No tänään sitten havaitsin yllättäen, että pohjoisen napajään vuosien 2016 ja 2017 heinäkuiden pinta-ala-estimaatit ovat muuttuneet aiemmin ilmoitetuista 0,06 miljoonaa ja 0,04 miljoonaa neliökilometriä suuremmiksi. Muutokset ovat noin 7,4 ja 4,7 promillen suuruiset, eli eivät sinänsä kovin merkittäviä. Syytä nähtyyn muutokseen en tiedä, mutta merkittäköön asia muistiin tähän blogiin.
* * *
Sitten varsinaiseen asiaan. Ja se on tämän kesän tukahduttava kuumuus: heinäkuussa tehtiin peräti Suomen mittaushistorian ennätys.
Ennätyksen voi asettaa raameihinsa muistamalla, ettei mittaustuloksia ole kovin pitkältä ajalta, vaan puhumme ainoastaan reilusta sadasta vuodesta. Lisäksi senkin alkuosa oli vielä paluuta pienestä jääkaudesta: vuosina 1866-68 ihmisiä kuoli kylmyyden seurauksena nälkään.
Nyt tehty Suomen ennätys siirsi historiaan vuonna 1941 tehdyn edellisen ennätyksen. Lisäksi vuonna 2010 meillä oli heinäkuussa useampia hellepäiviä, vaikka keskilämpö jäikin alhaisemmaksi. Toisin sanoen mitään aivan poikkeuksellisen dramaattista emme tänä kesänä kokeneet, vaikka ennätys syntyikin.
Lisäksi on hyvä muistaa, että mikäli katsomme mittaushistoriaa edeltävään aikaan, on meillä ollut nykyistä selvästi lämpimämpää noin 7000 vuotta sitten. Ja vielä sitäkin lämpimämpää ennen viime jääkautta.
* * *
Kuten tämän kirjoituksen alusta voi arvata, ilmestyivät myös NSIDC:n uudet tilastot arktisen jään pinta-alasta alussa mainittuine muutoksineen. Sen avulla voimme tarkastella pohjoisen napajään tilannetta suhteessa aiempiin vuosiin.
Pelkkiä heinäkuita vertailtaessa kuluneen heinäkuun aikana napajää oli kahdeksanneksi pienin: edellisen kerran se oli heinäkuussa suurempi vuonna 2014. Siten juuri nyt ei näyttäisi siltä, että napajää olisi Suomen helteiden seurauksena sulamassa pois.
Tähän kirjoitukseen valitsin kuitenkin kuvaksi aiemmin lanseeraamani kuvatyypin, johon on merkitty kunkin vuoden kuukausien poikkeamien keskiarvo (kuluva vuosi laskettuna vain jo kuluneista kuukausista) ja joka siten tarjoaa mahdollisuuden verrata eri vuosia keskenään vähän pidemmältä ajanjaksolta.
Kuvasta näemme, että näin tarkasteltuna pohjoisen napajään koko on kuluvana vuonna samaa tasoa, joka saavutettiin noin vuonna 2005. Tässä suhteessa ennätysvuosia ovat vuodet 2016 ja 1987, joista jälkimmäinen on todellinen "outlier" verrattuna muihin saman aikakauden mittaustuloksiin.
Jatkossa jään jännityksellä odottamaan näkyykö Suomen ennätyslämmin kesä pohjoisen napajään tulevien kuukausien koossa. Pienimmillään se on aina syyskuussa, joten mikäli sillä on vaikutusta, saatamme kahden kuukauden kuluttua nähdä mittaustulosten olemassaoloajan uuden ennätyksen. Eli napajää supistuu pienemmäksi kuin koskaan vuodesta 1979 alkaneella tilastoidulla aikajaksolla.
Sitä odotellessa meidän on kuitenkin tyydyttävä siihen, ettei käsissämme ole vielä mitään skuuppia pohjoisen napajään suhteen. Joten nautitaan (tai kärsitään) vielä rauhassa niistä muutamista hellepäivistä, joita tälle kesälle on odotettavissa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
Minua on aina ihmetyttänyt se, että jos ja kun napajjäätiköt sulaa niin sen seurauksena merian pinta nousee metreillä. Kuitenkin jää on tilavuudeltaa suurempi kuin vesi. Ainakin noin omien empiiristen havintojeni pohjalta. Eli mistä se vesi tulee joka nostaa merien pintaa noin huomattavasti. Siis useita metrejä?
