Keväisiä ajatuksia vihreistä ja muista siirtymistä

MTV3 otsikoi tuoreen sääuutisensa kysymällä, että "Alkaako terminen kevät tänä viikonloppuna? Meteorologi lupaa viikonlopuksi jo terassikelejä, eikä lämpöaallolle näy loppua". Tämä ei tietenkään maaliskuun puolivälin lähestyessä ole kovin suuri uutinen, sillä laskeehan esimerkiksi Ilmatieteen laitos maaliskuun ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi. 

Suomessa lämpötilojen nousu kohti kesää otetaan yleensä vastaan suurella ilolla, sillä onhan takana pitkä ja luminen talvi. Toisin kuin Suomessa, odotettaneen maapallon toisella puolella Australiassa nyt innolla alkavaa talvikautta, koska viime vuosien kesiin on liittynyt hurjia metsäpaloja.

Noiden palojen syistä julkaisi Frontiers in Ecology and Environment tiedelehti vertaisarvioidun katsausartikkelin, joka toi mieleen Donald Trumpin aikanaan mainitseman suomalaisten metsien haravoinnin. Siinä "annettiin ensimmäisen kvantitatiivinen todiste alueen metsäalueista, jonka mukaan ne sisälsivät vähemmän pensaita ja enemmän ruohoa ennen kolonisaatiota". 

Siten jutun mukaan Australian alkuperäiskansojen palonhallintakäytäntöjen katoaminen on johtanut laajoja alueita paloalttiiksi, jonka seurauksena on nähty ennennäkemättömän laajoja metsäpaloja. Toki on muistettu mainita myös ilmaston lämpeneminen. 

Tämä vei minut taas Australian keskiosien Alice Springsiin, jonka ilmastotilastojen historia ei juurikaan ole lisännyt luottamustani sikäläisen tilastoinnin luotettavuuteen.  Niinpä riensin jälleen kerran tilastojen ääreen ja löysin ikäväkseni alla olevan kuvan.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, on Keski-Australian ilmaston historia muuttunut jälleen kerran verrattuna edelliseen käyntiini, jolloin ilmaston arveltiin kyseisellä paikkakunnalla lämmenneen varsin suoraviivaisesti aina 1940-luvulta 2020-luvulle, vaikka sen tänä päivänä kerrotaankin yllä olevan kuvan perusteella olleen varsin vakaa aina 1980-luvun alusta asti! 

* * *

Vladimir Putinin hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet talouspakotteet ovat Euroopassa ja myös täällä Suomessa johtamassa nopeaan irtautumiseen venäläisestä energiasta. Se tapahtuu ensisijassa täyttämällä energiavarastoja muualta maailmasta tuotavilla fossiilisilla - ja Suomessa turpeen palauttamisella - mutta samalla edistynee myös ns. vihreä siirtymä, koska ainakin pidemmällä aikavälillä tultaneen kiirehtimään fossiilisten energianlähteiden korvaamista bioenergialla sekä tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla.

Bioenergiasta sattui silmiini mielenkiintoinen USA:n tiedeakatemian julkaisusarjan tutkimusraportti, jossa oli selvitetty maissista tehdyn bioetanolin ympäristöjalanjälkeä. Siinä havaittiin, että bioetanolin valmistus kasvatti maisiin hintaa 30 ja muiden viljojen 20 prosentilla sekä laajensi maissin viljelyalaa peräti 2,8 miljoonalla hehtaarilla ja sen seurauksena peltojen pinta-alaa 2,1 miljoonalla hehtaarilla vuodesta 2008 vuoteen 2016. 

Nämä muutokset lisäsivät vuotuista lannoitteiden käyttöä kolmesta kahdeksaan prosenttiin sekä nostivat veden laatua alentavien yhdisteiden määriä kolmesta viiteen prosenttiin. Siten bioetanolin tuotanto tuotti yhtä paljon tai jopa neljänneksen enemmän kuin fossiiliset polttoaineet. Niinpä tutkijat pitivät maissietanolia huonona ratkaisuna pyrittäessä ympäristöystävällisempään tulevaisuuteen.

* * *

Suomessahan arvanheitolla uusiutumattomaksi määriteltyä turvetta ryhdyttiin ajamaan alas todella voimallisesti jokin aika sitten. Putinin sota on kuitenkin johtanut siihen, että myös meillä on viime päivinä tehty peruutusliikkeitä. Tämä olikin viimeinen hetki, sillä turveyrittäjät olivat jo ryhtyneet tuhoamaan kalustoaan.

Toivottavasti tämä turvesoppa saa suomalaiset päättäjät jatkossa harkitsemaan paremmin toimiensa järkevyyttä. Vanhan sanonnan mukaanhan on nimittäin niin, ettei hosumalla synny kuin kusipäisiä lapsia. Ja sellainen meillä olisi käsissämme juuri nyt, mikäli Putin olisi päättänyt aloittaa sotansa vain vuotta tai kahta myöhemmin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Putinin sodan taloudellinen hinta
Ei ole helppoa olla vihreä ja älyllisesti rehellinen
Australian ilmastohistoria meni uusiksi

Arktiksen ilmaston ja Australian ilmastohistorian muutoksia

Tulin taas katsahtaneeksi Australian keskiosien merkillisen eläväisen ilmastohistorian omaavan Alice Springsin lämpötilatilastoa. Ja pettymyksekseni huomasin sen jälleen muuttuneen. Tällä kertaa seuraavanlaiseksi.

