torstai 14. maaliskuuta 2019

Pirullisia ympäristöongelmia

Tämän päivän Helsingin Sanomissa valtiotieteen tohtori Pirjo Siiskonen kertoi, että ruokaa voidaan tuottaa myös ilman torjunta-aineita. Se olisi hänen mukaansa tarpeen, jotta biodiversiteetin väheneminen saataisiin pysäytettyä.

Taustalla Siiskosen kirjoitukselle lienee ollut äskettäin julkaistu lista Suomen uhanalaisista lajeista. Sen mukaan joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Ja niiden osuus on kasvanut sitten vuoden 2010, jolloin uhanalaisia oli vain joka kymmenes laji.

Siiskonen on oikeassa siinä, että ruokaa voidaan tosiaankin tuottaa ilman torjunta-aineita. Tosin silloin satotaso jää epävarmemmaksi ja siten myös alhaisemmaksi - myös Suomessa - koska tuholaisepidemiat ja muut yllättävät ongelmat aiheuttavat pahempaa jälkeä kuin torjunta-aineita käytettäessä.

Toisin sanoen mitä enemmän maailmassa siirryttäisiin puhtaaseen luomuviljelyyn, sitä enemmän tarvittaisiin peltopinta-alaa, mikäli haluttaisiin tuottaa sama määrä ruokaa kasvavan väestön elättämiseksi. Ja tuo pinta-ala tuskin voisi olla pois muualta kuin metsistä, joiden määrää taas halutaan lisätä ilmastonmuutoksen torjumiseksi - ja niin, biodiversiteetin suojelemiseksi.

Metsistä tuli mieleen eilisen päivän toinen uutinen. Sen mukaan kanadalainen huippututkija Werner Kurz kertoi, että ilmaston lämpeneminen saattaa aiheuttaa valtavia metsätuhoja. Siten nykyisin Suomessakin kovalla tohinalla vaadittu hiilinielujen kasvattaminen hakkuita vähentämällä saattaisi johtaa lopulta päinvastaiseen tulokseen. Kurzin näkemyksen taustalla lienevät kanadalaisten omat karut kokemukset.

Edelle kirjoittamani ongelmat ovat ns. pirullisia ongelmia (englanniksi "wicked problems"), joihin ei löydy yksinkertaista ratkaisua. Vanha kansa taisi puhua näiden yhteydessä suosta - suo siellä, vetelä täällä - joiden ratkaisuyritykset johtavat vain ojasta allikkoon.

Tämä kaikki viekin meidät poliittiseen pölhöpopulismiin. Eli suosittelen arvoisaa lukijaani olemaan tarkkana aina silloin kun joku poliitikko tai kuka tahansa muu - vaikkapa tutkija - esittää globaaleihin ympäristöongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja. Niillä kun tahtoo aina olla myös kääntöpuoli.

Minä esitän maailman ympäristöongelmiin yksinkertaisen sijasta monimutkaisen ratkaisun. Sen mukaan ongelmien perimmäiset syyt pitäisi tunnistaa ja poistaa. Avainsanoina näen tässä tieteellis-teknisen kehityksen yhdistettynä maapallon väestönkasvun aisoihin saamiseen. Pirullisia ongelmia toki nekin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Esko Valtaoja hämmensi soppaa
Entä jos Suomessa olisi vain luomutiloja?
Tutkijoilta uusi metsäkannanotto

12 kommenttia:

  1. Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Tulkitse haluamallasi tavalla tuokin! Se on ihan hyvällä mielellä kirjoitettu, ja kuvaa eniten omaa suhdettani kirjoituksiisi.
    Mukavaa päivää Proffalle.

    VastaaPoista
  2. Kyllähän väestönkasvun kuriin saisi jos poliitikot vaan uskaltaisivat tunnustaa sen tosiasian ja tarpeellisuuden.
    Ei muuta puutu kuin uskallusta. Ei syntyvyyden säännöstely nykyaikaisin ehkäisymenetelmin ole mikään ongelma ja hyvin voitaisiin auttaa kehitysmaitakin jos asiaan olisi painetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kyllä teknisesti, mutta käytännössä vaikeaa.