VastaaPoistaHuru-ukko
Meren pinnan noususta suurimman osan on käsittääkseni ajateltu tulevan veden lämpölaajenemisesta. Jäätiköiden sulaminen nostattaa merenpintaa ainakin silloin kun se sijaitsee kuivan maan päällä kuten Antarktiksella ja Grönlannissa.
PoistaKysymyksessäni ei liene järkeä mutta kuitenkin: mikä on maapallon keskilämmpötila ja missä maissa se vallitsee?
VastaaPoistaEi ole eikä vallitse, vaan kyse on laskennallisesta lukemasta. Napajäiden pinta-alat puolestaan mitataan satelliittikuvista.
PoistaMinuakin kiinnostaisi tietää mikä on yksimielisen ilmastopapiston mukaan Suomessa ns 'normaali ilmasto'. Esimerkiksi 15000 vuotta sitten tässä paikassa missä tätä nyt kirjoitan oli 2 km paksuinen jääpeite.
PoistaSe mitä ihmiset eivät yleensä osaa tehdä Kallion yksiöissään on suhteuttaa muutoksia vallitsevaan skaalaan. Asioita tarkastellaan ihmisen säälittävän lyhyen elinkaaren ajalla verrattuna geologiseen aikajanaan joka vasta alkaa merkitä.
Peilin pintakin on karkea jos sitä tarkastelee mikroskoopilla.
Niin, kuinka hyvä tuo merijään laajus sitten mittarina on? Nykyäänhän sitä tarkastellaan 15 % peittoasteella ja on sanomattakin selvää että laajuus voi vaihdella paljonkin tuulista riippuen.
VastaaPoistaJuutit ovat mitanneet vuodesta 20014 asti myös jään tilavuutta ja ainakin heidän mukaansa ei nyt ole oikein mitään katastrofia odotettavissa.
http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php
-Jussi-
Kun olen seurannut heinäkuun ajan lämpöjä, niin kaikilla mantereilla lämmöt ovat punaisella ja kun olen ihmetellyt, minne se kylmä on kadonnut, niin tietysti se on siirtynyt navoille, koska planeetan pintalämpötilan keskilämpö ei voi yhtä äkkiä muuttua punaisen puolelle.
VastaaPoistaAjateltu ja ajateltu. Mutta onko nämä ilmastouskovaiset ajatelleet vaihtoehtoisia skenaarioita? No ei ole, koska vaihtoehdot vie pohjan uskonnolta nimeltä hiilidioksidin kaikkinainen pahuus. Ja samalla häviää valtaosa uskontoon liittyvistä hillotolpista. Edelleenkään se veden lämpölaajeneminen ei selitä jopa kymmenen metrin nousua, ja toisaalta pelottelu koskee vain veden pinnalla olevia jäätiköitä.
VastaaPoistaJos ja kun ns. kuivanmaan jäätiköt sulaisivat, tuskin silloinkaan toteutuisivat pahimmat uhkakuvat, kas kun juurikin näissä proffan kuvissa jäätiköt eivät ole sulamassa massiivisissa määrin.
Huru-ukko
Kiitos tästä.
VastaaPoistaItse pidän globaalia merijäätä (sen pinta-alaa tai laajuutta) kohtalaisena osoittimena maapallon lämpötilakehityksestä. Yhdestä vuodesta ei kovin paljoa voi sanoa, mutta juuri se ilmastotieteen 30 vuotta varmaan riittää.
Pohjoinen merijää on mm. puoliglobaalien ilmastotieteilijöiden kiinnostuksen kohteena. Ei sillä, viime vuosille etumerkki on sama kuin globaalin merijäänkin.
Merijää on siis siksikin hyvä osoitin, kun siihen vaikuttaa sekä valtameren lämpötila että ilmakehän lämpötila. Jos molemmat kohoavat, niin kyllä se jääkin alkaa sulaa.
Toisaalta maaliskuusta alkoi erittäin kylmä jakso Arktikalla. Jään volyymi (kuutio kilometrissä) on reippaasti kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolella. Tanskan metereologisen laitoksen jäämallinnuksen mukaan. Linkki http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php
VastaaPoistaSetarkos