Suurin muutos edelliseen Alice Springsin ilmastohistorialliseen dokumentointiini viime talvelta on vuoden 2020 lämpötilapiikin romahtaminen noin yhdellä asteella, mutta muitakin variaatioita näytti olevan runsaasti. Seuraava kuva - jossa nämä lämpötilojen kuvaajat on asetettu päällekkäin - selventänee asiaa. Nykyinen eli yllä oleva tilasto on kuvassa mustalla ja 10 kuukauden takainen ruskealla värillä.

Tälläkään kerralla minulla ei ole aavistustakaan siitä, miksi Australian ilmastohistoria on jälleen kerran muuttunut. Kokonaiskuva on kuitenkin kymmenen kuukauden takaista selvästi enemmän jatkuvaa ilmaston lämpenemistä tukeva - mutta ei yhtä selvästi kuin vastaava tilasto elokuulta 2019. 

Arvoisa lukija saattaa ajatella, ettei edelle kirjoittamani ole omiaan lisäämään luottamusta australialaisten kykyyn mitata lämpötiloja. Mutta siitä huolimatta - tai ehkäpä juuri siksi - on mainiota, että olen tullut dokumentoineeksi näitä muutoksia tähän blogiin jo lähes vuosikymmenen ajan. 

* * *

Kun nyt kerran palasin ilmastotilastoihin, sallittakoon myös katsaus ilmastomallien mukaan muuta maailmaa nopeammin lämpenevän arktista ympäröivän pohjoisen napajään pinta-alatilastoihin. Sieltä viimeisin tieto kertoo, että kuluneen vuoden marraskuussa se olisi ollut keskimäärin mittaushistorian 28 suurin. Tai toisin sanoen tilaston 16 pienin. Tässä vielä edellä linkittämäni tilaston pohjalta piirtämäni kuva.

Näyttää siis siltä, ettei jääkarhuilla ole edelleenkään tarvetta kovin suureen huoleen huomisesta. Etenkään kun syyskuun vuosittaisessa jään koon minimivaiheessa tilanne oli lähes yhtä hyvä suhteessa aiempiin vuosiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tilasto ja sen selitykset
Ilmastonmuutos ja sen tilastot
Kasvihuonekaasut eivät liity napajään koon muutoksiin

Ilmastonmuutos ja sen tilastot

Olen Professorin ajatuksissa dokumentoinut niitä villejä muutoksia, joita Australian keskiosissa sijaitsevan Alice Springsin ilmastohistoriaa kuvaavissa tilastoissa on vuosien kuluessa tapahtunut. Se, että seuraan juuri tuota tilastoa johtuu pelkästä sattumasta, mutta kun neiti Fortuna on kerran vienyt mennessään, ei siltä tieltä näytä olevan poispääsyä.

Surukseni jouduin taas tänään nimittäin huomaamaan, ettei tämän tilastohistorian villi elämä osoita vieläkään pysähtymisen merkkejä. Niinpä päätin kirjoittaa tänään toisenkin blogimerkinnän.

Kävi nimittäin niin, että Alice Springsin ilmastohistoria oli jälleen pantu uusiksi. Verrataan siis edellisessä asiasta kertovassa blogimerkinnässäni olevaa kuvaa siihen, minkä löysin tänään.

Tässä GISS:in virallinen homogenisoitu kuva noin neljän kuukauden takaa.

Ja tässä tänään löytämäni GISS:in virallinen homogenisoitu kuva.

Kuten arvoisa lukijani heti huomasi, on Australiassa noin vuotta 1940 edeltänyt ilmasto viimeisen puolen vuoden aikana viilentynyt kovasti - ainakin asiasta kertovassa tilastossa. Syitä voimme itse kukin vain arvailla - etenkin kun noita korjailuja on tehty ainakin vuodesta 2012 alkaen. 

Itselleni asialla ei ole enää merkitystä, sillä olen ajat sitten lakannut pitämästä GISS:in julkaisemia ilmastotilastoja edes viitteellisesti luotettavina. On kuitenkin mielenkiintoista, että Alice Springsin ilmastotilastojen muutos ei ole ollut pelkästään yksisuuntainen, vaikka kehitys jossain vaiheessa näyttikin siltä, kuten esimerkiksi tästä vuodelta 2016 peräisin olevasta tallennuksestani voisi päätellä.

* * * 

Koska nyt näyttää kiistattomalta, että Keski-Australian ilmasto elää omaa elämäänsä päätin katsoa, mitä tapahtuu meille tutumman paikan eli Helsinki-Vantaan ilmastohistorialle GISS:in käsissä. Turvauduin asiassa pelkästään GISS:in omiin tilastoihin eli seuraavassa kuvassa on heidän ilmoittamansa alkuperäisdata.

Verratkaamme seuraavaksi yllä olevaa alkuperäisdataa GISS:in viralliseen homogenoituun kuvaajaan. 

Ihan ensin huomioni kiinnittyi siihen, että kuvaajavalikko oli sijoitettu eri tavoin kuin Alice Springsin ilmastohistoriaa kuvaavassa tilastossa. En tiedä onko siinä mitään tarkoitusta, mutta joka tapauksessa se peittää alleen viime vuosisadan lämpöpiikit, jotka on homogenisoidussa tiedostossa muutettu nykyaikaa viileämmiksi.

