Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston professori Lassi Linnanen oli Helsingin Sanomien haastateltavana jutussa, jossa esiteltiin hänen varsin radikaaleja ajatuksiaan siitä, mitä meidän pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jutusta oleellinen on kirjattu otsikkoon: "Lomat, ylenpalttiset asuinneliöt ja kaikki muu luksus verolle – Rikkaiden kuuluukin hävitä ilmastotoimissa".
En puutu tässä jutun sisältöön sen enempää, mutta kiinnitin huomiotani yhteen Linnasen heittoon. Sen mukaan hän pohti sitä, että "miksi omaisuuden pitäisi periytyä... Etuoikeutettujen jälkeläiset säilyvät etuoikeutettuina. Pitääkö olla näin?".
On totta, että omaisuuden periminen lisää ihmisten syntyperäistä eriarvoisuutta ja sitä kautta ehkäisee meritokratiaa eli omien kykyjen avulla menestymistä, jota sinänsä pidetään yleisesti yhteiskunnan toimivuuden kannalta erinomaisena asiana. Jos siis pidämme meritokratiaa ensisijaisena tavoitteena, olisi perimisoikeuden poistaminen varsin looginen toimenpide.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Siitä tarjoaa esimerkin 1700-luvulla Suomessa tehty isojako. Siinä kylien maat jaettiin aiempien kapeiden sarkojen sijaan isompiin lohkoihin, jolloin isännälle syntyi mahdollisuus ryhtyä kehittämään viljelymenetelmiään muista riippumatta.
Kun omaisuus vielä periytyi (yleensä) vanhimmalle pojalle, syntyi maatalouteen pitkäjänteisyyttä, joka aikanaan johti välittömän nälkäkuoleman mahdollisuuden katoamiseen ja lopulta maatalouden ylituotantoon. Näin selvärajainen oma ja jälkeläisille periytyvä omistusoikeus aloitti kehityksen, jonka seurauksena Suomen muuttui tyypillisestä kehitysmaasta teolliseksi hyvinvointivaltioksi.
Tämän oivallus on aamun lehden toisen jutun mukaan viety kehitysapuna Etiopiaan. Siellä viljelijät ovat nyt voineet rekisteröidä luotettavasti maapalstansa itselleen periytyväksi omaisuudeksi.
Tämän seurauksena on syntynyt samankaltainen kehityskulku kuin Suomessa 1700-luvulla eli paikalliset viljelymenetelmät ovat alkaneet kehittyä. Samalla on ilmaantunut yllättäviä sivuvaikutuksia: naisten tasa-arvo on kasvanut ja miesten kiinnostus useampiin vaimoihin on vähentynyt.
Tätä taustaa vastaan en ole lainkaan varma siitä, onko professorikollegan puuskahdus perintöoikeuden poistamisen siunauksellisuudesta loppuun asti mietitty. Lisäksi suosittelisin ihan yleisestikin jonkinasteista varovaisuutta yhteiskunnan perusrakenteisiin puuttumisessa ilmastonmuutoksen uhan torjuntaoperaatioissa. Kovin radikaaleihin toimiin kun liittyy aina riski siitä, että lapsi saattaa mennä pesuveden mukana.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaksi hyvää uutista - vai onko?
Vantaalainen tragedia
Kaksinaismoralismin kukkanen
Tekstit
-
Muistuttaisinpa sitä toista proffaa myös perustuslain 15§ 1. momentista. Siinä tanner poljetaan tässä maassa, ennen kuin tuo pykälä kumotaan.
VastaaPoistaProfessorin blogeista suurin osa taitaa olla HS:n eli hullujen sanomien masentavimpien osuuksien analysointia. Niiden analysointi sopisi paremmin psykologien ja psykiatrien tehtäväksi.
VastaaPoistaToisekseen; meitä, jotka emme lue HS:a, voimme perehtyä linkattavaan artikkeliin ainoastaan parin rivin osalta, koska maksumuuri. Ettei proffa vain ole HS:n mainostrolli?
