maanantai 18. lokakuuta 2021

Poliittinen korrektius ja väestötieteellinen tieto

Aiemmin oli tavallista luonnehtia eri ihmisryhmiä suorasukaisesti. Esimerkiksi tummaihoisen afrikkalaisväestön ulkonäöstä saatettiin sanoa, että "neekeri on väriltään musta tai ruskea, hiukset ovat mustat ja lampaan villan tapaan kiharat. Huulet ovat vahvat, nenä matala ja hampaat viistot." 

Eikä luonnehdinta koskenut ainoastaan ihmisten ulkonäköä, vaan myös väestöryhmien luonteesta esitettiin kaikenlaisia väitteitä. Siis sellaisia kuin "neekeri ei koskaan tee työtä, kun hänellä vain on tarpeeksi syömistä". Tai "eivät he koskaan ole pitkävihaisia, siksi he ovat liian iloisia mieleltään. Meidänkin soutajamme lauleskelevat, lörpöttelevät ja hoilaavat aamusta iltaan."

Kuten arvoisa lukijani tietää, ei edelle kirjoittamani kaltaisia luonnehdintoja enää suvaita. Eikä edes tummaihoisen afrikkalaisväestön ikiaikaista ruotsista aikanaan väännettyä suomenkielistä neekeri-nimitystä, koska samaa alkuperää olevaa sanaa on Yhdysvalloissa käytetty rasistisessa tarkoituksessa.

Nykyajan kielletyt aiheet eivät kuitenkaan rajaudu pelkästään ikävältä kuulostavien sanoihin tai epätäsmällisiin yleistyksiin, vaan esimerkiksi ihmisryhmien välisten henkisten erojen tieteellinen tutkiminen on poliittisesti varsin epäkorrektia. Näin siitä huolimatta, että tiedämme esimerkiksi älykkyyden periytyvän samankaltaisesti kuin pituuden - ja että ihmisten pituuksissa on ihmisryhmien välisiä perinnöllisiä eroja. Loogisesti tämä tarkoittaa, että samankaltaisia eroja esiintyy varmuudella myös ihmisryhmien älykkyyksien välillä. 

* * *

Tämän aamun Helsingin sanomissa kerrottiin, että Haitissa oli siepattu 17 lähetyssaarnaajaa ja heidän läheistään. Tapauksen tarkemmat yksityiskohdat ovat HS:n jutun mukaan vielä epäselviä, mutta siinä kerrottiin kuitenkin, että "pääkaupunki Port-au-Princen köyhimmät alueet ovat olleet vuosia aseistautuneiden jengien hallinnassa, ja viime aikoina jengit ovat laajentaneet valtaansa kaupungissa ja sen ympärillä". 

STT:n jutussa tätä tarkennettiin kertomalla, että "pääkaupungista arviolta puolet jengien hallinnassa" ja että "Haitin pääkaupungissa toimivan ihmisoikeusjärjestön mukaan vuoden 2021 ensimmäisten kolmen vuosineljänneksen aikana kirjattiin yli 600 sieppausta". 

Siten HS:n uutinen lienee ylittänyt suomalaismedioiden uutiskynnyksen vain siksi, että siepatut olivat amerikkalaisia. Aiemminhan uutiskynnys ylittyi kun haitilaisten presidentti murhattiin - jolloin meitä muistutettiin myös siitä, että maa on ollut jo vuosikaudet syvän poliittisen ja taloudellisen kriisin rampauttama.

Kuten muistamme, on Haiti läntisen pallonpuoliskon ainoa maa, jossa väestö koostuu heti itsenäisyyden jälkeen toimeenpannusta kansanmurhasta johtuen lähes kokonaan tummaihoisista afrikkalaistaustaisista ihmisistä. Siksi on poliittisen korrektiuden kannalta harmillista, että juuri se on läntisen pallonpuoliskon vähiten kehittynyt ja köyhin valtio ja - kuten lähetyssaarnaajauutiset ja presidentin murha kertoivat - rikollisuuden riivaama. 