Toinen havaintoni liittyi siihen, että alkuperäisten mittausten korjailua on harrastettu erityisesti 1950-luvulta taaksepäin koskeviin tilastoihin. Myöhemmiltä ajoilta oleellisin muutos lienee noin vuoden 2010 kohdalla olevan pisteen ympärillä olevien arvojen poistaminen tilastoista. Piste on kuitenkin jätetty jäljelle. En tiedä liittyykö tämä siihen, että oman Ilmatieteen laitoksemme tilastojen mukaan vuosi 2010 oli vuoden 1996 jälkeisen ajan kylmin pääkaupunkiseudulla.

Sivumennen sanoen, Ilmatieteen laitoksen mukaan viime vuosi 2019 oli pääkaupunkiseudulla lämpötilansa puolesta varsin lämmin, mutta Sodankylässä tavanomainen. Ja juuri kulunut tammikuu 2020 oli pääkaupunkiseudulla mittaushistorian ylivoimaisesti lämpimin, mutta Sodankylässä melko tavanomainen. 

Sodankylässä viime tammikuu jäi vuoden 1925 tammikuun ennätyslämmöistä peräti 4,4 astetta pakkaselle. Sen sijaan Helsingin Kaisaniemessä vanha vuoden 1930 ennätys lyötiin peräti 1,6 asteella.

* * *

Lopuksi vielä pieni katsaus pohjoisen merijään tämän hetken tilanteeseen. Juuri nyt se on nimittäin peräti mielenkiintoisessa tilanteessa, koska jään laajuus ylittää lähes päivittäin niitä kokoja, joita se on saavuttanut suurimmillaan aikaisempina vuosina. 

Jotta asia olisi selvä, otin siitäkin tilastosta kuvakaappauksen, jossa ovat mukana vain ne vuodet, jolloin arktisen merijään laajuus on jäänyt myös suurimmillaan pienemmäksi kuin eilen.

Kuvasta näkyy, että tämän vuoden jää on jo nyt laajempi kuin kertaakaan vuosina 2006, 2011, 2015, 2016, 2017 ja 2018. Toisaalta arktisen merijään nopea kasvu on juuri taittunut, joten saattaa olla, ettei se saavuta enää muiden vuosien maksimilaajuutta. Tässä yhteydessä on kuitenkin vielä huomioitava se, ettei arktisen jään koko ole koskaan saavuttanut suurinta kokoaan näin aikaisin, joten on todennäköistä, että kyse on vain jään laajenemisen väliaikaisesta hidastumisesta. 

Lopuksi totean, että tämän kirjoituksen kaltaiset blogimerkinnät ovat tarpeellisia vain siksi, ettei näitä uutisia nähdä valtamediassa, joka uutisoi näyttävästi vain narratiivia ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tukevia tilastotietoja. Toisin sanoen välitän näitä havaintojani pelkästään siksi, ettei kukaan ole antanut journalisteille valtaa valikoida niitä tietoja, jotka liittyvät siihen mahdolliseen ympäristökatastrofiin, jonka torjumiseksi meiltä tavallisilta ihmisiltä vaaditaan suuria uhrauksia alkaen ruokavalion muuttamisesta ja päätyen lasten hankkimisesta pidättäytymiseen.

Jääkäämme siis odottamaan mitä seuraavien noin puolentoista kuukauden aikana tapahtuu siellä, missä ilmastonmuutoksen sanotaan etenevän nopeimmin. Näin saamme mahdollisimman aikaista dokumentoitua tietoa siitä, kuinka ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos etenee. Tai vaihtoehtoisesti aiheen epäillä nykyisten ilmastomallien toimivuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Vihervasemmisto ja maaseudun kurittaminen

Valaistusta suomalaiseen uutispimentoon

Etelä-Amerikassa hurjia lämpökausia

Suru tieteen puolesta

Ei ole kuin alle kolme viikkoa siitä kun ihmettelin viimeksi Australian Alice Springsin eläväistä ilmastohistoriaa. Keski-Australian ilmastohistoria ei kuitenkaan ollut silloin löytänyt lopullista vakautta, vaan tilanne on jälleen muuttunut.

Alla uusimman mallin mukaan laskettu Alice Springsin ilmastohistoria sellaisena kuin tallensin sen GISS:in sivuilta elokuun 11. päivänä.

Tässä puolestaan tilanne tänä aamuna.

Kuvien vertailu ei tarvinne minun selityksiäni. Totean kuitenkin, etten voi olla hämmästelemättä sitä luovuutta ja innovaatiotasoa, jolla australialaiset (vai GISS:in?) ilmastotieteilijät muuntelevat Alice Springsin ilmastoa. Enkä voi ymmärtää tämän kääntelyn ja vääntelyn mahdollista motivaatiota.

Omalla kohdallani tämä kaikki on muuttunut pelkäksi makaaberiksi viihteeksi, sillä uskottavuus Alice Springsin ja sen myötä kaikkien maanpinnan mittausasemien luotettavuuteen on omalta kohdaltani mennyt jo kauan sitten. Siitä huolimatta tässäkin viihteessä on jotain, joka saa tutkijaminäni suremaan. 