Valitettavasti ei ole minun vallassani avata HS:n maksullisia sivuja arvoisien lukijoideni ihasteltaviksi ilmaiseksi. Maksumuurista huolimatta minun täytyy kuitenkin antaa lehdelle tunnustus siitä, että sieltä löytyy aamutuimaan paljon muita medioita helpommin jutun juurta. Vain verorahoitteinen mediamme pääsee edes lähelle tätä Erkkomedian johtavaa julkaisua.
PoistaKiitos myös kommenttisi viimeisen rivin mielenkiintoisesta kysymyksestä. Vastaan että "en ole", mutta joudun samalla toteamaan, että vastaisin todennäköisesti että "en ole" myös siinä tapauksessa, että olisin sellainen.
Erilaisten aktivointitoimien yhteydessä muistetaan aina mainita, että vastikkeetta saatu tulo laiskistaa. Sosiaalietuudet muistetaan tässä yhteydessä useinkin mainita, mutta perinnöt unohtuvat.
VastaaPoistaMeritokraattisessa yhteiskunnassa varallisuus kasautuu lahjakkaille. Lisäksi tiedämme, että lahjakkuus periytyy. Siitä seuraa, että sekä varallisuus että lahjakkuus periytyvät pitkälti samoille ihmisille. Kun lahjakkaat ihmiset saavat tuollaista laiskistavaa, vastikkeetta saatua tuloa, sen haitta kansakunnallemme on suurempi kuin esim. sosiaalietuuksien mahdollisessa laiskistavasssa vaikutuksessa. Lahjakkaiden ihmisten panos yhteiskunnallemme olisi suurempi, jos heitä ei vaatimattomalla perintöverolla ihan tietoisesti laiskistettaisi.
Toisaalta tuo maaomaisuus on hyvä esimerkki siitä, että pääoman kasautuminen voi parantaa pääoman tuottavuutta. Nykyisin maaomaisuudella ei ainakaan Suomessa ole samanlaista merkitystä. Pääoma on enemmänkin liukkaasti liikkuvia bittejä. Maailman rikkaiden ihmisten listaa kun katsoo, niin enemmänkin keskiluokasta tulleita nousukkaita näyttävät olevan. Meritokraatteja. Ja hyvä näin. Maanomistajasukuja siellä ei oikein ole. Hyvä esimerkki maanomistus oli, mutta nuo isojaon aikaiset jutut ovat ehkä hieman vanhentuneita.
Tuossa ensimmäisessä kappaleessa kuvaat erinomaisesti yhden tärkeimmistä syistä sille, miksei perintöveroa pidä poistaa. Eli perintöoikeutta pitää mielestäni olla sen verran, että se motivoi ihmiset tekemään parhaansa uran loppuun asti, mutta vain sen verran, ettei se estä meritokratiaa toimimasta.
PoistaMaaomistus oli toki erittäin vanha esimerkki, mutta mielestäni varsin valaiseva. Samaan tapaan perheyrityksessä vanhempia motivoi kehittämään yritystään uransa loppuun asti tieto siitä, että samasta firmasta tulee aikanaan hyvinvoinnin perusta myös heidän jälkeläisilleen. Näin yrityksen toiminnasta ja tuotekehityksestä tulee ylisukupolvista eli pitkäjänteistä.
Kokonaan eri ongelma on sitten omaisuus, joka ylittää inhimillisen käsityskyvyn. Siinä ei perintöoikeuden poistaminen ainakaan kansallisesti vaikuta, sillä megarikkaille on valitettavan helppoa siirtää omaisuutensa seuraavalle sukupolvelle.
PoistaHistoriallisesti tarkasteltuna omaisuuden kertyminen liian harvojen käsiin on yleensä johtanut veriseen vallankumoukseen, joten on syytä toivoa, ettei omaisuuden keskittyminen etene niin pitkälle, että köyhien kurjistuminen johtaa lopulta historian toistamaan itseään. Historiallisesti tarkasteltuna emmem kuitenkaan vielä ole lähelläkään tätä pistettä.
