sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Budjetti heijastaa hallituksen uskoa keskusjohtoisuuteen

Näin sadepäivän ratoksi päätin - Timo Haapalan jutun luettuani - perehtyä Suomen hallituksen budjettiesityksiin. Nykyisen esityksen löysin Helsingin Sanomien ja aiemmat valtioneuvoston nettisivuilta. Tai oli nykyinen esityskin siellä, mutta en jaksanut alkaa laskea yhteen eri hallinnonalojen summia, kun HS:n toimittaja oli sen jo tehnyt.

Mutta takaisin asiaan. Päätin yhdistää keräämäni tiedot alkuperäisistä budjeteista vuodesta 2015 lähtien alla olevaan kuvaan, jossa Y-akselina ovat miljardit eurot ja X-akselilla vuodet. 


Toki tiedossani oli, että Rinteen hallitus on - Haapalan sanoin - "höyli" rahankäytössään. Mutta ehkäpä yllä oleva kuva osoittaa, että muutos edellisen eli Sipilän (kepu) hallituksen rahankäyttöön on todella huomattava, eikä siksi voi olla vaikuttamatta tulevaisuuteemme.

Vielä pahemmaksi asian tekee se, kuten alla olevasta kuvasta näkyy, että edellinen hallitus sai valtion velkaantumisen nopean kasvun pysähtymään vasta viime vuonna. Siitä piirsin kuvion vuosilta 2010 - 2018.


Kuvasta ei näy kuluvaa eikä tulevaa vuotta, mutta ensi vuoden budjetissa velan on suunniteltu kasvavan kertaheitolla peräti 2,3 miljardia euroa, minkä lisäksi valtion omaisuutta myytäneen muutamalla miljardilla eurolla. Tämä kaikki siis juuri nyt kun maailmantalous on sakkaamassa ja aktiivi-ikäinen väestö vähenemässä

Toki menojen lisääminen talouden hidastuessa on keynesiläisittäin perusteltua, mutta vain, jos nousukaudella olisi tosissaan säästetty. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa Sipilän hallitus onnistui vasta tasapainottamaan tilanteen, mutta ei lisäämään maamme taloudellista liikkumavaraa.

Entä mihin tuo rajusti kasvava budjetti sitten käytetään? 

Hallinnonaloista kasvussa vuodesta 2019 ovat seuraavat: eduskunta, ulkoministeriö (pelkkään kehitysyhteistyöhön sijoitetaan 98 miljoonaa euroa uutta rahaa), puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö (merkittävä 104 miljoonan euron lisäys korkeakouluille ja tutkimukseen), liikenne- ja viestintäministeriö (erityisesti perusväylänpitoon pannaan rahaa, mistä kiitos jo etukäteen), työ- ja elinkeinoministeriö (siellä kiinnostavin erä on euromäärältään pienehkö, mutta prosentuaalisesti suuri (158 %) maahanmuuttajien kotouttamis- ja työllistämisrahan lisäys) sekä ympäristöministeriö. Kaikkien muiden hallinnonalojen määrärahat pienenevät.

Nähtäväksi jää, mihin tällä budjetilla päästään vuoden kuluessa. Haapalan näkemyksen mukaan lisääntyneet budjettimenot syödään saman tien. Näin asia pitkälti lieneekin, mutta on budjetissa myös jonkin verran tulevaisuuteen tähtääviä investointeja - sellainen on esimerkiksi huomattava lisäys korkeakoulu- ja tutkimusmenoihin, jonka vaikutus tosin näkyy vasta vuosien kuluttua nyt alkavien talousongelmien jo alkaessa hellittämään.

Kaiken kaikkiaan budjetissa kuitenkin näkyy selvimmin hallituksen usko valtakunnan keskusjohtoiseen johtamiseen, sillä mistäpä muustakaan suuret julkisten menojen lisäyksen kielisivät. Maahanmuuttajien ja kehitysyhteistyövarojen lisäykset puolestaan kertovat yli reaalitodellisuuden menevistä maailmanparannushaluista. 

Näillä kuitenkin mennään, sillä Keskustan mukaan lähteminen vihervasemmiston kelkkaan ja Petteri Orpon (kok) typerä arvopohja hallitusta muodostettaessa ratkaisivat Suomen suunnan meneillään olevaksi vaalikaudeksi - vaalitulostahan se ei heijasta. Mahdollisista tuhoista tai saavutuksista nautitaan sitten seuraavalla vaalikaudella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

5 kommenttia:

  1. Ainakin eduskunnan osalta menoja lisää huimasti tämä kasvanut toverien ja kaverien suojatyöpaikojen kasvu. Jos kansa ei pidä heitä kelvollisina yhteisten asioiden päättämiseen niin miksi helevata heidät pitää palkita suojatyöpaikalla ja muhkealla palkalla? Olisi ne varmaan puolta pienemmälläkin liksalla jouten olleet kuin työttöminä aktiivimallin kanssa taistelemassa.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puoluekirja järjestelmä voi ja elää hyvin. Varsinkin ylipaisutetussa julkisessa sektorissa. Ajattele oikein, niin sinut palkitaan.

      Poista
  2. Virkakoneistosta tuli mieleen, että virkauran pituutta voitaisiin rajoittaa. Silloin syntyisi kiertoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Tuloksena molempien sektorien ymmärrys toisistaan paranisi.

    Acc

    VastaaPoista
  3. Otsikon pitäisi olla: Hallitus luottaa keskustajohtoisuuteen. Virkakiertoa saataisiin jenkkien mallilla, Trumppihan laittoi koko virkakyöstiporukan kierrätykseen kuten teki husseinikin aikoinaan. Siis tää obama hussein...

    VastaaPoista
  4. Hallituksessa vannotaan tietysti keskusjohtoisuuden nimiin. Osa hallituksesta haluaa mennä vieläkin pidemmälle ja keskittää valtaa globaaleihin valtakeskuksiin. Keskusta rasvaa akseleita vain siitä ilosta, että saa olla mukana.

    Hallitukselta on turha odottaa Suomen kannalta suotuista politiikkaa. Ministerit huitovat ilmaa kuin riihitontut ilmastohysterian, Afrikan korruptoimisen sekä oman sosiaalijärjestelmämme romahduttamisen merkeissä. Vasemmistolle, erityisesti Vihreille Suomen saattaminen EU:n ja YK:n taustajoukkojen hallintaan on ideologinen, siis kyseenalaistamaton tavoite. Ja sehän sopii Bilderberg & Vapaamuurarit Oy:lle, joiden vaaleilla valitsemattomat eminenssit iskevät toisilleen silmää ja kehuvat puhemiestensä suulla hyväuskoisia orjiaan.

    Presidetti ojentelee tarjottimella omaa valtaansa ulkomaille. Samaan aikaan takahuoneissa ja hienosti Pariisin korkeissa saleissa ollaan tarjoilemassa armeijaamme EU:n likaisiin töihin. Sellaisiin pitää varautua, sillä meppi Sirpa Pietikäistä mukaellen: toisinajattelijat ovat uhka demokratialle.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!