Eikä se suru johdu edellä olevan kuvaparin loogisesta johtopäätöksestä, jonka mukaan Keski-Australian ilmaston lämpeneminen olisi kuluneen vajaan kolmen viikon aikana peruttu, vaan siitä, mitä tällainen soutaminen ja huopaaminen tekevät tieteen asemalle ihmiskunnan luotettavimpana tiedontuottajana. Tästä huolesta kirjoitin jo yhdessä ensimmäisistä blogikirjoituksistani.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Australian ilmastohistoria jatkaa edelleen villiä elämäänsä

Tiede totuudenjälkeisen yksisilmäisten maailman poliittisena uhrina

Tiede on hyödyllisin instituutiomme

JK kello 18:40 Kiitos Vesa Haapalan kommentin katsoin tarkemmin noita kahta kuvaa. Niissä suurin muutos ei olekaan "lämpenemisen peruminen", vaan aikasarjan alkupään poistaminen. Tosin myös eräitä muitakin mittaustuloksia näyttää poistetun. Muutos ei ole siis niin dramaattinen kuin ensin näytti. Pahoittelut huolimattomuudestani. Itse asiaa tämä ei kuitenkaan muuta miksikään.

Blogin syvin olemus

Eilinen kirjoitukseni herätti vilkkaan keskustelun, jossa mm. arveltiin minun keksineen aineistoa tähän blogiin ja vedottiin vertaisarvioinnin autuaaksi tekevään voimaan. Lisäksi keskustelun aikana ilmeni, että keräämäni muutoksen Australian Alice Springsistä olivat jälleen muuttuneet. Otetaan siis nämä asiat käsittelyyn yksi kerrallaan.

Ensin aineiston keksimisestä. Tarkalleen ottaen anonyymin henkilön arvelu kuului näin: "blogikirjoituksissa voi ´professori´ kirjoittaa mitä tahansa omasta päästä, se ei eole tiedettä, vaan polemiikkia, niinkuin nuo Australian ilmastotiedot. Eihän niihin voi oikein ottaa mitään kantaa, kun väittämät ovat kirjoittajan keksimiä eikä niitä voi puolueettomasta lähteestä varmentaa mikä niissä on kirjoittajan väärentämää."

Tiedoksi ensinnäkin, että blogikirjoitus on tietenkin aina mielipidekirjoitus ja vaatii siten medialukutaitoa. Juuri siitä syystä olen pyrkinyt viittaamaan omien väitteideni tai johtopäätösteni taustalla oleviin tietoihin linkittämällä käyttämäni lähteen.

Näin olen tehnyt myös puheena olevassa asiassa eli Alice Springin lämpötilatiedoissa (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä sekä kyseisissä blogimerkinnöissä viitatuissa aiemmissa kirjoituksissani). Lisäksi olen esittänyt näistä tapauksista myös kuvakaappaukset, joiden oikeellisuutta en tietenkään pysty osoittamaan, mutta jotka kuka tahansa lukijani on pystynyt tarkastamaan kuviin liittyneistä hyperlinkeistä.

Tästä pääsemmekin vertaisarvioinnin merkitykseen kulloinkin käsiteltävän tiedon luotettavuuden mittarina. Vertaisarviointihan tarkoittaa sitä, että tieteelliset julkaisut lähetetään - yleensä anonyymeille - alan tutkijoille, jotka tarkastavat julkaisun teknisen moitteettomuuden ja uutuusarvon. Tämä on tarpeellista erityisesti silloin kun tutkimuksen kohde vaatii sellaista erityisosaamista, jota kenellä tahansa alan ulkopuolisella henkilöllä ei ole. Näin syntyy tilanne, jossa tehdyn työn luotettavuuden takeena on kahden tai useamman tarkastajan lausunto.

Kun tässä keskustelussa olemme puhuneet lämpötilatilastoissa ja niiden kuvaajissa tapahtuneista muutoksista eli kahden eri käyrän samanlaisuudesta tai erilaisuudesta, ei blogikirjoituksen aineistossa ole mitään sellaista, jota kuka tahansa maallikko ei ymmärtäisi: tilastot/kuvaajat ovat joko pysyneet samanlaisina tai muuttuneet. Jos kirjoitukseni olisi tarkastanut joku tutkijakollegani, ei hän olisi voinut kertoa asiasta sen enempää kuin kuka tahansa maallikko.

Lukijani käytössä on siis suora todistusaineisto, joka ei vaadi kenenkään asiaan vihkiytyneen lausuntoa luotettavuutensa takeeksi. Siksi blogikirjoitukseni ovat aivan yhtä luotettavia (tai jopa luotettavampia) kuin jos ne olisivat vertaisarvioituina. Näin siksi, että jokainen lukijani voi itse tarkastaa helposti tiedon tuoreimman lähteen Goddard instituutin (GISS) sivulta ja menneet tilastot varhaisemmista kirjoituksistani löytyvistä kuvakaappauksista, jotka kuka tahansa on voinut vahvistaa oikeiksi niin kauan kuin ne ovat säilyneet muuttumattomina GISS:in nettisivuilla.

Vielä parempi tietenkin olisi, mikäli GISS pitäisi julkisesti saatavilla kunkin mittausaseman tilastoissa tapahtuneiden muutosten historian. Valitettavasti asia ei kuitenkaan (tietääkseni) ole näin.

Tästä pääsemmekin kolmanteen aiheeseemme eli Alice Springsin lämpötilatilastoihin. Katsoin niitä eilen ja oloni oli kieltämättä hämmentynyt, koska löysin sieltä seuraavan kuvan.

Kuvaa voi verrata siihen, jonka olin kaapannut 13.10.2018 kirjoittamaani blogimerkintään. Silloin GISS:in sivulta kaappaamani kuva oli seuraava.

Tätä kuvaa edeltänyt kuvakaappaukseni oli peräisin tammikuulta 2017. Silloin Alice Springsin ilmastohistorian kerrottiin olevan seuraavanlainen.