Tuohan on vain versiointi sosialismista: ihmiset eivät toimi itsensä ta jälkeläistensä vaan järjestelmän hyväksi. Koetulokset ovat tähän mennessä vaatimattomia, mutta ko. professori varmaankin ymmärtää kokeilla näkemystään omalla omaisuudellaan, jos jälkikasvua omaa - kaikki materia lihoiksi ja hyväntekeväisyyteen!
VastaaPoistaValtsu
Lienee herra Lafferilla sanansa sanottavanaan, jos perintöjen verotusastetta ruuvataan kohti 100 %. Lafferin mukaan veron maksimituotto on jossain 0 % ja 100 % välillä, ääripäissä tuotto on nolla.
VastaaPoistaJos mietin, mitä omaisuudelleni tapahtuu, kun minusta aika jättää, on jokseenkin kolme vaihtoehtoa:
1. Vouti vie kaiken
2. Syön/juon/tuhlaan omaisuuteni itse
3. Siirrän omaisuuteni perillisilleni jo elinaikanani, joko laillisin tai sitten harmain menetelmin
1. ei houkuttele
2. on helpompi toteuttaa. Haaste on ajoittaa aamukamman ja tilin saldon nollat yhteen
3. Raja lahjaverolle on 5000 euroa kolmessa vuodessa. 15 vuodessa pystyy siis jälkikasvuaan tukemaan 25000 eurolla kutakin verottomasti. Tai voi ostaa auton, jota toinen saa "lainata". Vastaavasta asuntopuljauksesta en tiedä sanoa, ottaisiko/saisiko kruunu siinä omiaan pois.
Ja aina on olemassa pankkitilit maissa, joissa pankkisalaisuus on vielä voimassa... (Ei. Minusta veroparatiisien käyttö on moraalitonta, eli en suosittele.)
Mitä taas tulee pitkäjänteisyyteen, niin ei liene pelkästään hypoteettista, että perheyritys tai osa sen omistuksesta joudutaan myymään suursijoittajille, jotta voidaan kattaa perintöverot. (Ja miten elinaikana tehty sukupolvenvaihdos todellisuudessa eroaa perinnöstä)
pohdiskelee Bobrikov
Lassin esitykset tuovat mieleen Kamputsean hullun kommunistipomo Pol Potin.
VastaaPoistaPerustuslaissa on suojattu jokaisen omaisuus. Jos sitä ruvetaan siirtämään yksipuolisesti valtion käyttööön, seurauksena on sisällissota.
Miten tällainen Lassi Linnanen voi olla professorin virassa.
Lassihan voi olla vaikka kuinka pätevä oman alansa professori, mutta se ei valitettavasti takaa osaamista missään muussa. Tämän huomasi hirvittävän hyvin talousnobelistimme Holmströmin kohdalla, jonka kannanotot oman alan ulkopuolella olivat useimmiten lähinnä noloja.
PoistaValtsu
Ekselenssi yhdessä asiassa ei tosiaankaan tee ihmisestä kaikkien alojen asiantuntijaa. Valitettavasti taidan kyllä tätä blogia kirjoittamalla syyllistyä itsekin sellaisen yrittämiseen. Siitäkin syystä on hyvä pitää kommenttikentät avoinna.
PoistaSitä kuuluukin yrittää, mutta täytyy kuunnella, mitä on sanottavaa, eikä katsoa titteliä.
PoistaValtsu
Oman aikamme pimeydessä vallitsevan ajatusmagian muuan muoto on juurikin tuo hallituspukareidenkin hellimä nykyinen "ihmiskäsityksemme", joka julkilausumattomana sisältää olettamuksen yksilöstä jonkinlaisena sataprosenttisena pakettina joka valinnoillaan ja toiminnallaan tekee oman osuutensa perheensä, sukunsa, yhteisönsä, kansansa ja jopa maailmanlaajojen kompleksien kokonaisuudessa.
