En ole huomannut kyseisten tutkimusten tekijöiden lähteneen puolustamaan hankkeitaan, mutta heidän rahoittajansa on näin tehnyt julkaisemalla tiedotteen otsikolla "Suomen Akatemia tuomitsee virkamiehiin ja tutkijoihin kohdistuvan häirinnän". Siinä toisaalta tuomitaan nyt sosiaalisessa mediassa käynnissä oleva keskustelu ja avataan rahoituspäätöksiin johtavaa prosessia, mutta todetaan myös, että "tutkimuksesta ja sen rahoituksesta on voitava jatkossakin kertoa avoimesti. Tutkimusaiheista ja -näkökulmista keskustelu on osa yhteiskunnallista keskustelua, mutta sitä on käytävä asiapohjaisesti ja muita osapuolia arvostaen".
On totta, että sosiaalisen median keskustelu on ainakin osittain sisältänyt ruokotonta kieltä, jonka kaltainen ei kuulu sivistyneeseen keskusteluun. Tässä suhteessa tässä puheena oleva viestintä ei kuitenkaan poikkea muusta sosiaalisen median keskustelusta, jossa epäasialliset kommentit ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Toisaalta keskustelussa pääosaan noussut henkilö - Mika Merano - on pyytänyt, että koko päätöksentekoprosessi dokumentaatioineen tehtäisiin julkiseksi, että julkisessa hankekuvauksessa kerrottaisiin selkeästi, mitä hyötyä hanke voi tuottaa, että kaikki hankkeen tuottamat artikkelit julkisesti listattaisiin rahoituspäätöksen yhteyteen sitä mukaa kun hanke niitä tuottaa ja hankkeen lopuksi tehtäisiin vaikuttavuusanalyysi ja yhteenveto siitä, mitä ollaan saatu aikaan.
Nämä eivät ole kohtuuttomia pyyntöjä, sillä rahoitusta saaneet tutkijat toimittavat muutenkin Akatemialle lähes kaikki pyydetyt asiat. Siten kutakuinkin ainoa asia, joka Akatemian tulisi tehdä, olisi niiden saattaminen kaiken kansan nähtäväksi - tai kertoa miksei sellainen tule kyseeseen.
Tässä yhteydessä on myös muistettava, että Suomen Akatemialla on kahdenlaista rahoitusta. Se on perinteisesti rahoittanut perustutkimusta, jonka tärkein ja käytännössä ainoa tavoite on tieteellisen tiedon lisääminen. Vaikka tämä voi maallikon silmin kuulostaa rahan haaskaukselta, on juuri perustutkimus tuottanut ihmiskunnalle sen tärkeimmät edistysaskeleet, joita soveltamalla on luotu nykyinen teknologiaan painottuva hyvinvointiyhteiskunta.
Ongelmana näissä on kuitenkin se, että kun tutkitaan tuntematonta, ei kukaan pysty etukäteen sanomaan mistä tutkimuksesta löytyy se maailmaa muuttava edistysaskel ja mikä kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Käytännössä tutkimushakemusten arvioinnissa on se vaara, että rahoituspäätös osuu poikkeuksellista tietoa tuottavien tutkimusten sijaan sinänsä hyvin tehtyyn akateemiseen puuhasteluun.
Mika Meranon sosiaalisessa mediassa esittämät vaatimukset sopivat tähän Suomen Akatemian perinteisen roolin osaan huonosti. Sen sijaan minun nähdäkseni niitä voitaisiin aivan hyvin soveltaa niin ikään Akatemian hallinnoimaan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitukseen. Sen päättämät hankkeen ovat soveltavaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on nimenomaisesti tuottaa käytäntöä hyödyntävää tutkimusta.
Lopuksi totean keskustelua jonkin aikaa seurattuani, ettei minun olisi tarvinnut kirjoittaa tätä blogimerkintää, vaan sen olisi tuottanut Suomen Akatemia sen sijaan, että se julkaisi nyt nähdyn turhanaikaisen tiedotteensa. Samaan hengenvetoon ilmaisen omana näkemyksenäni, että kaikesta kritiikistä huolimatta juuri Suomen Akatemia on suomalaisen tieteen rahoittajista ylivoimaisesti luotettavin ja tieteen kehitystä parhaiten edistävä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieteellis-tekninen kehitys ja taide
Muutama kommentti Teemu Keskisarjan listaan
Tieteen kehitys on hidastumassa
Tieteellis-tekninen kehitys ja taide
Muutama kommentti Teemu Keskisarjan listaan
Tieteen kehitys on hidastumassa
Ehkäpä Suomen tiedeyhteisöllä on itsetutkiskelun paikka jos tällaisetkin menevät läpi?