Ikävää on myös se, ettei väestön merkitystä maan katastrofaalisen tilanteen taustalla ole nykyaikana korrektia tutkia. Olisihan selvää, että missä tahansa muussa aiheessa korkea korrelaatio jonkin ongelman mahdollisen syyn ja seurauksen välillä johtaisi hypoteesiin, jonka totuusarvoa punnittaisiin tieteellisin keinoin. Ja näin maailman parantamiseen käytettävän tieteellisen tiedon määrä lisääntyisi.

13 kommenttia:

  1. Eipä taida maailman parantaminen olla maailman parantamista. Pikemminkin se on tapa ottaa ja saada etäisyyttä niihin kanssaihmisiin joita syvällä sisimmässään vihaa. Sivistys on sitä, että vihalle kehitetään hyvät näennäisen älylliset perustelut, joihin myös normi "poliittisesta korrekiudesta" hyvin luontevasti kuuluu.

    Muistakaa, että Breivik ampui omiaan, ei maahanmuuttajia. Syyttäjä syyttää omiaan, ei toiskulttuurisia vihapuhujia. Vihreä siirtymä vaatii taikatemppuja vain oman maan toimijoilta, vaikka näillä toimenpiteillä ei ole itikan paskan verran merkitystä varsinaisten ongelmien mittaluokassa.

    Konfliktintutkijat tietävät, että sodissa ratkaisevimmat rintamalinjat syntyvät sotaa käyvien maiden sisälle, ei niiden välille. Kaikista sodista sisällissodat ovat raaimpia ja verisimpiä. Ihminen on kerta kaikkiaan niin olemuksellisesti sosiaalinen olento, että "omien" joukko on aina se "perhepiiri" jossa myös kitkerimmät vihat puretaan.

    Ja "sosiaalinen sitovuus", joka on durkheimilainen sosiologinen avaintermi, on se mitta-asteikko, jolla yhteisön kehittyneisyyttä voidaan mitata. Sen pohjalta yhteisöjen ominaisuuksien kuvailu ja ilmiöiden selittäminen tulee mahdolliseksi. Mutta koska olette nähneet ensimmäisenkään nykyisiä ongelmia -- kuten kulttuurien yhteentörmäyksiä ja kulttuurista rikollisuutta -- koskevan artikkelin, jossa olisi edes mainittu "sosiaalista sitovuutta"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailman "parantaminen" tarkoittaa siis pikipäiden lisimisen ruokkimista kuten kehari-apu, joka tuhoo koko planeetan jos siihen ei saada stopppia

      Poista
  2. Ei sillä että lopputulos muuttuisi, mutta Haitilla ja haitilaisilla on handicap eli Ranska peri miljardeja korvauksena orjan- ja plantaasinomistajille menetetystä tulosta, omaisuudesta ja orjien arvosta. Velkaa Haiti maksoi pitkälle 1900-luvulle saakka, hieman toista sataa vuotta. Haitia voi ja pitää verrata samalla saarella olevaan Dominikaaniseen tasavaltaan ja katsoa vaikka satelliittikuvasta maiden raja-aluetta, jolloin saa käsityksen menosta Haitissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esimerkiksi CIA World Factbookista voi katsoa Haitin ja Dominikaanisen tasavallan avainluvut. Ero kaikessa on aivan julmettu. Ja ero väestöjen neekeripitoisuudessa on sekin huima...

      Poista
    2. nih, rotuteoria sanoo, että koska Dominikaanit eivät ole neekereitä vaan mulatteja, niin silloin yhteiskunta siellä on parempi

      Poista
    3. Niin. Varmasti on satavuotisella miljardivelallakin osuutta Haitin yhteiskunnan surkeisiin perusasetelmiin. Ranska on ollut varsin armoton alamaisiaan kohtaan.
      Mitenkäs saaren Dominikaanipuolikas? Tarvitsiko sen ruveta velkaorjaksi johonkin suuntaan? Kuinka yhteismitalliset saarenpuolikkaiden kohtalot yleensäkään ovat?
      TTR

      Poista
  3. Libanon oli aikoinaan varsin hyvinvoiva mutta mikä onkaan tilanne tänään? Minkähänlainen tutkimustulos saataisiin jos Libanonia tutkittaisiin? Taitaa kansakunta olla kansan mukaista vähän siellä sun täällä.