Tämä lähes kahden vuoden takainen kuva muistuttaa kovasti nykyistä kuvaajaa, mutta tarkemmin katsottuna myös siinä on jonkin verran poikkeavuuksia. Syytä näille muutoksille en tiedä, saati kuvaajien välissä olevalle aivan erilaiselle tilastotiedolle, mutta huomioiden kyseisen paikkakunnan lämpötilastojen monikertaisen muuttumisen vuodesta 2012 lähtien on koko Alice Springsin lämpötilasarjan luotettavuuteen syytä suhtautua erittäin suurella varauksella.

Lopuksi haluan todeta, että on erinomaista kun kirjoituksiini suhtaudutaan lähtökohtaisesti epäillen. Mutta se, että niitä syytetään tavalla tai toisella huijauksiksi vedoten jonkinlaiseen auktoriteettiin (esimerkiksi vertaisarviointiin) kertoo enemmän syyttäjästä kuin syytettävästä.

Haluan tässä yhteydessä myös sanoa, että kolminumeroisen määrän tieteellisiä vertaisarvioituja kansainvälisiä tutkimusraportteja julkaisseena ei mieleeni edes juolahtaisi keksiä tai väärentää mitään dataa - sellaista pitäisin halveksittavana älyllisenä epärehellisyytenä jopa blogimerkinnässä.

Toivomani suhtautumistapa näihin "Professorin ajatuksiin" on avoimen mediakriittinen. Siis sellainen, jossa lukijani käsitys blogimerkintöjeni luotettavuudesta perustuisi niissä esiintyvien lähdetietojen luotettavuuteen sekä tekemieni johtopäätösten logiikan oikeellisuuteen. Näiden ajatusten kera kiitän teitä kaikkia lukijoitani ajatuksiani kohtaan osoittamastanne huomiosta lainaten tätä blogia käsittelevää vuosijuhlakirjoitustani vuodelta 2011: "toivon lukijoideni löytäneen teksteistä mielenkiintoisia näkökulmia, uutta tietoa ja aineksia oman ajattelunsa rakennuspuiksi".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Skuuppi, joka jäänee mediapimentoon

Kolmistaan suvaitsevaiston hampaisiin

Kuusi vuotta

Australian ilmastohistoria meni uusiksi

Aamun Helsingin Sanomat julkaisi kirjoituksen, jossa iloittiin pohjoismaisten "populistipuolueiden" hyväksyvän ilmastonmuutoksen tosiasiaksi. Syyksi jutussa epäiltiin näiden maiden väestön korkeaa koulutusastetta.

Uutisen luettuani ajattelin katsoa pitkästä aikaa NASA:n ilmastoon liittyviä nettisivuja. Havaitsin, että sivuston ulkonäköä oli päivitetty siten, että aseman saattoi valita pyörivästä pallosta, kun aiemmin käytössä oli tasaiselle pinnalle projektoitu kartta.

Lisäksi asemien sijainti oli merkitty punaisilla pallosilla, kun niitä ei aiemmin näkynyt lainkaan kartassa. Ihan hyvä uudistus siis kaikkiaan, sillä nykyinen ratkaisu auttaa luomaan aiempaa paremman kuvan mittausasemaverkostosta.

Kun nyt kerran olin NASA:n sivuilla, niin päätin uteliaisuuttani katsahtaa myös mielessäni usein hämmästystä herättäneen Australian Alice Springsin tilastoa. Huomasin kaksi asiaa.

Ensinnäkin aiemman yhden kuvan sijaan nyt oli mahdollisuus valita neljästä vaihtoehdosta. Toiseksi, vaihtoehdoista kolme antoi käytännössä identtiset kuvat ja neljäs - alkuperäinen data - poikkesi selvästi muista. Alla copy/paste alkuperäisen ja homogenoidun aikasarjan näyttävästä kuvasta.

Siitä näkee, että homogenoinnin avulla on dataa muokattu aika tavalla ja joitain pisteitä on poistettu kokonaan. Merkillistä kyllä, niistä moni sijoittuu aikasarjan loppuun eli poistetut tiedot kuuluvat tilaston tuoreimpiin mittaustuloksiin - pois lukien muutama viimeinen piste, jotka on jälleen hyväksytty homogenoituun dataan. Syynä poistoihin lienee se, että ainakin vuosilta 2012 ja 2013 puuttuu suuri osa kuukausittaisista mittaustuloksista. Syytä siihen voi vain arvailla.

Olen vuosien kuluessa tallentanut tietokoneeni (ja tähän blogiin) muistiin Alice Springsin vastaavia kuvia. Niinpä edellä olevaa on hyvä verrata edelliseen - tammikuun 6. päivänä 2017 - tallentamaani kuvaan (löytyy myös täältä). Se on tässä:

Näyttää siis siltä, ettei NASA ole muuttanut pelkästään nettisivujensa ulkonäköä ja tarjottujen datavaihtoehtojen määrää vaan myös tarjolla olevan datan. Alice Springsin tapauksessa kyse ei todellakaan ole ensimmäisestä kerrasta, kuten arvoisa lukijani saattaa muistaa. Ja ellei muista, asian voi tarkastaa edellä olevan linkin lisäksi myös täältä.

Lopuksi palautan arvoisan lukijani mieleen, miltä Alice Springsin tilastot näyttivät NASA:n sivuilla huhtikuussa 2012, jolloin kiinnitin niihin ensimmäistä kertaa huomiota.