VastaaPoistaHS eilen
Lauri Törhösen väitöstilaisuus oli tuskallista katsottavaa
Lauri Törhönen kolisteli väitöstilaisuudessaan akateemisen protokollan läpi isännän ottein, kirjoittaa HS:n toimittaja Samuli Tiikkaja.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009957782.html
Törhösen väitöskirjaan täytyy varmasti tutustua, jos sen käsiinsä saa. Tässä nimittäin on kaksi mahdollisuutta. Joko Törhösen väitöskirja on puppua ja sekundaa tai sitten hän on tehnyt vasemmistolaisen toimittajakunnan mielestä sopimattomia havaintoja ja loukannut oikeaoppisia taiteen nimissä esiintyviä uskonsotureja. Nämä vaihtoehdot eivät ole toisensa poissulkevia.
PoistaLauri Törhönen (2023): Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit; etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 364. Rovaniemi, Lapin yliopisto. ISBN 978-952-337-393-8. ISSN 1796-6310.
PoistaSähköisen julkaisun pysyvä osoite:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-393-8
Ilmeisesti Törhönen kirjoittanut ihan pelkän pamfletin? siitähän puuttuu tutkimus, lähteet ja viitteet?
PoistaEihän se filmimaakari Töherö minkään tieteen tohtoriksi väitellytkään, vaan taiteiden.
PoistaEli kyseessä ei ole oikeasti mikään väitöskirja eikä asian pitäisi millään tavalla kuulua yliopistoon.
Yhtä hyvin Töherö oli voinut "väitellä" mielipiteen tohtoriksi.
Ehkäpä näemme sellaistakin lähitulevaisuudessa.
Eihän näitä höperöjen "opinnäytteitä" pitäisi miksikään väittelyksi ja tohtoreiksi nimittääkään, kun niillä ei sellaisen kanssa ole mitään tekemistä.
PoistaTaiteen tohtori. Ei tieteen.
PoistaYle 2.11.2023
PoistaLauri Törhösen väitöskirjan esitarkastajat saattoivat olla jäävejä
Asiantuntija: Lauri Törhösen väitöskirja ei täytä Törhösen oman yliopiston kriteereitä.
Siitä puuttuu tieteellinen systemaattisuus. Toinen asiantuntija sanoo, että siitä uupuu taiteellinen osuus.
https://yle.fi/a/74-20058393
Artikkelista poimittua
1. Teorian puute
Väitöskirjassa ei ole edes normaaleja väitöskirjan perusasioita.
...
2. Puutteelliset lähteet
Populaarikulttuurin tuotteet ja jopa jääkaappimagneetti voi olla lähde tutkimuksessa. Näin oli elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjassa.
Pääpaino toki pitäisi olla muissa, tieteellisissä lähteissä.
...
3. Taiteellisen osuuden puute
Taiteellisessa tutkimuksessa pitäisi aina olla teoreettisen osuuden lisäksi myös taiteellinen osuus. Se Törhösen työstä puuttuu, sanoo Jaana Erkkilä-Hill.
...
4. Ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä eri aloilta, ei taiteista
Väitöskirja on sen tasoinen tutkimus, jota ei voi ohjata, ellei tunne joko teoreettista keskustelua ja aihepiiriä, jota se edustaa tai tutkimuksen menetelmää, Sanna Ryynänen sanoo.
...
5. Mahdolliset jääviydet
Törhönen mainitsee väitöskirjassaan, että esitarkastajat ovat olleet mukana hänen alkuperäisessä tutkimuksessaan, joka on osana tätä tutkimusta.
Se on Ryynäsen mukaan erittäin poikkeuksellista, eikä se ole hyväksyttävää.
...
”Tiedeyhteisössä ei ole hyvä veli -verkostoja”
Hyvä veli -verkostoja Ryynänen ja Erkkilä-Hill eivät tunnista tiedeyhteisössä olevan.
