Lähes neljännes oikeistolaisesti ajattelevista on älyllisesti epärehellisiä

Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyn mukaan suomalaisista 49 prosenttia pitää itseään oikeistolaisena, 19 prosenttia keskustalaisena ja 31 prosenttia vasemmistolaisena. Näiden lukujen pitäisi näkyä myös puoluekannatuksissa, joten päätin verrata niitä viimeisimmän Yleisradion gallupiin. 

Suomalaiset puolueet istuvat eduskunnassa vasemmalta oikealle seuraavassa järjestyksessä: Vasemmistoliitto, SDP, Vihreät, Keskusta, RKP, Liike Nyt, Kristillisdemokraatit, Kokoomus ja Perussuomalaiset. Tämän järjestyksen on tarkoitus vastata myös puolueiden sijoittumista vasemmisto-oikeisto-akselilla. 

Jos aloitetaan vasemmalta, niin perinteisten vasemmistopuolueiden eli Vasemmmistoliiton ja SDP:n yhteenlaskettu kannatus Ylen gallupin mukaan on 34,9 prosenttia. Se tarkoittaa, että näitä puolueita kannattaa vasemmistolaisesti ajattelevien lisäksi myös oikeistolaiseksi itseään väittäviä - heidän osuutensa koko kannattajakunnasta on 3,9 prosenttiyksikköä eli suunnilleen saman verran kuin Kritillisdemokraattien tai RKP:n koko kannatus. 

Todellisuudessa vasemmistolaista politiikkaa - eli suurta julkista sektoria, korkeita veroja ja niin edelleen - ajaa perinteisten työväenpuolueiden lisäksi myös Vihreät, joka sijoittuu poliittisella kartalla pikemminkin laita- kuin maltilliseen vasemmistoon. Siten vasemmistolaisten puolueiden kokonaiskannatus nousee peräti 42,5 prosenttiin eli 11,5 prosenttia vasemmiston kannatuksesta tulee itsensä oikeistolaisiksi ilmaisevilta. 

Toisin sanoen enemmän kuin joka kymmenes suomalainen tukee sellaisia yhteisten asioiden poliittisia advokaatteja, joiden toiminta on vastoin heidän omia näkemyksiään. Tai toisin ilmaistuna, noin 23 prosenttia oikeistolaisesti identifioituvista suomalaisista kannattaa vasemmistolaista politiikkaa ajavaa puoluetta - eli he ovat älyllisesti epärehellisiä. 

En osaa sanoa syytä tähän omituiseen poliittiseen käytökseen, mutta minusta tässä olisi hyvä aihe esimerkiksi yhteiskuntapoliittiseen opinnäytetyöhön. 

* * *

Yksi mahdollisuus voisi olla tunnetusti vasemmalle kallellaan oleva toimittajakuntamme, jonka arvomaailma saattaa heijastua heidän työnsä tuloksiin ja siten ohjata kansalaisia harhaan. Eli kuvittelemaan vasemmistopuolueiden ajavan näiden ihmisten näkemysten mukaisia asioita, vaikka näin ei olisikaan.

Saattaa myös olla, että suomalaisten vasemmistopuolueiden retoriikka on sellaista, että äänestäjien ajatukset ohjautuvat pois näiden perimmäisistä tavoitteista. Mutta kuten edelle kirjoitin, tämä asia pitäisi selvittää tutkimuksen keinoin. 

Lopuksi totean että edellä tekemäni vertailun pitäisi herätellä myös poliittisessa keskustassa ja erityisesti oikeistossa sijaitsevia puolueita terävöittämään omaa viestintäänsä, jotta kansalaiset saisivat oikean kuvan puoluepoliittisen kenttämme ajamista asioista. Onhan selvää, että erityisesti oikeistopuolueemme ovat epäonnistuneet rajusti oman viestinsä esille tuomisessa, koska niiden kannatus (37,8 %) jää yli yhdentoista prosenttiyksikön päähän siitä, mitä sen tulisi olla EVA:n kyselyn mukaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Heittääkö Sofia Virta haasteen Minja Koskelalle? 
Äärimmäisen mielenkiintoinen nyanssi
Vasemmiston poliittinen propaganda on tehonnut

Elokapinan jäsen paljasti

Suomen merkittävin ekoterroristijärjestö Elokapina on viime päivinä terrorisoinut metsäteollisuutta. Ilmeisesti tästä syystä Maaseudun tulevaisuus on haastatellut järjestön edustajaa. Haastattelu on - miten sen nyt sanoisi - silmiä avaava. 

Jutussa avautunut elokapinallinen nimittäin kertoi näkemyksenään, että "syrjäisempien seutujen ja pienempien kaupunkien asukkailla on oikeus parempiin töihin, joissa he eivät joudu toimimaan omien arvojensa vastaisesti". Väitteessä on useita reaalimaailmalle vieraita kohtia. 

Ensinnäkin haastateltu näyttää kommenttinsa perusteella olettavan, että syrjäisimmillä seuduilla ja pienemmissä kaupungeissa on tarjolla metsäalaa parempia töitä. Tai että sellaisia syntyy halukkaille kuin itsestään, mikäli ihmiset vain jättävät nykyisen leipäpuunsa. 

