maanantai 11. joulukuuta 2017

Menestyksen avaimia kaikille Ylä-Savosta

Silmiini sattui vasta nyt Taloussanomien juttu Ylä-Savon yritystoiminnasta. Suosittelen artikkelin lukemista alusta loppuun etenkin niille, jotka asuvat riutuvalla maaseudulla ja taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla.

Siltä varalta, ettei arvoisa lukijani kehotuksestani huolimatta klikkaisi auki alussa mainittua Taloussanomien juttua, kopioin ennen omien johtopäätösteni tekemistä muutaman suoran lainauksen siinä haastatelluilta ihmisiltä.

* * *

Onnistumisen edellytyksistä: "Ylä-Savossa on useita onnistumisen tarinoita Koljonvirralla taistelleesta Sven Tuuvasta Einari Vidgreniin tai Sarvelan veljeksiin tai Genelecin huippukaiuttimiin. Niille on yhteistä peräänantamattomuus ja onnistuminen."

Menestyvästä kulttuuriympäristöstä: "aivan kuten ihmiset ja eläimet pyrkivät levittämään geenejään, samalla tavalla kulttuurigeenit eli meemit pyrkivät leviämään. Ja tarinoiden kertominen ovat kustannustehokkain tapa levittää meemejä."

Ideologisista työttömistä: "kuka maksaa sellaisen elämän? Jos työttömyys on oma valinta, miksi yhteiskunnan pitäisi se rahoittaa?"

Työmoraalista: "täällä ihmiset ovat oppineet tekemään töitä".

Opettaja nuorisosta: "oppilaat ovat täällä tunnollisia ja suhteellisen ahkeria". Sekä nuoren itsensä suusta: "uskon, että täältä löytyy työtä".

Kesätöistä: "se oli ihan hauskaa".

Yhteiskunnan roolista: "elinvoimaisen yritystoiminnan ja alueen ihmisten kannalta tarpeellisten oikeuslaitos- ja terveydenhuoltotoimintojen leikkausajatukset huolettavat. Se voi vaikuttaa kielteisesti ihmisten muuttohalukkuuteen ja yritysten työvoimansaantiin."

* * *

Taloussanomien kirjoitus vahvistaa sen, mistä olen muutamaankin kertaan kirjoittanut. Esimerkiksi tässä kirjoituksessa totesin, että "jos maaseutua halutaan pitää asuttuna, on siitä ensisijainen vastuu asukkailla itsellään. Perinteisistä maaseudun elinkeinoista ainoastaan metsätalous ja turkistarhaus ovat taloudellisesti kannattavia. Sen sijaan varsinainen maatalous elää tukiaisten varassa ja näivettyy heti, mikäli tuet lakkaavat.

Niinpä maaseudulle tarvittaisiin uudenlaista taloudellista toimeliaisuutta, erityisesti yrittäjyyttä... avaimet maaseudun tulevaisuudesta ovat kunkin pitäjän nuorison käsissä: onko heidän kotiseuturakkaudellaan riittävästi voimaa, jotta heistä riittävä osa innostuu yrittäjyydestä kotipaikkakunnallaan sen sijaan, että tyytyisi ison kaupungin tarjoamiin mahdollisuuksiin."

Tulevaisuuden rakentaminen omin käsin koskee tietenkin muitakin kuin suomalaisia maaseudun asukkaita. Kyllä hyvinvoinnin avaimet ovat yhtä lailla taantuvien kaupunkien tai kehitysmaiden asukkailla itsellään.

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että myös Suomeen saapuneilla ja saapuvilla maahanmuuttajilla pitäisi olla vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Näin riippumatta siitä olivatko heidän muuttonsa motiivit pakolaisuudesta tai elintason nostamisesta lähteviä.

Ja ihan lopuksi: viime kädessä vain järjen käytöllä, uskalluksella, nokkeluudella, ahkeruudella ja tahdolla voi menestyä. Ja toisin päin: etenkään sellaisilla yhteisöillä ei ole tulevaisuutta, joiden piirissä ei edes haluta ottaa vastuuta omasta tulevaisuudestaan. Sellainen kulttuuri on katoava meemi viimeistään siinä vaiheessa kun sen suosio saavuttaa hyvinvointiyhteiskunnan rapauttavan tason.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen talous kasvaa ennusteita nopeammin vuosina 2017-2021
Maahanmuuttajien palkkaamisen helpottamisesta ja halventamisesta
Helsingin asuntopula ja maaseutu

8 kommenttia:

