Katupartioista

Professori Martti Koskenniemi kirjoitti tänään  joidenkin kaupunkien kaduille ilmestyneistä katupartioista näin lennokkaasti: "ei tarvitse olla kummoinenkaan historioitsija ymmärtääkseen, että tällaiset ruskea- tai mustapaidat ovat olennainen osa rasistista ja äärioikeistolaista aktivismia, joka ei välttämättä turvaudu niinkään väkivallan käyttöön kuin uhkaavan ilmapiirin luomiseen".

Hän vaati myös sanan "äärioikeisto" käyttämistä, koska se olisi "tarpeen, jotta päästäisiin eroon siitä merkillisestä harhasta, että tässä olisi jokin useamman ääripään välinen kiista. Nyt näkyy vain suomalainen rasismi." Loistavaa mutta yksisilmäistä retoriikkaa, kuten akateemiselta vasemmisto-intellektuellilta sopii odottaakin.

Varsin tuntematon demaripoliitikko Antti Koskela puolestaan otti asiakseen syyllistää suomalaisia maahanmuuttajien tekemistä rikoksista. Hänen mukaansa "on pystyttävä ratkaisemaan sekä kotoutumisen ongelmat ja niistä kumpuava rikollisuus että myös maahanmuuttovastaisuus ja siitä niin ikään kumpuava rikollisuus."

Samalla hän tuomitsee katupartiot selvin sanoin: "Kemissä ja Joensuussa laitaoikeistolaisen ideologian värittämät tahot partioivat kaduilla. Katujen turvaaminen kuuluu Suomessa poliisille, eivätkä poliittisesti värittyneet partiot edes paranna turvallisuutta."

* * *

Median mukaan katupartiot eivät ole mikään yhdenmukainen äärioikeistolainen joukko. Siinä missä joillakin partioihin osallistuvista on tuomioita rikoksista tai yhteyksiä kansallissosialistisiin järjestöihin, toiset vaikuttavat olevan selkeästi ympäristönsä turvallisuudesta huolissaan olevia tavallisia kaupunkilaisia.

Katupartiot ovat syntyneet vastauksena viime aikoina yleistyneisiin seksuaalirikoksiin, erityisesti ns. puskaraiskauksiin sekä muuhun maahanmuuttajiin liittyvään rauhattomuuteen. Tämä on heikentänyt etenkin naisten turvallisuudentunnetta, kuten Brittein saarella asuva Kaarina Griffiths kuvasi tämän aamun Helsingin Sanomissa.

"Uutiset naisten ahdisteluista ja raiskauksista Suomessa ovat huolestuttavia. Ahdistelutapauksia on raportoitu lähes viikoittain sen jälkeen, kun maahan on tullut suuria määriä miespuolisia turvapaikanhakijoita. Niin sanottu pelon maantiede on saanut uusia ulottuvuuksia, kun pienilläkin, aiemmin rauhallisilla paikkakunnilla naiset pelkäävät liikkua yksin ulkona."

Suoraa puhetta, jonka maalitauluna eivät olleet katupartiot, vaan käsittämättömän hiljaa kaikesta tapahtuneesta olevat suomalaiset feministit. Griffithsin mielestä: "naisten tasa-arvo Suomessa ei saa ottaa takapakkia sen vuoksi, että autetaan pakolaisia. Missä viipyvät naisasialiikkeen kommentit? Mielestäni feminististen järjestöjen velvollisuus on puolustaa naisia ja ottaa naisten ahdisteluun tiukka kanta – oli tekijänä kuka hyvänsä"

Näihin sanoihin on helppo yhtyä, mutta lisäisin ettei kenenkään muunkaan suomalaisen elämä saa ottaa takapakkia siksi, että autetaan pakolaisia. Ei edes miesten turvallisuudentunne saati itse turvallisuus.

* * *

Palatakseni katupartioihin. Ne ovat siis kiistatta syntyneet maahanmuuttajien aiheuttaman turvallisuusvajeen takia. Näyttäisi myös siltä, että partioinnilla on ollut toivottua vaikutusta.

Esimerkiksi Pietarsaaressa poliisi kertoi viime kesäkuussa, että "vastaanottokeskus tuli noin kuusi vuotta sitten. Nykyään meillä ei ole enää melkein yhtään juttua, missä ei olisi ulkomaalaistaustaista mukana."  

Eilisessä Yleisradion tekemässä uutisessa pietarsaarelainen katupartioaktivisti taas kertoi, että "häiriötilanteisiin partiot eivät ole toistaiseksi törmänneet" ja arveli edelleen, että "liekö puskaradiossa levinnyt tieto partioinnista jo itsessään rauhoittanut tilannetta". 

Tiedossa ei myöskään ole yhtään katupartioiden tekemää väkivallantekoa. Se on tietenkin hyvä asia, mutta siitä huolimatta toivoisin, ettei kaupungeissamme olisi tarvetta minkäänlaiseen kansalaisten suorittamaan turvallisuuden valvontaan. Katupartiot eivät kuitenkaan poistu katukuvasta pelaamalla Martti Koskenniemen tavoin natsikortilla tai Antti Koskelan tavoin suomalaisia syyllistämällä vaan niiden syntymiseen johtaneiden ongelmien syiden poistamisesta. 

Se tarkoittaa ongelmia aiheuttavan maahanmuuton hallintaan saamista eli oleellista vähentämistä sekä tänne saapuneiden ihmisten arvojen, uskomusten ja tapojen muuttamista suomalaiseen arkeen sopivaksi. Jälkimmäisestä esimerkin antoi itsekin maahanmuuttajataustainen Nasima Razmyar (sd), joka totesi kasvot peittävän vaatetuksen yksiselitteisesti ammattimaiseen lapsenkasvatukseen sopimattomaksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus
Rasismia vai tosiasioihin liittyvää pelkoa
Maahanmuuttajat näkyvästi esillä Pietarsaaressa