Sen pidemmittä selityksittä on todettava, että Australian Alice Springsin tilastot eivät herätä kovin suurta luottamusta siihen sanomaan, jonka IPCC on meille muutama päivä sitten antanut. Jos tuo sanoma on kuitenkin totta - ja vaatimukset sen perusteella tehtävistä valtavista muutoksista elämäntapaamme aiheelliset - on kysyttävä miksi Alice Springsin tilastot elävät niin voimakkaasti kuin olen tämän blogin historian aikana dokumentoinut.

Toisin sanoen on kysyttävä, että miksi NASA käyttää ilmastonmuutoksen dokumentointiin dataa, jonka lukuarvot muuttuvat kerta toisensa jälkeen kuin satunnaislukugeneraattorilla arpoen. Eikö olisi parempi todeta, ettei Alice Springsistä ole olemassa luotettavaa dataa ja jättää koko asema pois globaalin ilmaston lämpötilaestimaattilaskuista?

Vielä omituisemmaksi asian tekee se, että Alice Springs sijaitsee yhdessä maailman vauraimmista ja vakaimmista valtioista. Voisi kuvitella, että siellä jos missä tehdyt tilastot olisivat luotettavia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miten heinäkuun helteet ovat sulattaneet pohjoista napajäätä?
Heli Saavalaisen juttu vaatii oikaisun
Ilmastotilastoon ilmaantui piikki

Ilmastotilastoon ilmaantui piikki

Iltalehti kertoi tänään, että ilmastonmuutos kuumentaa Australiaa ja sen ekosysteemit ovat vaarassa maalla ja merellä. Jutun mukaan sään ääri-ilmiöt johtuvat fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä erityisen voimakkaasta El Niño -ilmiöstä.

Kuten monet arvostetuista lukijoistani muistanevat, olen jo vuosien ajan dokumentoinut tähän blogiin GISS:in sivuilla julkaistuja tietoja Australian keskellä sijaitsevan Alice Springsin lämpötiloista. Niinpä Iltalehden uutisen nähtyäni riensin katsomaan miltä tilasto tällä hetkellä näyttää.

Ennen kuin menen itse asiaan, muistutan siitä, että Alice Springsin lämpötilatilastojen kehitystä viime syyskuuhun asti pääsee katsomaan täältä ja sieltä eteenpäin johtavista linkeistä (merkittävin vanhoista jutuistani lienee tämä). Ellei arvoisa lukijani ole aiemmin katsonut niitä, kannattaa käydä vilkaisemassa, sillä vain siten voi ymmärtää tämän kirjoituksen koko merkityksen.

Tätä kirjoittaessani GISS:in tilastot Alice Springsistä näyttivät tällaiselta.

Viime syyskuussa tallentamani kuva oli puolestaan tällainen.

Kuvaparista huomaa ensi silmäyksellä, että syyskuussa GISS:in sivuilla olleessa tilastossa ilmeinen lämpenemisen taittuminen ei enää näykään nykyisessä tilastossa. Minun on tietenkin mahdotonta tietää onko kyseessä joukko mittausvirheitä, tylsistyneen mittarinlukijan pila vai suoranainen tieteellinen epärehellisyys. Edelle linkittämäni aineisto kuitenkin viittaa vahvasti viimeiseen mahdollisuuteen.

Pyydän arvoisaa lukijaani vielä huomaamaan, että sadan vuoden takaiset lämpötilat olivat nykytilaston mukaan noin asteen kylmempiä kuin vielä viime syyskuussa luultiin. Mutta viileämmiksi ovat muuttuneet myös viimeisten tilastojen korkeimmat lämpötilat.

Jos kuvia nimittäin katsoo tarkasti, huomaa kaikista korkeimpien lämpötilojen (alkaen vuoden 1942 piikistä) nousseen yli 22 asteen viime syyskuun tilastossa. Tämänhetkisessä tilastossa siihen yltää kuitenkin vain tilaston kolmanneksi viimeinen eli kaikista korkein lämpötila.

Vielä hämmästyttävämmäksi tämä GISS:in julkaisema ennätyslämpö muuttuu, kun huomaa sen olevan kokonaan uusi Alice Springsin tilastoon ilmestynyt mittaustulos, sillä sen kohdalla on syyskuussa esillä olleen tilastokuvan kohdalla aukko. Eli ensin ei ollut mittaustulosta lainkaan, mutta sitten se olikin koko sarjan korkein ja sellaisena epäilemättä erittäin vahva "todiste" ilmaston lämpenemisestä.

Minun on tietenkin mahdotonta sanoa, onko kyseessä mittarinlukijan jäynä, taskuun unohtunut muistilappu, kyberhyökkäyksen seuraus vai tahallinen tieteellinen epärehellisyys. Edellä linkittämäni aineisto viittaa kuitenkin vahvasti viimeiseen mahdollisuuteen.

Jokainen voi tietenkin itse katsoa, löytyisikö noista kuvioista vielä muutakin ihmeteltävää. Itse olen ällikällä lyöty jo näistäkin muutoksista. Siis en Australian ilmaston vaan siitä tehtyjen tilastojen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Globaalin lämpötilan nousuvauhti El Niño-piikistä laskettuna
Australian ilmasto edelleen eläväisenä
Ajaako ilmasto Suomeen yli 100 miljoonaa pakolaista

Australian ilmasto edelleen eläväisenä

Oman käsitykseni mukaan yksi tämän blogin mielenkiintoisimmista juttusarjoista koskee Australian keskiosissa sijaitsevan Alice Springsin ilmastotilastoja. Olen kirjoittanut niistä useasti, viimeksi täällä, jolloin mittausaseman ilmastohistoria näytti NASA:n Goddard Institute for Space Science Studiesin sivuilta otetun kuvakaappauksessa mukaan seuraavalta.