  1. Esimerkiksi valtion avustama tomaatinviljely kasvihuoneissa on sairas ilmiö. Otetaan vaikka Närpiö. Närpiössä on n. 9500 asukasta ja 60% Suomen tomaattiviljelystä ja kasvihuoneissa työskentelee n. 1200 henkilöä. Jos valtion tuet otettaisiin pois niin tomaatinviljely loppuisi siihen. Jotain muuta olisi keksittävä yli tuhannelle uudelle työttömälle Närpiössä, jos he eivät itse sitten keksi jotakin, mikä pyörii ilman valtion tukeja. Ilman valtion tukeja loppuisi myös matkustus laivoilla Suomen ja Ruotsin välillä. Oolanti keikahtaisi myöskin perseelleen ilman ns. könttäsummaa. Oolannin työvoimasta on n. 35% kunnan leivissä (16 kuntaa) ja tämän tekee mahdolliseksi könttäsummana saatu 200-300 miljoonaa vuosittain. Tosi on, että se mikä ei kehity, kuolee.

    VastaaPoista
  2. Perinteinen maatalous on EU:n tukipoliitiikalla tehty kannattamottomaksi, ja näin orjuutettu virkamieskoneistolle..
    Paljon yriteliäämpää porukkaa on leensäki eteläpohjanmaalla ..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Pohjanmaa on toinen hyvä esimerkki ihmisten menestymisestä haja-asutusalueella. olen maininnut asiasta useampaankin kertaan tässä blogissa.

      Poista
  3. Tuhka muistaa nähneesnä artikkelin että maatalous on pitkälti tuettua vähän kaikkialla. Tuet täytyisi saada loppumaan koko maailmassa niin tilanne tasapainottuisi. Mutta se ei taitaisi mennä läpi. Sitä paitsi maailmassa on paljon maata joiden ruuansaanti on pitkälti tuonnin varassa. Useimmat eivät pysty tuottamaan tarpeeksi ruokaa tai ole varmaa edes maksaa siitä. Esim Jemen 80% ruuasta joudutaan tuomaan ja he ovat maailan tuen varassa.
    Paljon ihmisiä nääntyisi nälkään jos tukia karsittaisiin.

    VastaaPoista
  4. Off-topic, mutta BBC hävittää seksuaalisen ahdistelun Isosta-Britanniasta helmikuun 2018 puolivälin tienoilla. :D

    (Edellyttäen että tahti säilyy nykyisellään.)

    https://biasedbbc.org/blog/2017/12/11/bbc-will-have-to-start-earlier-than-6am-to-trick-me/

    VastaaPoista
  5. Kun laivaliikenne Itämerellä estetään esim. sodan vuoksi, loppuu myös viljan kuljetus Suomeen siihen välittömästi.
    Metsitettyjen peltojen saaminen takaisin viljan tuotantoon konehankintoineen on vuosien projekti.
    Muutamaman kuukauden varmuusvarastoilla ei pitkälle pötkitä.
    Tämä unohtuu säännöllisesti niiltä, jotka vaativat kannattamattoman maatalouden alasajoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä minä en vaatinut, sillä ymmärrän kyllä oikein hyvin ruokaturvan tärkeyden turvallisuudellemme. Mutta kun unohduksista puhutaan, pyydän kiinnittämään huomiota toiseen usein unohdettuun asiaan.

      Tarkoitan edellä olevan kirjoitukseni kohtaa "varsinainen maatalous elää tukiaisten varassa ja näivettyy heti, mikäli tuet lakkaavat". Toisin sanoen maatalouskaan ei meidän oloissamme menesty, ellei Suomen talous ole siinä kunnossa, että se pystyy elättämään myös maanviljelijät. Sitäkään ei pidä unohtaa kun mietitään suomalaista elinkeinovalikoimaa.

      Poista
    2. Jos ne kuuluisat 2 miljardia mitä maataloustukiasiin menis, lopettettas ja ostetas elintarvikkeet ulkomailta "maailmanmarkkinahintaan", niin kuin paljon suomesta pitäs viedä tavaraa ulos jotta saatas se raha ruokaan, ja olisko se ruoka enään niin halpaa,kun ei olis omaa tuotantoa, se markkinatalous ns tahtoo että missä on kysyntää hinta nousee, se huomattiin mm. yhtenä vuonna kun suomessa ei perunaa saatu oikein, niin saksasta tuotiin kyllä perunaa mutta hintapa ei oluttkaan enään halpaa maailmanmarkkinahintaa vaan ihan jotain muuta..
      tälläsen pienen asian tahtovat unohtaa ihmiset jotka meuhkaa kinka kannattamatonta maatalous on ja mitä järkeä sille on maksaa maataloustuikiaisia ..

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!