Vihreiden vaaliohjelma on puhtaasti vasemmistolaista jakopolitiikkaa

Helsingin Sanomat esitteli tänään Vihreiden vaalitavoitteet neljän otsikon avulla. Lista on siksi mielenkiintoinen, että muutamia sen kohtia on syytä kommentoida parilla sanalla.

Työllisyydestä löytyy ohjelman ainoa talouden perustan vahvistamiseksi tarkoitettu kohta: yksinyrittäjän kynnystä palkata itselleen apulainen halutaan alentaa esimerkiksi verohuojennusten avulla. Onnistuessaan tämä voisi johtaa työttömyyden laskuun.

Keinoksi esitetyillä verohuojennuksilla luodaan kuitenkin jälleen uusi säätelyn koukero; olisikin parempi paneutua suomalaisen työmarkkinajärjestelmän valtaviin sivukuluihin ja hallintobyrokratiaan, sillä niitä perkaamalla voitaisiin vaikuttaa pienimpien yritysten lisäksi koko muuhunkin työmarkkinaan. Samalla yhteiskuntaa jähmettävä julkinen säätely vähentyisi.

Vihreät haluaisivat myös lisätä maahanmuuttoa ja kasvattaa Suomesta kokonaan syrjäytyneiden joukkoa poistamalla työntekijöiden saatavuusharkinta. Samalla he haluaisivat polttaa verovaroja kohtuuttoman korkeaan kansalaispalkkaan, kehitysapuun, opiskelijalle ilmaisen koulutuksen laajentamiseen, luonnonsuojelualueiden lisäämiseen ja niiden muodostamisen nopeuttamiseen sekä julkiseen asuntorakentamiseen.

Talouselämän kustannuksia puolue haluaa nostaa luopumalla kokonaan öljyn, hiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä seuraavan 35 vuoden kuluessa. Energiantarve täytettäisiin muilla keinoin, joista ydinvoima on luonnollisesti suljettu ulos. Niinpä korvaava energia hankittaisiin ilmeisesti energian käytön vähentämisestä sekä tuulesta, auringosta ja bioenergiasta, joiden ympärille puolue odottaa syntyvät uutta vientiteollisuutta.

Tuuli ja aurinko ovat tietenkin erinomaisia vaihtoehtoja, mutta niiden ongelmina ovat tukiaisilla kompensoitava korkea hinta sekä kylmänkirpeät ja lyhyet talven pakkaspäivät, joiden varalta käytössä on oltava energiantuotannon varajärjestelmä. Bioenergialla on hinta-, mutta ei käyttöaikaongelmaa.

Sen sijaan bioenergiahakkuiden laajeneminen tukiaisten avulla metsäjätteestä ainespuuhun nostaisi teollisuuden raaka-aineen hintoja ja ehkäisisi siten jalostusarvoltaan energiaa parempien metsäteollisuustuotteiden tuotantoa ja kehittämistä. Tällä olisi Suomen hyvinvoinnin kannalta vahvasti negatiivinen vaikutus.

Ihmisten elämänvalintoja puolue haluaa päsmäröidä määrittelemällä kotitalousvähennyksen asumisen hiilipäästöjen perusteella. HS:n jutusta ei selvinnyt mitä tämä täsmälleen tarkoittaa, mutta arvelen siihen sisältyvän sekä asunnon energiankulutuksen että työmatkojen pituuden. En löytänyt tästä asiasta pikaisella etsinnällä tietoa googlaamalla enkä puolueen sekavia kotisivuja katselemalla.

Monet vihreiden tavoitteet lienevät irrallaan tarkasteltuna hyviä asioita. Samalla monet niistä ovat talouselämän toimintaedellytyksiä heikentäviä, suomalaisia syrjäyttäviä ja verovarojen käyttöä lisääviä. Kyseessä onkin selkeästi vasemmistopuolueille tyypillinen jakopolitiikka-ohjelma, jossa kokonaisuutta ei ole tarkasteltu tasapainoisesti.

Tarkoitan tällä sitä, että puolue kasvattaisi suruttomasti julkisia menoja ja kurittaisi olemassaolevaa teollisuutta. Vastapainoksi se maalaa hyvin optimisisia mahdollisuuksia vasta lapsenkengissään julkisen tuen varassa kehittyville teollisuudenaloille. Puolue haluaa siis pelata Suomen tulevaisuudesta upporikasta ja rutiköyhää -peliä.

Lopetan tämän kirjoituksen kollegani blogista löytämääni loppukaneettia matkien. Vaikka en uskokaan kovin monen lukijani aikovan äänestää vaalipäivänä vihreitä, on hänen hyvä pitää mielessään, että vaalipäivänä ääni nukkuville tarkoittaa ääntä Vihreille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhoutuvatko Suomen metsät uusien investointien seurauksena?
Ozan Yanar ja minä edistäisimme ihmisoikeuksia
Vihreiden ja Professorin ajatukset käyvät yksiin