Mutta Törhösen väitöskirjassa haiskahtaa Ryynäsen mukaan hyvä veli -verkosto ja ”kaverille tohtorin tutkinto” -meininki.
– Sellaisen johtopäätöksen tästä voisi tehdä saatavilla olevien tietojen valossa. Tällainen ei ole todellakaan yleinen käytäntö.
Akatemiaa ja sen päätöksentekomenetelmiä ja -järjestelmiä sisältäpäin nähneenä voin sanoa, etten ole arrogantimpaa porukkaa tavannut.
VastaaPoistaMuoto on heille pyhä, sisältö ideologiaa ja minkään muuttaminen pyhäinhäväistys ja "tieteen vastaista", oman toisiin kohdistuvan törkeänkin toimintansa arvostelua tai logiikkansa puutteen huomioita he eivät siedä lainkaan. Eli laitoksen sisäinen kulttuuri on täysin mätä ja se näkyy noissa tehdyissä rahoituspäätöksissä.
Jos he pystyvät tekemään silmää räpäyttämättä vuosittain kymmeniä ja kymmeniä sellaisia rahoituspäätöksiä, joista jokainen maallikkokin pystyy sanomaan etteivät ne tuota mitään käyttökelpoista tietoa kenellekään tai millekään, ja niiden metotologiakin on pseudotiedettä, ja joissa kussakin laitetaan haisemaan kerralla keskiverto työntekijän koko elämän aikana maksettu veromäärä, niin aika kirpeäkin kieli tämän arvostelussa on ihan hyväksyttävää ja aiheellista.
Koko tiedemaailma romuttaa uskottavuutensa ja hyväksyttävyytensä puolustaessaan tätä toimintaa. En oikein ymmärrä arvon professorin kirjoituksen sävyä.
Tuohon vielä lisänä, että niin kauan kuin tätä pseudotieteiden rahoitusta tehdään ja jatketaan, tieteen rahoitus on liiallista. En esimerkiksi laita senttiäkään sellaisiin keräyksiin, jolla kerätään rahaa tutkimustoimintaan kuten vaikkapa sunnuntainen Tanssii Tähtien kanssa roosanauha keräys. Siinä saatiin kasaan kolmen Akatemian pseudotutkimuksen rahoitukseen heittämä rahamäärä. Ja kun niitä neljännes- tai puolen miljoonan potteja Akatemia heittelee tälle huuhaalle kymmenittäin. Rahaa on. Kyse on vain sen kohdistamisesta ja asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. Niin kauan kun Akatemia on sitä mieltä, että huuhaa pseudotutkimusten rahoitus on tärkeämpää kuin syöpätutkimuksen, niin heillä on rahaa aivan helvetin paljon liikaa. Sitten kun niukkuutta jaettaessa joudutaan jättämään nämä huuhaat ilman rahaa, on rahoitus oikealla tasolla.
PoistaNiin, ongelma SAn rahoituspäätösten teossa on paljolti siinä, että niitä tekevät tieteellisesti pääasiassa meritoitumattomat byrokraatit - joiden ymmärrys tai uskallus eivät riitä todella uraa uurtavien hankkeiden rahoittamiseen. Tukemalla tutkimusta, mikä on itse asiassa pienin variaatioin jo muualla tehtyä ja julkaistua, ei tietysti tule tehneeksi mitään suuria mokia.
PoistaMuodollisesti päätökset menevät noin niinkuin sanot eli se byrokraatti tekee sen virallisen päätöksen. Mutta todellisuudessa päätökset tekevät eräänlaiset lautakunnat jotka on koottu kunkin disipliinin edustajista. He tekevät valinnat ja suositukset ja sitten byrokraatti laittaa nimen alle. Eli siellä on lautakuntia näille pseudotieteille ihan siinä missä oikeillekin. Se miten rahanjako menee kunkin disipliinin välillä on opetusministeriön poliittinen päätös. Voit arvata millainen se oli Anderssonskan aikana. Eli se että näitä pseudotieteitä rahoitetaan niin runsaskätisesti on ihan opetusministerin syy. Ja arvaat kyllä että siinä ei suurtakaan muutosta ole tapahtunut nykyisen ministerin aikana edellisen jälkeen. Samaa porukkaa molemmat. Huuhaan rahoitus jatkuu tälläkin hallituskaudella ihan täysillä.
