keskiviikko 23. kesäkuuta 2021

Entä jo yritykset rahoittaisivat enemmän tutkimusta?

Ville Tavio (ps) nosti eilen esille tutkimusrahoituksen. Mielenkiintoista kyllä, hän ei puhunut verovarojen lisäämisestä tutkimukselle, vaan yritysrahoituksesta. 

Puheenvuoro oli monessakin mielessä tärkeä, eikä vähiten siksi, että valtiontalouden nykytilassa suomalaista huippuosaamista ei pystyttäne lähivuosina kehittämään suurilla rahoilla, vaikka sellaiseen olisi tahtoakin. Käytännössä ainoa vaihtoehto on siten yksityinen rahoitus. 

Tavion resepteinä olivat verokannustimien luominen yrityksille ja jopa tavallisille ihmisille tutkimuksen rahoittamiseksi. Ehdotus ei ole ainutlaatuinen, mutta nyt jos koskaan sille on vahva tilaus, jotta suomalainen osaaminen saadaan pidetyksi korkealla tasolla.

Perinteisesti on katsottu, että julkisen sektorin tehtävänä on perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen rahoittaminen yritysten keskittyessä tuotekehitykseen. Näin ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla - olenhan itsekin saanut aikanaan yritysrahoitusta puhtaaseen perustutkimukseen - mutta se on selvää, ettei yrityksiltä voi odottaa kuin sellaisten tutkimusten rahoitusta, jonka tuloksista niiden voi olettaa tai ainakin toivoa hyötyvän. Tämä vaatimus ei kuitenkaan millään lailla sulje ulos soveltavaa tai edes puhdasta perustutkimusta.

Tämä tosiasia ohjaa tutkimusten tutkimusrahoitusta paitsi tuotekehityksen, niin myös käytännön kannalta relevanttien aiheiden pariin. Toisaalta yritysten rahoittamat tutkimukset saattavat surkastua eräänlaiseksi pikkusieväksi näpertelyksi sen sijaan, että luotaisiin todellisia uusia uria tiedon varaan rakentuvalla uudenlaiselle kehitykselle.

Jos Tavion vaatimukset siis toteutuisivat, tulisi yrityselämämme nostettava omaa T&K-rahoitustaan välttäen samalla yksityiskohtaisen näpertelyn vaara. Se tarkoittaisi laajaa katsantokantaa, joka ylittää yritysten lähivuosien omat intressit. 

Vain tällä suomalainen tiedepohjainen osaaminen voisi välttää sen romahduksen, joka on sitä uhkaamassa julkisen sektorin tutkimusinvestointien vääjäämättä supistuessa. Ja sitä kautta tarjoaisi kotimaisille yrityksille myös tulevaisuudessa ensisijaista työvoimaa tulevaisuuden tuotekehitysläpimurtoihin.

Tämän kaiken saavuttamiseksi olisi tärkeää myös se, että suomalainen julkinen tiederahoitusapparaatti huolehtisi ensisijaisesti puhtaan perustutkimuksen rahoittamisesta huolehtien erityisesti rahoitetun tutkimuksen tieteellisestä korkeatasoisuudesta. Ja jos se näin tekisi, ei mikään tietenkään estäisi yrityksiä nauttimasta sen hedelmistä. Eikä edes lisäporkkanan tarjoamisesta näille nouseville kyvyille silloin, kun heidän tieteellisten saavutustensa varassa voitaisiin tuotaa sellaista tietoa ja osaamista, josta olisi hyötyä myös yritysten tuotekehityksessä.

Samalla näiden nuorten tutkijoiden valmiuksia lisäisi se, että he oppisivat ymmärtämään nykytutkijoiden sukupolvea paremmin niitä ongelmia ja lainalaisuuksia, joita käytännön tuotekehitys noudattaa. Ja tuottaa uransa myöhemmissä vaiheissa erityistä lisäarvoa riippumatta siitä, työskentelevätkö he loppu-uransa yksityisellä vai julkisella sektorilla.