    VastaaPoista
  4. Nyt Afganistan yrittää päihittää Haitia. Eikä siellä taida olla yhtään mustaa?

    Ihmisten hyvä aikee eivät aina tuota hyviä tuloksia. Mene ja tiedä, ovatko lähetyssaarnaajatkaan saaneet kovin suurta ajallista muutosta Haitissa. Nyt heistä ehkä tulee vähän rahaa maahan?

    Hyväähän ne haitilaiset kansanmurhaajatkin varmaan aikoinaan ajoivat, mutta sitä hyvää on saaneet haitilaiset odottaa jo useita sukupolvia. Jos pitäisi veikata, niin jatko on sitä samaa muutamaksi sukupolveksi eteenkinpäin.

    Tutkimukselle riittäisi Haitissa aiheita. Esimerkiksi, että millä tavalla maa eroaa vaikkapa Ugandasta tai muista afrikkalaisista vertailumaista samantapaisessa ilmastossa. Ja ennen muuta pitäisi selvittää, johtuvatko Haitin ongelmat ilmastonmuutoksesta?

    VastaaPoista
  5. Yllättäen...Haiti on Amerikkojen mustin maa väestöltään ja samalla paskin, köyhin ja turvattomin, myös luonto on lähes tuhottu.

    Amerikkojen eri valtioiden paskuus kulkee käsi kädessä väestön valkoisuuden/ mustuuden kanssa. Eli mitä mustempi maa, sitä paskempi jne

    Tämäkin lienee sattumaa suvakkien mielestä, tai vähintään valkoisten rassistien syy, kun selviä faktoja on vaikeaa kiistääkkään, muuten kuin imbesillien suvakkien suhteen

    VastaaPoista
  6. Kesällä tuli luettua englantilaisia Royal Artillery Journaleita. Olikohan v. 1948 numero, jossa pitkään Japanissa asunut brittiupseeri kertoo japanilaisten luonteesta. Hän kertoo tavanneensa useita japanilaisia viljelijöitä, joilta tulva oli tuhonnut sadon ja asumukset. Mutta välittömästi tuhon jälkeen kyseiset japanilaiset olivat aloittaneet uusien asumusten rakentamisen ja maan viljelyn. Mutta miten reagoivat mustat niin Haitissa, Afrikassa kuin vaikkapa Louisianassa vastaavan luonnontuhon jälkeen? Välittömästi rakentamaan uutta itse vai käsi ojossa vaatimaan muita rakentamaan ne paikat? Mainosta lainaten, kansoissa on eroja, kuten viineissäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalainen vanha viisaus sanoo: hullu paljon töitä tekee. Taitaa nuo n...erit olla salaviisaita.

      Poista
  7. Haiti myös hallitsi itsenäistymisensä jälkeen Hispaniolan saaren itäosaa vuoteen 1844 asti, jolloin siitä tuli Dominikaaninen tasavalta. Tätä nykyä sen BKT/asukas on aika tarkkaan seitsenkertainen Haitiin nähden. Koska sijainti on samalla saarella, ero ei synny luonnonvaroista. Ja jos se aiheutuisi siirtomaamenneisyydestä, Haitilla pitäisi mennä paremmin kuin sen entisellä alamaalla. Toisaalta haitilaisten geeneistä 95 % on Afrikasta, Dominikaanisen tasavallan asukkaiden geeneistä noin 22 %.

    VastaaPoista
  8. Jokainen uskonto luo näköisensä yhteiskunnan. Haiti on voodoon luomus, Dominikaaninen tasavalta roomalaiskatolisuuden.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!