PoistaTiedän kyllä, että ulkopuolisia asiantuntijoita, ulkomaita myöten, käytetään apuna hankkeiden arvioinnissa. Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan minkälainen arviointi on ollut perusteena esimerkiksi proffan ensimmäisenä mainitseman hankkeen rahoituksen hyväksymiselle. Hiukan vaikea uskoa, että kyseessä olisi ollut joku vakavasti otettava ulkomainen tiedemies.
PoistaTällaiselle akatemmisesti tutkitulle, mutta vientiteollisuuden houkutusten parissa tiedeyhteisön hylänneelle rivikansalaiselle tulee helposti mieleen, että rahaa kylvetään kavereille ja heidän suojateilleen tieteellisistä meriiteistä tinkien.
PoistaSA ja tutkijat yleisesti eivät halua, että kritiikkiä annetaan, vaikka juhlapuheissa he sitä hehkuttavat. Yleensä homma menee niin, että ensin paheksutaan otsikon perusteella kritisoimista. Sitten kun joku lukee abstraktin niin sen perusteella kritisoimista. Kun joku vaivautuu lukemaan koko tutkimuksen ja tarjoaa aivan kelvollista kritiikkiä väitetään, että pitää tuntea tutkimusala, jotta voi kritisoida. Jos tämä ei pysäytä kritiikkiä, niin selitetään, että pitää tuntea alan tutkimustraditio, jotta voi kritisoida. Tällä vaatimuksella muuten suljetaan pois kritiikin mahdollisuus suurelta osalta minkä tahansa alan nuorista tutkijoista. Odotellaan nyt vähän aikaa niin päästään näkemään seuraavat askeleet, joissa tutkijat uhriutuvat ja kääntävät kritiikin sukupuolivihaksi tai poliittisesta ideologiasta kumpuavaksi. Tähän nähdyn perusteella tutkijat ovat melkomoisia surkimuksia.
VastaaPoistaVoin jotenkin ymmärtää touhua seuranneena että "kritiikkiin" ei jakseta suhtautua kovin positiivisesti joka kohdassa. Tiedeyhteisön sisäinen "kritiikki" ja ohjaus esim. tehdyissä opinnäytetöissä, väitöskirjoissa jne. on sellaista helvetin nillitystä sananmuodoista ja pilkun paikoista ja joka jatkuu koko työn tekemisen ajan, vähintään, että sellaista ei siedä kukaan normaalijärjellä varustettu ihminen.
VastaaPoistaOn olemassa sanonta, että kukin puuttuu sellaisiin asioihin mihin pystyy, ja sen valossa työn ohjaajien ja professoreiden kyvyt ovat kyllä aika olemattomalla tasolla, kun kieli ja ilmaisut ovat jatkuvasti ja ainoastaan se mistä kyetään kommentoimaan, peräkkäisinä viikkoina aina eri suuntaan samasta asiasta. Se on myös yksi syy miksi aivan huippu porukkaa valuu pois akateemisesta maailmasta jatkuvalla syötöllä. Aika harva jaksaa sellaista simputusta.
Ehkä siinä on yksi syy myös sille, ettei ulkopuolisten kommentteja myöskään hyväksytä, vaikka ne eivät sinällään yhden tekijän työhön kohdistukaan, vaan koko systeemiin.
Eurooppalaisella uudella ajalla syntyneiden uusien tiedonalojen ja luonnontieteiden tarina ei suinkaan ole tarina mistään "perustutkimuksen" tarpeellisuudesta. Se on kulttuuristen ajatusmuotojen tarina, jonka olennaisin sisältö on tässä tietyssä, yhdessä nimenomaisessa kulttuuripiirissä aivan tiettyyn aikaan ja tiettyjen kognitiivisten emergenssien seurauksena syntynyt ihmisen keskeisten aistien keskinäisen työnjaon uudelleenorientoituminen.
VastaaPoistaJa tähän mennessä vain yksi suomalainen akateeminen oppinut on tällaista historiallista kehitysperspektiiviä pohdiskellut -- eli G H von Wright. Hän on jopa kirjoittanut aiheesta hyvin yleistajuisen kirjan "Tiede ja ihmisjärki", jonka pohjalta jatkopohdiskelut voivat mahdollistua.
Kunnia ja häpeä eivät kuulu ainoankaan oikean ajattelijan asennearsenaaliin, ja "kunnioituksen" vaatiminen haiskahtaa tunnustukselliselta kunniakulttuurilta.