11 kommenttia:

  1. toi toisi luonnontieteisiin (ja niiden johdannaisiin) kivasti rahoitusta, mutta yhteiskunnallisesti merkittävä tutkimus todnäk ei saisi kuin roposia. Ehkä joku firma pr temppuna voisi pari euroa työntää naistutkimukseen, oikein muuta mahdollisuutta en näe

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen kyllä tutkinut naisia enemmänki, enkä ole siihen tarvinnut apurahoja :P

      Poista
    2. Ohisalo & Co voisi olla eri mieltä.

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  2. Yksi lisäongelma julkisessa rahoituksessa on että se ei ota huomioon tutkimuksen hyödyllisyyttä yhteiskunnalle. Elikkä jos tutkimuksen rahoitusta lisättäisiin, isohko osa siitä valuisi naistutkimuksen, gendertutkimuksen yms poliittisluonteisen ”tutkimuksen” tekoon. Norjassa Harald Eia niminen sosiologi/toimittaja analysoi erilaisten uskoon perustuvien ns tieteiden väittämiä, teki niistä televisiosarjan (löytyy hakusanalla hjernevask), sai suvaitsevaiston vastaansa mutta sai myös lopetettua naistutkimuksen oman rahoituksen.

    VastaaPoista
  3. Amerikassa, Japanissa yms. tämä asia ymmärretään ja osataan. Tuli heti mieleen Hitachi Advanced Research Laboratory, joka perustutkimuksen ja tieteen nimissä teetti kvanttimekaniikan kuuluisan kaksoisrakokokeen käytännön koejärjestelyin: https://vimeo.com/83523153

    Sitä en sitten osaa sanoa, että mitä esimerkiksi feministisellä tanssitutkimuksella tai vaikkapa Saara Särmän meemikollaaseilla olisi annettavaa yrityselämälle.

    VastaaPoista
  4. Hyöty viimemainitulle, tai yleensä millekään, olisi ns differentiaalisen pieni, tuskin mitenkään todettavissa.

    VastaaPoista
  5. Suuryritykset ovat tukeneet kulttuurimarksilaisia yhteiskuntapoliittisia tutkimusaloja ja tutkijoita ottamalla mainonnassaan käyttöön näiden ”tutkimustuloksia” ollakseen edistyksellisiä. Samalla on syntynyt tappioita, kuten esim. Gillette, Goodyear ja Coca Cola ovat osoittaneet. Yhtiöt ovat siten antaneet asiakkaille mahdollisuuden arvioida tutkimuksen tuottamia teesejä suoraan rahalla mitattavasti.

    Juuri nyt EM-jalkapallo on hieromassa konservatiivisen yleisönosan naamaan sateenkaari- ja BLM-agendaa tehden omia maaleja. Olympialiike puolestaan on tuhoamassa naisurheilun uskottavuutta sallimalla miesten osallistua kisoihin myös naisina, esimerkkinä uusiseelantilainen roteva nelikymppinen painonnostaja. On dopingia käyttää jotain astmalääkettä tai veritankkausta, mutta Y-kromosomi naisurheilijalla ei siis haittaa.

    Näyttäisi siltä, että hypoteesi ”Get woke, go broke” pätee laajalla rintamalla yhteiskunnassa. Virheellisistä lähtökohdista ponnistavaan tutkimukseen ei auta lisäraha, vaan suursiivous.

    VastaaPoista
  6. Feministit yrittävät kateuksissaan torpata yritysrahoituksen, koska heidän kiinnostuksen kohteensa eivät kiinnosta keitään muita. Koko naistutkimus on sitä paitsi epäuskottava tieteenala, koska ennen sitä mikään ei estänyt valitsemasta tutkimuskohteeksi naisia. Femakot vain haluavat edistää yliopistojen kulttuurimarksistumista. Tampereen entisen teknillisen yliopiston tutkijoilla olisi varmaan asiaan sanomista, sehän yhdistettiin yliopistoon. Eivät vain uskalla työpaikkansa menettämisen pelossa avautua.

    VastaaPoista
  7. Yritysten rahoittamalla tutkimuksella on saavutettu tuloksia - ainakin ennen. Esim. AT&T tutkimusyksikön Bell Laboratoriesin tutkijat ovat saaneet 9 Nobelin palkintoa ja IBM:n tutkijat 6. Jos Suomessa halutaan tutkimusta kehittää, olisi parasta siirtää rahoitusta ja opiskelijapaikkoja yhteiskuntatieteistä aloille, joissa tieto kumuloituu.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!