VastaaPoistaHitto vieköön. Juuri eilen tällä palstalla puhuttiin valtiontalouksien velkaantumisesta -- eikä kukaan jää miettimään miten luonnoton ylimalkaan on tilanne, jossa yksityiset ihmiset ovat voineet kerätä niin valtavat legitiimit omaisuudet, että voivat lainakauppiainen sitten rahoittaa valtioita, jotka ovat taanneet heille kasvu- ja toimintaympäristön, jossa heidän on ollut mahdollista tulla "ihmisiksi" ja omaksua kaiken sen ajanmukaisen "rationaalisuuden" jota he premissejä kyseenalaistamatta soveltavat tuottoisissa taloustoimissaan.
Perhe on perustavanlaatuinen ihmisyyden yksikkö. Suku on ollut sellainen. Kaikki se ajattelu joka eurooppalaisella uudella ajalla on valtavassa vaikutusvoimassaan muuttanut maailmaa ja ihmisen elinehtoja, on ollut kielellis-kulttuurisen kansallisvaltion ansiota. Uuden ajan individualismi, eriytyvän subjektin ja objektivoituvan todellisuuden vuoropuhelu, itserefleksio, jossa vapauksiaan ja oikeuksiaan vaatineen yksilön yhteisöprojektiona syntyi erityiselle "edustuksellisuuden" kognitiolle perustuva "demokraattinen" kansallisvaltio -- tämän historian merkitys meidän pitäisi sisäistää ja elää niillä ehdoilla jotka ovat meille ominaisen "ihmisjärjen" takana.
Ihmiskäsitys joka kuvittelee yksilön sataprosenttiseksi autonomiseksi kokonaisuudeksi, kaikki potentiaalit omaavaksi paketiksi, on aivan karmeaa käsitemagiaa. Todellisuudentajuisempaa olisi väittää, että ihmisyksilössä on "omaa" ehkä yksi prosentti, jos sitäkään. Kaikki mikä kuvitellaan ja koetaan "omaksi" on olemuksellisesti kollektiivista käsitetodellisuutta. Esimerkiksi "raha" voi olla yhtä vähän "yksityistä" kuin mikään muukaan yhteinen symbolijärjestelmä, sanotaan vaikkapa inhimillinen kieli. Yksityinen kieli on mahdottomuus. Samoin yksityisen "rahan" koko merkitys ja arvo perustuu siihen että taustalla on vähintään 99 prosentin usko numeeristen summien reaalivasteeseen.
Eurooppalainen ihminen eli keskiajalla tuhat vuotta, toistan: tuhat vuotta lujassa uskossa ja siinä aikalaisjärjen epäröimättömässä käsityksessä, että maailma hänen ympärillään muodostui "Jumalan tahdosta". Aivan vastaavalla tavalla me nyt kuvittelemme että maailma ymärillämme muodostuu "taloudellisista realiteeteista". -- Ei se muodostu. Se on jotain ihan muuta kuin illusoriset lähtökohtamme, kuten tämä "ihmiskäsityksemme", joka on vain kuvitelma idealisoituja autonomisen yksilön ominaisuuksia.
Nykyihmisen on tosiaan vaikea ymmärtää keskiaikaisen ihmisen maailmankuvan uskonnolliskeskeisyyttä. Ja aivan yhtä vaikea tajuta myös oma rajallisuutensa ns. vapaan tahdon asioissa.
PoistaEi niin hölmöä ajatusta, ettei jostakin ilmestyisi tutkijaa tai jostakin omituisesta syystä professorin tittelin saanutta veijaria sitä kaupitsemaan ja etteikö Hesari sitä riemumielin julkaisisi.
VastaaPoistaPerintöoikeus voidaan tietysti poistaa ja eipä aikaakaan, kun ei enää kerry perittävääkään. Kaikki luksus voidaan tietysti panna kovalle verolle ja eipä aikaakaan, kun motiivi innovointiin, tuottavuuden parantamiseen ja kaikenmoiseen muuhun hyvinvointia parantavaan puuhaan katoaa. Ja tällä tavoin ilmastonmuutos saadaan hoidettua. Tuottavuus romahtaa ja sen jälkeen myös väestö romahtaa.
