu vain minun kiusakseni ja harmikseni.
VastaaPoistaKiitos vain, minä paljon mielummin annan hyvänmakuisia kebabeja tekevien yrittäjien nauttia maksamistani veroista kuin satojentuhansien byrokraattien, jotka yrittävät tehdä minunkin elämästäni helvetin.
Ikävää kuitenkin, että ne erinomaiset pizzat, joita oli tarjolla italialaisten maahanmuuttajien tekemänä 1970-luvun lopulla ovat nykyään pelkkä muisto vain. Niiden maku palasi elävästi mieleeni, kun söin Venetsian liepeillä pizzaa jokin aika sitten. Tämän päivän halpapizzat ovat jotain aivan muuta. Mutta perimmältään syyllisiä olemme kyllä me suomalaiset, jotka aina ja kaikkialla suosivat halvinta vaihtoehtoa.
PoistaEi noissa 5e pizzerioissa päivisn paljoa ketään näyt, mutta illalla ja yöllä kun kansa pikkasen laitamyötäsessä ostaa halpaa lättyä..
PoistaYks Turkkulaanen: En nyt miltään osin kyennyt sisäistämään logiikkaasi. Tarkoititko nyt, että byrokraattien ylläpitämä, täysin kannatamaton ja veromaksajien maksama pizza&kepab-hääräily&askartelu on tapa taistella byrokratiaa vastaan? Tuolla logiikalla pitäisi taistella natseja vastaan tukemalla kansallissosialisteja.
VastaaPoistaMuutoin kyllä pidän kommenteistasi, mutta tässä kohtaa taisit lyödä kirveesi kiveen.
Kaupunkitarinan mukaan kebab-baarien veronkiertoa katsotaan läpi sormien. Tämä vääristää kilpailutilanteen. Käytännössä moni potentiaalinen pottunokkayrittäjä joutuu tekemään jotain muuta, vähemmän lisäarvon työtä.
VastaaPoistaSamaa mieltä proffan kanssa pizzojen laadusta, 99% härmän pizzoista ihan rapaa.
Unkari on jo monikulttuurinen, saksankielisiä ja romaaneja löytyy. Myös juutalaisia. Romaanit ja romanialaiset on aika tavalla paariakansaa. Syystä tahi ei.
VastaaPoistaSuomimedia muuten epäonnistuu surkeasti Unkari-uutisoinnissa. Orbanilla on joitain oikeasti fiksujakin ratkaisuja, mm. ulkomaalaisten pankkien kurittaminen.
En tiedä mistä rahat ovat saaneet, mutta kerran jokuvuosi sitten seurasin metrotukussa, yhtä tällästä ählämipizzerian kaveria joka oli ostanut kärrykaupalla tavaraa, välillä kaveri maksoi jotain pankkikortilla sitten suurimman osan se rahoista nyhtäs sellasista monen sentin paksusista setelurullista, oli 20, 50 ja jopa sadaneuron tukkoja taskuissa, ilmeisesti pizzojen pyörittäminen on hyvää hommaa, rahaa oli ainaki niin perkuleesti taskuissa ..
VastaaPoistaJos niillä alle kympin pizzoilla&kepabeilla pyöritetään liiketoimintaa, joka tuottaa edes vähän voittoa, niin niitä on myytävä 150-250kpl joka päivä. Käytännössä se tarkoittaa, että niitä pitää tehdä koko ajan urakalla.
VastaaPoistaKansantaloutemme kaipaisi vientituotteita ja ulkomaalaisten elämysmatkailijoiden ryntäystä. Tutkimus, tuotekehitys, keksinnöt, markkinointi ja myynti pitäisi saada nousuun vaikka ulkomaisella työvoimalla. Humanitaarisista maahanmuuttajista ja muista onnenonkijoista on Suomelle pelkkää haittaa eli kustannuksia. Jotain pitää muuttaa, jotta oikeita huippuosaajia saadaan houkuteltua mashan.
VastaaPoistavtt
Juuri näin.
Poista