Toiseksi hän oletti, että metsätalous on syrjäseutujen ja pienempien kaupunkien ihmisten arvojen vastaista toimintaa. Oliko hän kenties teettänyt tutkimuksen tai ainakin mielipidemittauksen näiden ihmisten arvoista? Vai mistä hän tiesi niiden sisällön?

Jos ja kun järjestön jäsenten käsitys maailman realiteetetista on edellä kuvatun kaltainen, ei liene ihme, että sen toimintakin on järjetöntä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maija Alander sanaili fanatismista täydellisen ymmärtämättömyyden antamalla varmuudella
Antifa kehotti tappamaan ja jakoi osoitteita sekä räjähteiden valmitusohjeita
Terroristijärjestö iski jälleen Helsingissä

Saksalaisten harhaluulo johtaa kylmään talveen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut vaikeuksissa jo pidempään, koska ukrainalaiset ovat alusta asti puolustaneet maataan korkealla moraalilla. Ja ennen kaikkea koska he ovat jo pitkään saaneet aseapua lännestä.

Samalla on paljastunut, ettei Venäjän suuri armeija ole suorituskyvyltään likimainkaan samalla tasolla kuin läntiset puolustusvoimat. Sama pätee maan tiedustelutoimintaan, jota näyttäisi luonnehtivan vähäinen ammattitaito ja johtajan pelko. 

Toisaalta ei ole mennyt kovin hyvin länsimaillakaan. Niistä erityisesti Saksassa luultiin kylmän sodan jälkeen, että maailman tai ainakin Euroopan rauhantila voitaisiin varmistaa sitomalla valtiot kiinni toisiinsa yhteisillä taloudellisilla intresseillä. Putinin hyökkäys Ukrainaan osoitti tämän kuvitelman harhaluuloksi. 

Valitettavasti juuri EU:n suurin maa eli Saksa tuli kuitenkin uskossaan tehneeksi itsensä suorastaan riippuvaiseksi Venäjän hyväntahtoisuudesta rakentaessaan taloutensa venäläisen fossiilienergian varaan. Ja nyt presidentti Putin pyrkii rapauttamaan länsimaiden tukea Ukrainalle kiristämällä Saksaa kaasutoimituksilla. 

Viimeinen episodi tätä näytelmää nähtiin eilen kun Venäjä väitti, että se joutuu pitämään Nord Stream-kaasuputken suljettuna, koska siinä on Siemensin toteama vika. Tiedämme tämän valheeksi, koska Siemens on kiistänyt väitteen. 

Tapaus on erityisen mielenkiintoinen siitä syystä, että länsimaiden usko taloudellisten sidosten rauhan takaavaan voimaan on syntynyt Euroopan Unionin (ja sen edeltäjien) aikana vallinneesta rauhantilasta Länsi-Euroopassa. Ajatus on kulkenut kutakuinkin siten, että taloussiteiden murtumisesta seuraisi niin ikäviä asioita, ettei kukaan järjissään oleva lähde sellaiseen.

Länsi-Euroopan pitkälle rauhalle on toki muitakin selityksiä, joista vähäisin ei liene kaksi kertaa maailmansodan hävinneen Saksan mahdollinen oppimisprosessi. Siis sen tosiasian tunnustaminen, ettei edes Saksa kykene saavuttamaan sotimalla lisää elintilaa nyky-Euroopassa. 

Ottamatta kantaa siihen, mikä lopultakin on johtanut EU:n pitkään sisäiseen rauhantilaan, jätettiin kaikissa eurooppalaisissa laskelmissa huomioimatta se, että keskinäisiin talousriippuvuuksiin perustuva rauhanrakennelma kaatuu, mikäli jossain suuressa valtiossa nousee valtaan ihminen, joka ei ole "järjissään oleva". Ja ehkä juuri siksi Saksa - ja muutamat vähäisemmät valtiot - eivät huolehtineet varasuunnitelmasta, vaan rakensivat omasta taloudestaan riippuvaisen Venäjästä.

Ja juuri tästä kärsii nyt Saksan ja koko läntisen Euroopan talous. Ja siksi Ukrainan ja koko Euroopan tulevaisuuden kannalta avainkysymys tässä tilanteessa on se, kestävätkö tavalliset eurooppalaiset Venäjän lännenvastaisten toimien seuraukset kylminä talven kuukausina - vai onnistuuko Putin energiakiristyksellään hajottamaan läntisten valtioiden päättäväisyyden. 

Itse en olisi - valitettavasti - valmis lyömään vetoa etenkään saksalaisten kestävyyden puolesta. Sen estää järki, vaikka sydän sanoisikin muuta: ovathan EU-kansalaiset ja siis myös saksalaiset ilmoittaneet kannattavansa Venäjän vastaisia talouspakotteita, mutta vain mikäli he eivät joudu itse maksumiehiksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ukrainan hyökkää - vai hyökkääkö?
Freudilainen lipsahdus ja teknologian taso
EU-kansalaiset haluavat auttaa ukrainalaisia - mikäli siitä ei joudu maksamaan