Kohti Lahtea norjalaisten viedessä ja suomalaisten vikistessä

Hiihdon Tour de Ski päättyi norjalaisjuhlaan niin miesten kuin naistenkin puolella. Voittajatkin olivat odotettuja - joskaan eivät yhtä yksipuolisen hallinnan jälkeen kuin etukäteen oli odotettu.

Norjalaisten ylivoimaa pohdittiin Helsingin Sanomien urheilusivun artikkelissa. Sen mukaan kysymys on ennen kaikkea maan hiihtäjien lukumäärästä ja keskinäisestä kilpailusta. Totesin vuosi sitten samanlaiseen norjalaisten juhlaan päättyneen Tourin jälkeen saman.

Silloin viittasin myös maailmancupin jälkeen seuraavaksi korkeimman tason kilpailun eli Scandinavia cupin norjalaishallintaan. Niissä osallistumisoikeus on vapaa, joten kilpailut mittaavat maailmancupia paremmin kunkin pohjoismaan tason.

Jotta asia tulisi selväksi, totean viime viikonvaihteen aikana Östersundissa, Ruotsissa, hiihdetyn vastaavan miesten kilpailujen kymmenen parhaan joukossa olleen perjantaina kahdeksan norjalaista. Suomalaisista paras oli Lari Lehtonen yhdentenätoista.

Lauantain sprinttikilpailut peruttiin pakkasen takia, mutta sunnuntaina miesten perinteisen hiihtotavan kilpailun kymmenestä parhaasta norjalaisia oli yhdeksän. Paras suomalainen oli Perttu Hyvärinen sijalla 33.

Naisten osalta norjalaisia oli perjantaina kymmenen joukossa viisi, samoin ruotsalaisia - parhaana suomalaisena oli Maija Hakala sijalla 11. Sunnuntaina kymmenen parhaan joukossa oli kuusi norjatarta, joista kukaan ei yllättäen voittanut kilpailua vaan sekä parhaaksi että toiseksi parhaaksi osoittautui ruotsalainen. Paras suomalainen oli kolmanneksitoista sivakoinut Marjaana Pitkänen.

Tätä taustaa vastaan katsottuna norjalaisten paremmuus muihin maihin  (tai ainakin pohjoismaihin) nähden ei ole yllättävää. Sen sijaan on hienoa, että ruotsalaisiinkin verrattuna kapeasta tasosta huolimatta suomalaiset naiset kykenivät Tour de Skillä neljän naisen porukalla kymmenen joukkoon.

Miehissä menestys oli heikompaa, mutta viimeisellä etapilla syksyn rasitusvammasta kuntoutuva Matti Heikkinen oli kolmanneksi nopein - vaikka jäikin kokonaiskilpailussa sijalle 18.

Odotellessa Lahden MM-hiihtoja on meillä siis lupa toivoa myös menestystä. Se edellyttää kuitenkin onnistunutta harjoituskautta ja terveenä pysymistä muutamille huippuhiihtäjillemme - ilman heitä ei etenkään miehillä ole asiaa palkintopallille edes pöljän päivänä.

Norjalaisille menestystä lienee tulossa joka tapauksessa - vaikka kaksi parasta epäonnistuisi, on vielä kolmannellakin täydet mahdollisuudet viedä kilpailu nimiinsä. Ja neljännelläkin.

Yksi Lahden MM-hiihtoihin liittyvä jännityshetki koittaa helmi-maaliskuun lopulla. On mahdollista, että suomalaiset hiihtäjät ovat tänä vuonna pyrkineet ajoittamaan huippukuntonsa seuraavan vuoden kotikisojen takia juuri sinne. Jos silloin suomalaiset hallitsevat maailmancupia, ovat odotukset seuraavalle vuodelle tämän kirjoituksen antamaa kuvaa valoisammat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sprinttihiihtäjät hyödyntävät valintamahdollisuutta
Amatöörien puuhastelua
Miksi norjalaiset ovat niin ylivoimaisia?