Muuten, miksi tuo Linnasen oppirakennelma tuntui niin kovin tutulta? Ai niin, sehän oli kopioitu suoraan Orwellin eläinten vallankumouksesta. Ilmeisesti Linnanen ei kuitenkaan ollut ehtinyt lukea sitä loppuun saakka kun ei ymmärtänyt, mikä olisi hänen ideoidensa toteuttamisen lopputulos.
Ilmeisesti kollegan lähtökohtana oli henkilökohtainen varmuus siitä, että ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat olemaan niin tuhoisat, ettei mikään hinta sen torjumiseksi ole liian kova. Logiikka muistuttaa Pentti Linkolan esittämää ajatuskulkua kirjassa "Johdatus 1990-luvun ajetteluun", jonka alussa hän esitteli kauhistuttavan perusaksiooman, jonka hyväksyttyään lukijan tulee hyväksyä kaikki muu sen loogisena lopputuloksena.
PoistaTiedemaailma ja valtaeliitti muodostavat yhdessä uususkontojen hautomon. Uskontojen varjolla voidaan rahastaa aneiden avulla. Silloin ei tarvitse sanoa suoraan sitä, mihin rahaa tosiasiassa kerätään. Tieteilijät saavat uskontunnustuksillaan varmistettua rahoituksensa. Uppoutuneimmat tutkijat elävät kuplassaan ja näkevät sitä, mitä haluavat nähdä. Lassilinnaset ovat uususkontojen hyödyllisiä idiootteja.
PoistaAkateeminen maailma on joutumassa naurunalaiseksi. Se on joutunut jo ainakin kahdesti nimimerkin Keijo Kaarisade uhriksi. Viimeksi Keijo laati Aamulehteen mielipidekirjoituksen "Akateeminen sivistys on paras ase sananvapauspopulismia vastaan" allekirjoituksella filosofian tohtori Arvo Pohjalainen. Pilkasta saivat samalla osansa myös itsensä ylentäneet ylipapit Sipilä ja Orpo. Liikutaan siis siltäkin osin uskonnon ilmiökentässä.
Eiköhän tuo tarkoita sitä, että se keskiluokka joka koko ikänsä elää säästäen (asunto, mökki), jotta lapsilla olisi jotain starttirahaa, on kaiken maksaja. Köyhiltä ei ole mitään otettavaa ja rikkaat hoitavat omansa joka tapauksessa omalla tavallaan...
VastaaPoistaKeskiluokka on suurin, joten sille lankeaa myös suurin maksuosuus. Tosin se kerää myös erilaisia etuja niin paljon, ettei sen nettomaksuosuus taida jäädä edes plussan puolelle: Professori Virenin mukaan selvästi enemmän veroja maksavia kuin tulonsiirtoja saavia on vain väestön pari ylintä desiiliä.
PoistaJos tulevaisuuden kehitys on tätä, niin poltan kaiken omaisuuteni hetkeä ennen kuin minut raijataan vanhainkotiin. Kaikki saa mennä ja kommarit haistaa pitkät.
VastaaPoistaMielenkiintoinen teksti. Kiva lukea näitä ajatuksia. Meillä on perintöoikeudesta ollut paljon puhetta. Tietää, että se joskus on ajankohtainen, että näitä asioita tulee selvitellä. Itse en niinkään ota kantaa, pitäisikö se poistaa. On varmasti niin hyviä kuin huonojakin puolia näissä.
VastaaPoistahttps://www.tapiomakela.fi/perintooikeus
Kiitos postauksesta, mukava aina lukea näkökulmia. Perintöoikeuden asianajaja on meillä etsinnässä. Olisihan se helppo, jos ei näistä tarvitsisi huolehtia. Kuolemaan liittyy aina niin paljon muutakin, kuten se itse surutyö. https://advise.fi/palvelut/yksityishenkiloille/
VastaaPoista