Tänään muistin jälleen Alice Springsin ja riensin katsomaan ovatko ilmastonmittaajat lopultakin lopettaneet tilastojen korjailun. Valitettavasti jouduin pettymään, sillä viime joulukuun jälkeen oli tilastoja jälleen muokattu. Nyt ne näyttivät seuraavalta.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, ovat yli sadan vuoden takaiset lämpötilat nousseet karkeasti ottaen noin yhdellä asteella viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Kysymys tietenkin kuuluu, että mistähän tämä johtuu, sillä joulukuussa 2015 oli tehty muutos päinvastaiseen suuntaan, kuten 22.10.2014 kirjoitetusta tekstistäni kopioitu ja tuolloin otettu kuvakaappaus osoittaa. 

Tällä kertaa Alice Springsistä mitatut lämpötilat eivät siis ole muuttuneet ilmastonmuutoshypoteesin kannalta "suotuisaan" suuntaan, vaan pikemminkin palanneet lokakuun 2014 kaltaiseen - joskaan ei identtiseen - tilanteeseen. Tällaisenakin ne osoittavat ilmastotiedon epäluotettavuuden ainakin tämän mittausaseman osalta. 

Nyt nähdyn muutoksen syitä pohdittaessa ei voi sulkea pois sitä allekirjoittanutta imartelevaa ajatusta, että syynä olisi Professorin ajatusten kirjoitus 13.12.2015, koska se oli pian ilmestymisensä jälkeen käännetty australialaiselle internet-sivustolle (kiitos siellä ihmisiä tuntevalle Kumitontulle). Sellaisena se on saattanut aiheuttaa harmaita hiuksia tilastonikkareille ja ystävällisesti ajateltuna johtaa niiden tarkastamiseen vielä kerran.

Niin tai näin. Alice Springsin ilmasto ja sen tilastot ovat tarjonneet äärimmäisen mielenkiintoista seurattavaa jo useiden vuosien ajan. Aika näyttää jatkuuko spektaakkeli vielä tulevaisuudessa, vai olemmeko me lopultakin "lopullisen tilastototuuden" äärellä. 

Joka tapauksessa ainakin oma luottamukseni Alice Springsisn mittausten luotettavuuteen on mennyt jo kauan sitten. Ja sen myötä myös maanpinnan tasolla tehtyihin mittauksiin perustuviin globaaleihin lämpötilaestimaatteihin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Professorin ajatukset maapallon toiselle puolelle

Ilmaston mittaamista vai tilastohuijausta?

Todisteet viittaavat tieteelliseen epärehellisyyteen ilmastonmuutostutkimuksessa?

Ilmaston mittaamista vai tilastohuijausta?

Kirjoitin tänään aiemmin Pariisin ilmastosopimuksesta ja siihen liittyen lähialueemme ilmastotilastoiden muutoksesta. Kirjoitusta tehdessäni tulin vertailleeksi nykyisiä GISSin tilastoja vuonna 2011 tallentamiini tilastoihin. Ja järkytyin.

Saatettuani kirjoituksen yleisön nähtäväksi muistin tehneeni aiemmin vastaavia vertailuja Alice Spingsin ilmastotilastoista. Niinpä päätin kurkistaa mitä sinne mahtaa kuulua tänä päivänä.

Taustaksi sen verran, että olin huhtikuun 16. päivänä vuonna 2012 tehnyt kuvakaappauksen Alice Springsin lämpötilojen kehityksestä, koska se poikkesi huomattavasti kuukautta aiemmasta. Joka poikkesi sitä aiemmasta (ja jota ei löydy enää GISSin sivuilta, vaikka se olikin siellä vielä maaliskuussa 2012 jolloin otin siihen kuvakaappauksen silloiseen kirjoitukseeni).

Huhtikuun 2012 tilastot kertoivat paikkakunnan ilmaston jäähtyneen rajusti. Tässä vielä tuo kuva uudelleen tarkasteltavaksi.

Alice Springsin lämpötilahistoria oli kuitenkin jälleen muuttunut dramaattisesti 22.10.2014 mennessä, kuten silloin tekemästäni kirjoituksesta kopioimani alla oleva kuvakaappaus osoittaa.

Muutosten aika Australian ilmastotilastoissa ei kuitenkaan loppunut tähän. Siitä todisteeksi nykyinen GISS:in sivulta löytyvä vastaava kuva kaappauksena. Se kertonee enemmän kuin tuhat sanaa.

Kiinnittäkää huomiota edellisessä ja tässä kuvassa näkyviin eroihin aivan viimeisten vuosien kohdalla. Ja miettikää, miksi uusimmatkin mittaukset ovat olleet korjauksen tarpeessa? Luulisihan nyt ainakin niiden olevan varsin harhattomia.

Verratkaa myös muutosten suuruutta koko tarkastelujakson aikana. Yksinkertaisimmin se käy arvioimalla kuvien välillä alimpia ja korkeimpia lämpötiloja. Huomaatte, että viimeisen sadan vuoden ilmastonmuutos on kiihtynyt merkillisen paljon lokakuun 2014 ja tämän päivän välillä.

