Mitä tilastot kertovat irakilaisten kansainvaelluksesta Suomeen?

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Irakin turvallisuusarvion. Uuden tulkinnan mukaan maasta tulevat turvapaikanhakijat arvioidaan vastaisuudessa vain henkilökohtaisen suojelutarpeen mukaan, eikä mistään osasta kaksoisvirtain maata tuleva saa enää automaattisesti turvapaikkaa.

Näin Suomi luopuu muuta maailmaa löperömmästä suhtautumisesta irakilaisiin turvapaikanhakijoihin ja liittyy samaan rintamaan esimerkiksi Ruotsin kanssa. Tämä on hyvä asia ja tullee vähentämään irakilaisten ryntäystä Suomeen.

Sivumennen sanoen minusta oli jotenkin huvittavaa, että Yleisradio vaivautui tässä yhteydessä uutisoimaan irakilaisten insinöörismiesten vähemmän yllättävän kannanoton, jonka mukaan tietyt Irakin osat ovat edelleen kauhean vaarallisia paikkoja. Mitä muutakaan turvapaikkaa Suomesta vonkaavan kannattaisi sanoa maksimoidakseen mahdollisuutensa päästä suomalaisen veronmaksajan elätettäväksi?

* * *

Tänään on maailman tilastopäivä. Sen kunniaksi tein huvikseni ylläolevaan liittyvän pienen tilastotarkastelun.

Katsoin Maahanmuuttoviraston sivuilta irakilaisten turvapaikanhakijoihin liittyvät ratkaisut vuodesta 2000 lähtien. Seuraavassa kuviossa olen merkinnyt sinisellä koko vuosittaisen hakijamäärän, punaisella ne, jotka ovat saaneet luvan jäädä Suomeen millä tahansa syyllä sekä vihreällä ne, jotka ovat saaneet jäädä maahan turvapaikkastatuksella.

Kuvasta näemme, että jo ennen tämän vuoden rynnäkköä irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on noussut vuosituhannen vaihteesta noin kertaluokalla. Samoin on käynyt maassa oleskeluluvan saaneiden määrälle, mutta heistä vain pienelle osalle on myönnetty turvapaikka. Loput ovat maassa muilla perusteilla.

Seuraavassa kuvassa on vielä tarkasteltu erikseen Suomeen oleskeluluvan saaneiden prosentuaalista osuutta kaikista hakijoista (sininen), turvapaikan saaneiden prosentuaalista osuutta kaikista hakijoista (punainen) sekä turvapaikan saaneiden prosentuaalista osuutta kaikista oleskeluluvan saaneista (vihreä).   

Tämä tarkastelu osoittaa, että lukuun ottamatta ensimmäistä tarkasteluvuotta on Suomeen saanut jäädä keskimäärin yli puolet tänne pyrkineistä. Tämä osuus on ollut vuosittain varsin tasainen.

Sen sijaan oleskeluluvan peruste on vaihdellut mielenkiintoisella tavalla. Siinä missä vuonna 2000 kaikki tänne jääneet olivat turvapaikan tarpeessa, ei vuosina 2000-2004 katsottu kenenkään ansainneen sellaista. Sen jälkeen eli vuodesta 2005 on turvapaikka myönnetty sekä kasvavalle osuudelle kaikista hakijoista että myös entistä suuremmalle osuudelle tänne jäämisluvan saaneista.

Edelle kuvattua tilastotietoa voidaan verrata Irakin tapahtumiin tällä vuosituhannella. Karkeasti ottaen maassa on tänä aikana ollut kolme vaihetta.

Saddamin rauhantilainen hallinto jatkui vuoteen 2003, jolloin alkoi Irakin sota. Se päättyi vuonna 2010, jolloin amerikkalaiset taistelujoukot poistuivat maasta syrjäytettyään entisen diktaattorin ja siirrettyään maan demokratiaan, joka on säilynyt huolimatta eri väestöryhmien välisestä jännityksestä. Viimeinen vaihe alkoi kesällä 2014 kun terroristijärjestö ISIS valtasi laajoja alueita salamasodalla.

Jos tarkastellaan edellä olevista kuvioista näitä käännekohtia (2003, 2010 ja 2014), voidaan todeta, että sekä irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä, että heidän oleskelulupiensa määrä on ollut suurimmillaan silloin, kun maassa on vallinnut demokratia. Samoin nähdään, että myös maahanmuuttovirasto on tulkinnut turvapaikantarpeen suuremmaksi demokratiakaudella kuin sitä edeltäneen sotatilan tai sitä edeltäneen Saddamin diktatuurin aikana.

Jos taas tarkastellaan Suomen politiittista johtoa eli maan hallituksia samalla aikavälillä nähdään, että vuosituhannen alussa meillä oli Lipposen toinen hallitus vuoteen 2003. Sitä seurasivat Jäätteenmäen ja Vanhasen hallitukset aina vuoteen 2010 asti. Sen jälkeen valtaan astui Kiviniemen hallitus, jota seurasi vuonna 2011 Kataisen/Stubbin kabinetti, joka vaihtui vuoden 2014 vaalien jälkeen Sipilän hallitukseksi.

Näemme, että irakilaisen maahanmuuton kiihtyminen ja ensimmäinen turvapaikkapäätösten löperöityminen osuvat lähinnä Vanhasen hallitusten ajalle. Turvapaikan myöntämisen uusi rimanlasku osui puolestaan Kataisen/Stubbin hallituksen kohdalle.

Ainoa mahdollinen johtopäätös edelle kirjoitetusta lienee se, ettei humanitaarinen maahanmuutto ja siihen liittyvä suomalainen maahanmuuttopolitiikka perustu niinkään Irakin tilanteeseen vaan pikemminkin puhtaasti kulloisenkin Suomen hallituksen poliittisiin intohimoihin. Siksi on erinomaista, että maahanmuuttovirasto on tänään päättänyt ottaa uuden ja aiempaa enemmän tosiasioihin perustuvan linjauksen suhteessa irakilaisiin turvapaikanhakijoihin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvapaikkapolitiikan seurauksista
Pakolaispolitiikan parsimisesta
Jumbon irakilaisista