Suomalaiset tarvitsisivat kansallista psykoanalyysia, ja akateeminen maailmamme ehkä tarvitsisi sitä kieämmin kuin poliittinen maailma, jossa kävellään jo niin täydellisesti itsakantavien ja mitään reaalista enää tavoittamattomien yleiskäsitepintojen päällä, että se touhu on omaan tunnustuksellisuuteensa totaalisesti -- etten sanoisi jo totalitaarisesti -- sulkeutunut.
Syövän sairastaneena laitan joka vuosi roponi syöpäkeräykseen ja manaan yhteiskuntaa, joka suoltaa rahaa julkitehdyn ulosteen ym. sonnan tutkimuksiin. Loisia tuollaiset akateemisessa kuplassaan elävät ovat; päivääkään tuskin ovat tehneet työtä, josta olisi jotain hyötyä ja kallis
VastaaPoistakoulutuskin on mennyt sinne kuuluisaan Kankkulan kaivoon.
Itselläni ei ole mitään perustutkimusta vastaan. Luulen, että suurimmaksi osaksi rahoituskritiikki Suomenn Akatemiaa kohtaan perustuu humanististen tieteiden sivulliselle vieraalta kuulostaviin tutkimushankkeisiin ja niden rahoitukseen. Laajemmin kyse on huoli suomalaisen tiedepolitiikan painopisteistä. Suunnataanko varoja miten paljon tai entistä enemmän näille tieteenaloille, mistä tosin kerätään kunniaa ja prestigeä, mutta joiden merkityksellisyys tuskin realisoituu kovin helposti. Maamme elää siinäkin todellisuudessa, että Helsingin yliopiston asema yliopistojen ranking listauksissa on jäänyt laskuvoittoiseksi. Samaan aikaan Kiina panostaa ns. insinööritieteisiin ja maa lienee siinä ohittanut monet länsimaat eniten referoitujen papereiden listauksissa.
VastaaPoistaPerustutkimukseksi luokiteltavaa tutkimusta lienee jokaisella tieteenalalla, eli jako ei todellakaan mene linjalla perustutkimus-soveltava tutkimus, vaan eri tieteiden ja disipliinien välillä.
PoistaOn tieteitä ja pseudotieteitä. Ja sitten vielä niiden humanististen tieteiden sisällä tiedettä (vähemmän enää Suomessa) ja pseudotiedettä.
Ja tämä pseudotieteen tunkeutuminen yliopistoihin on se ilmiö joka useimpia asiaa kommentoivia raivostuttaa.
Jos joku tieteenala ihan omien tutkimusmenetelmiensä kuvauksessa kertoo tekevänsä sellaista tutkimusta joka ei ole toistettavissa, eli että jos joku toinen tekisi saman tutkimuksen ilman edellisen tutkijan ideologiaa ja uskoa, hän ei mitenkään voi niillä menetelmillä saada samaa tulosta kuin se edellinen, niin ihan huuhaastahan siinä on kyse eikä mistään tieteestä. Ja tällaisia "tieteitä" ja disipliinejä on Suomen yliopistoissa vaikka kuinka paljon.
Ja niille annetaan miljoonien ja miljoonien rahoitusta jonka päättämisessä ovat mukana ko. "tieteenalojen" omat edustajat. Eli näille huuhaille on opetusministeri jyvittänyt Suomen Akakomedian rahoista kymmeniä miljoonia ja sitten he tyttöporukassa päättävät keskenään kuka niistä saa ja miten paljon. Kannattaa miettiä tuo mekanismi, niiden tutkimushakemusten tolkullisuuden arvioi niiden hakijoiden yhtä höyrypäiset kollegat meiltä ja maailmalta, ei mikään oikeasti puolueeton elin. Ja määrä jonka kukin ala saa, on jo etukäteen poliittisesti päätetty. Ja se päättäjä on ollut vuosikymmeniä vihervasemmistoa edustava ministeri eli uskonsisar.
Sitten nämä paskansuoltamisesta väännöskirjan tehneet tohtorskat ulisevat, kun koulutetut naiset tienaavat vähemmän kuin insinöörit, jotka tekevät oikeasti hyvää tutkimusta.