Tämä johtuu siitä, että sadan vuoden takaiset lämpötilaestimaatit ovat jäähtyneet huomattavasti enemmän kuin korkeimmat. Kaikkiaan reilun vuoden kuluessa on sadan vuoden noin kahden asteen lämpötilannousu lisääntynyt suunnilleen puolella asteella.

Tämä kaikki on kerrassaan mielenkiintoista ottaen huomioon, että juuri solmittuun ilmastosopimukseen johtaneiden hälyttävien ilmastoennusteiden taustalla vaikuttavat nämäkin tilastot. Ja että Pariisissa sovittiin mm. sadan miljardin dollarin vuotuinen ilmastomaksu länsimailta kehitysmaille.

Eihän meitä vain ole vedetty nenästä? Eihän?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Todisteet viittaavat tieteelliseen epärehellisyyteen ilmastonmuutostutkimuksessa?
Australian ilmasto vaihtelee ennen näkemättömällä tavalla
Ilmastonmuutos ja ilmastotilastojen muokkaus Australiassa

Ilmastonmuutos ja ilmastotilastojen muokkaus Australiassa

Tänä aamuna meni kahvi väärään kurkkuun. Luin nimittäin tämän uutisen. Sen mukaan "Australian ilmastosta tehtyjen kuvausten perusteella ilmastonmuutos koettelee Australiaa erityisen rankasti".

Koska muistin aiemmin kirjoittaneeni tähän blogiin, ettei Australian lämpötiloissa ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan "Australiassa 1800-luvun loppu oli lämpimämpi kuin 1900-luvun alkupuoli", menin katsomaan GISSin dataa Alice Springsistä. Se näytti tältä:



Katsellessani tätä kuvaa huomasin, että nykyisin näytillä olevan tilaston mukaan ilmasto ennen 1980-lukua olikin kylmä. Tämä ihmetytti, sillä en ymmärtänyt, miksi olin kirjoittanut aiemman kirjoitukseni. Niinpä palasin takaisin tuohon kirjoitukseeni ja klikkasin sinne luomaani hyperlinkkiä. Sieltä aukeni yllätyksekseni tällainen kuva:



GISS näytti siis säästäneen vanhat kuvaajansa. Ja vanhat hyperlinkit näyttävät viittaavan niihin, eivätkä päivitettyihin kuviin. Tämä muuttui peräti mielenkiintoiseksi!

Eron kahden kuvan välillä näkee nimittäin ensi silmäyksellä. Vielä mielenkiintoisemmaksi tilanteen tekee se, että molemmista kuvista löytyy myös numeerinen esitysmuoto, joka vuoden 2010 tekstini hyperlinkin viittaamassa nettisivussa ulottuu vuoden 2011 loppuun ja nykyisin GISSin sivuilta hyperlinkin takana olevassa nettisivussa helmikuulle 2012.

Kahta kuvaa tarkastellessa kiinnittyy huomio myös sellaiseen seikkaan, että uudemmasta kuvasta ovat kadonneet kahden vuoden mittaustulokset (1974 ja 1990), jotka siis olivat vanhemmassa tilastossa. Mitähän se tarkoittaa?

Katsoin muutaman muun pitkän havaintosarjan Australiasta, vaikka niiden osalta minulla ei tietenkään ole tietoa mahdollisista muutoksista. Marreen tilastot näyttävät ilmaston lämmenneen tasaisesti 1930-luvulta tähän päivään; siis ilman samanlaista 1980-luvun hyppäystä kuin uudessa Alice Springsin tilastossa. Sama koskee 1920-luvulta alkavia Tarcoolan ja 1940-luvulta alkavia Woomera aerodin tilastoja. 1800-luvulta tähän päivään ulottuvia tilastoja en valitettavasti löytänyt Keski-Australiasta.

Lopuksi päätin verrata Alice Springsin uutta ja vanhaa tilastoa. Eri vuosille ilmoitettujen lämpötilojen välisistä erotuksista muodostui seuraava kuva:


Näemme, ettei kyseessä ole yksinkertainen korjaus, vaan vuosivälillä 1881-1940 lämpötiloja on muutettu pääsääntöisesti noin 2,1 asteella. Vuosivälillä 1941-1973 muutos on ollut vuosittain vaihteleva mutta samaa luokkaa kuin sarjan alkupäässä. Vuodelta 1974 puuttuu data, mutta siitä eteenpäin aina vuoteen 2009 on dataa muutettu vuosittain vaihtelevasti, mutta keskimäärin noin yhdellä asteella. Ja lopulta vertailun kahtena viimeisenä vuonna on muutos ollut vain asteen kymmenesosan luokkaa. 

En tiedä mitä havaintoni tilastojen muokkauksesta tarkoittavat tai mitkä ovat olleet niille perusteluna. Mutta joka tapauksessa tämänaamuinen "Australian ilmastosta tehtyjen kuvaustuen perustella" julkaistu ja YLE:n välittämä uutinen asettuu varsin omituiseen valoon tämän tarkastelun perusteella.

Jään jännityksellä odottamaan, nouseeko tämä Keski-Australian parhaan lämpötilatilaston muokkaus esille muuallakin kuin tässä blogissa. Ja informoidaanko ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita kansalaisia edelle kuvaamieni muutosten syistä ja perusteista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutosteoria on nyt falsifioitu - vai onko?
Tiedonvälitystä vai mielipiteen muokkausta?
Katastrofismi ja ilmastonmuutos