      Poista
  3. Ilmastoon liittyen Yle tänään:

    "Tutkija selvitti Aurajoen jäitten lähdöt 270 vuoden ajalta – syntyi kansainvälisesti merkittävä ilmastonmuutoksen mittari"
    1900-luvun kuluessa jäiden lähtö on aikaistunut 16 päivää.

    https://yle.fi/uutiset/3-10685997

    Artikkelista poimittua:

    – Ennen vuotta 1880 meillä oli joka kymmenes vuosi sellainen, että jäät lähtivät vasta toukokuussa,
    mutta vuoden 1880 jälkeen tätä ei enää tapahdu, tutkijatohtori Stefan Norrgård sanoo.
    ....
    ....
    Maailmassa on vain vähän jokia, joista olisi mitattu jäitten lähtöjä yhtä tarkasti ja pitkään kuin Turussa.
    Torniojoen jäiden lähdöstä on merkinnät 1600-luvulta lähtien ja se on maailman ykkönen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työn ohjaaja (ilmeisesti) Samuli Helama on erinomainen suomalainen ilmastohistorian tutkija. Olen aikanaan kirjoittanut yhdestä hänen työstään otsikolla Ilmastonmuutosennusteista, auringonpilkuista ja lämpökausista

      Poista
    2. Taisi unohtua että vuosina 1250-1900 oli pikkujääkausi ja vasta nyt ollaan lähestymässä sitä edeltävää tilaa. Ja on täällä ollut lämpimäpääkin jääkauden jälkeen. Mutta ilmastontutkiskelijoilla on miesmuisti kuin pohjanmaan jokivarren asukeilla, ennen vesipiirin insinöörit sanoivat miesmuistin pituudeksi 3 vuotta.

      Poista
  4. Juu, kaivetaan peltoihin sarkaojat 7 metrin välein ja kielletään konevoiman sekä kemiallisten valmisteiden käyttö. Olis biodiversiteettiä ja ihmisillä töitä. Samalla ilmasto pelastuisi ja Suomi säästyisi väestöräjähdykseltä ;)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pentti Linkolahan tällaisia on ehdotellut jo 30 vuotta ja saanut kiitokseksi runsaasti palstatilaa ja julkisuutta.

      Poista
  5. Kapitän_Schweinehund14. maaliskuuta 2019 klo 16.03

    Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, että miksi osassa tätä nykytsydeemiä ajatellaan globaalisti ja näissä lajijutuissa onkin tärkeää Suomen flora & fauna. Eli yksinkertaisesti miksi Suomessa luokitellaan uhanalaiseksi lajeja jotka hieman laajemmin ajatellen eivät sitä ole. Esimerkkeinä vaikkapa liito-orava, naali ja susi. Ja kuitekin vieraslajeja kuten kanadamajavaa ei saisi hävittää vaikka se uhkaa aidosti vaarantunutta majavakantaa. Hyvillä ihmisillä tällaiset kognitiiviset kukkerpallit eivät tunnu tuottavan ongelmia esimerkiksi päänsärkynä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanadanmajavajuttu on sinänsä järjetön, mutta ehkä seurausta siitä, että sen hävittäminen olisi käytännössä lähes mahdotonta tappamatta samalla joukoittain euroopanmajavia.

      Suomeen keskittyminen lienee peräisin sopimuksista, joissa jokaisella maalla on velvollisuus huolehtia oman luontonsa monimuotoisuudesta.

      Poista
  6. Kapitän_Schweinehund15. maaliskuuta 2019 klo 17.17

    Haa! Kansainväliset sopimukset mainittu! Olen kuullut joskus aikaisemminkin.

    Majava on muuten majava eikä mikään euroopanmajava. Yhtä tyhmää olisi sanoa euroopanhirvi kotimaisesta hirvestä.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!