PoistaEikös tämä jengiasiantuntija ylikomisario Taponenkin ollut tehnyt jonkinlaisen väitöskirjan poliisien valvonnan toimivuudesta. Oli tullut sellaiseen tulokseen, että poliisin lisätty valvonta lisää rikollisuutta. No tätä ei ole syytä ihmetellä, onhan hän järjenvastaiseen ajattelutapaan ennenkin syyllistynyt, joten ei mitään uutta auringon alla.
VastaaPoistaTakavuosikymmeninä vielä leikittelin ajatuksella väikkäristä (työ kuitenkin imi mehut). Eipä tartte nykyjään enää leikitellä, vaikka "ne onkin tohtoreita, maistereita melkein jokainen"!
VastaaPoistaValitse sopiva opinala ja kirjoita väitöskirja siitä, miltä sinusta tuntuu.
PoistaAnteeksi hieman aiheen ohi:
VastaaPoistaHS tänään
Saksalaislehti Bild julkaisi manifestin ”vapaan yhteiskunnan puolesta”
Se on tarkoitettu pelkästään muslimeja vastaan, katsovat manifestin kriitikot.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009959180.html
Artikkelista poimittua
Suuri saksalaislehti Bild julkaisi sunnuntaina manifestin, jossa se sanoo puolustavansa saksalaista elämäntapaa. Sen mukaan demokratia, Saksa ja sen arvot ovat kohdanneet uudenlaisen aallon vihaa Hamasin hyökättyä Israeliin.
”Maassamme on paljon ihmisiä, jotka vastustavat elämäntapaamme”, manifestissa sanotaan.
Kirjoituksen mukaan nämä ihmiset ”juhlivat viattomien siviilien kuolemia” ja opettavat lapsiaan vihaamaan ”vääräuskoisia”.
...
...
Viidellä kielellä julkaistussa manifestissa Bild listaa arvoja ja tapoja, joihin kaikkien saksalaisten tulisi sen mukaan sitoutua. Ensimmäisenä listassa on perustuslain 1. artikla: ”Ihmisarvo on loukkaamaton.”
Sen jälkeisissä kohdissa todetaan muun muassa, että kaikkien Saksassa asuvien tulisi osata saksaa sekä korostetaan tasa-arvoa ja naisen oikeutta määrätä omasta kehostansa ja pukeutumisestaan. Lisäksi mainitaan monia arkisia asioita kuten roskaamisen välttäminen.
Ohjeet ovat Bildin mukaan ”eräänlaisia pelisääntöinä, johtava ajatus, joka pitää vapaan yhteiskuntamme yhdessä”.
Jotkut manifestin kohdista on selkeästi kohdistettu muslimeille, vaikka Islamia ei suoraan manifestissa mainita.
”Monet saksalaiset syövät sianlihaa. Tietenkään kaikki eivät. Muuten: Meillä on 10 miljoonaa kasvissyöjää ja vegaania, joten vapaus kulkee myös vatsan kautta”, todetaan kohdassa 12.
-------------------------
Ollaan menossa Suomen tilanteen kehityksessä seuraavaan vaiheeseen:
IS tänään
Poliisi epäilee: Autojen ikkunoihin ammuskeltu Espoossa – useita tapauksia, vihjeitä kaivataan
Poliisin ensitietojen perusteella ikkunat on rikottu ilma- tai kuula-aseella ampuen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009958940.html
Hatunnosto Bild-lehdelle. Hyysäri ja Reporadio tietenkin vaikenevat asiasta.
PoistaHyysärin "tutkivat journalistit" ja "faktantarkistajat" eivät varmaankaan ole ehtineet vielä saada työtään valmiiksi!
PoistaNämä miljoonat mitä nyt ollaan Suomen Akatemian kautta kaikenmaailman hömppähankkeisiin tuhlattu voitaisiin käyttää mielummin vaikka Kansalliskirjaston kokoelmien digitointeihin.
VastaaPoistaIhan hyvin voisi Suomen Akatemialta leikata 20 miljoonaa joka vuosi ja käyttää sen rahan Kansalliskirjaston digitointityöhön. Jos Kansalliskirjaston kokoelmissa olevat kaikki vanhat suomalaiset kirjat ja sanomalehdet saataisiin digimuotoon niin tästä materiaalista olisi valtavasti hyötyä kaikkeen tutkimiseen. Ohessa tulisi tehtyä myös valtava kulttuuriteko.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER