Ero viime vuoteen oli hiuksen hieno, vain 0,03 miljoonaa neliökilometriä - eli noin 2,5 promillea, mutta ero kuitenkin. Vielä tammikuussa jää oli noin kolme prosenttia eli 30 promillea suurempi kuin viime vuonna.
Olen aiemmin todennut napa-alueiden jään pinta-alan erinomaiseksi maapallon globaalin ilmaston kehityksen indikaattoriksi, joten edelle kirjaamani havainto on äärimmäisen mielenkiintoinen. Keskeinen kysymys luonnollisesti kuuluu, että osoittaako nyt nähty helmikuun pinta-alaminimi pohjoisen napajään koossa ilmaston lämpenemisen jatkuneen myös sen valossa - toisin kuin aiemmin on nähty.
Nähdäkseni se ei kuitenkaan tee sitä, sillä tässä käsitelty minimi selittynee parhaiten paikallisesti poikkeavalla säällä. Arktisella napa-alueellahan oli helmikuussa poikkeuksellisen lämmintä kylmien ilmamassojen siirryttyä etelämmäs. Asiasta kerrottiin myös suomalaisessa lehdistössä.
Tätä näkemystä tukee myös se, että tuoreen RSS-satelliittidatan mukaan kuluneen helmikuun globaali keskilämpö ei ollut erityisen korkea. Päin vastoin, se oli vuosien 2016-16 El Niño-piikin jälkeisen ajan keskitasolla, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.
Paikallisuuteen perustuvaa selitystä tukee vielä sekin, että napajään koko romahti myös helmikuussa 1984 (kuten ylemmästä kuvasta näkyy), jolloin se oli vain 3,2 promillea nykyistä suurempi. Tuolloin syynä ei ole voinut olla ilmaston globaali lämpötila, koska sen nousun merkittävin vaihe osui vasta 1980-luvun lopulle ja 1990-luvulle.
Edellä esittämästäni varauksista huolimatta on nyt nähty napajään pinta-alan ennätyspieni koko tärkeä huomio. Ensinnäkin se osoittaa, ettei napajää ole lyhyiden aikajaksojen luotettava mittari globaalille keskilämmölle, vaan pitkien ajanjaksojen kehityksen indikaattori.
Toiseksi havainto on tärkeä, sillä ilmeisen oikeista paikallisiin olosuhteisiin perustuvista selityksistä huolimatta se saattaa kuitenkin olla merkki ilmaston uuden lämpenemisen alkamisesta. Siksi on erityisen mielenkiintoista seurata napajään pinta-alan kehitystä seuraavina kuukausina, jolloin paikallisten olosuhteiden luoma mittaustarkkuuden satunnaisvaihtelun merkitys katoaa kokonaiskuvasta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Heli Saavalaisen juttu vaatii oikaisun
Havaintoja globaaleista ilmastoestimaateista ja arktisista jäätilastoista
Kuinka ilmastonmuutos näkyy arktisessa jääpeitteessä?
Tekstit
Lillukoita mutta toisen kuvaajan otsikko taitaa olla väärin (15 vuotta).
VastaaPoistaNo niinpä on. Mutta olkoon, en jaksa vaihtaa kuvaa koska sillä ei ole merkitystä. Kuvassa on siis esitetty vain viimeiset viisi vuotta.
PoistaEi jään määrä ole yhtään pienempi kuin 1970-luvun puolivälissä. Vuosi 1979 oli jään laajuuden huippuvuosi. Koska jäät vaihtelevat syklisesti, on selvää, että ollaan tultu huipulta alaspäin. Arktisen jään mini 1970-luvun puolivälisssä näkyy mm. IPCC:n ensimmäisessä raportissa (1991) olevasta kuvasta! Jostakin syystä siitä ei pidetä meteliä. Professori voisi pitää meteliä.
VastaaPoistaT. Antero
Kiitos lisätiedosta.
PoistaPohjoisen napajäätikön sulamisen pelotellaan nostavan merenpintoja. Itselleni on epäselvää, kuinka kelluvan jään sulaminen voi nostaa vedenpintaa.
VastaaPoistaSiltä osin kuin jää on veden alla. Oleellisempaa merenpinnan kannalta kai alarmistienkin mielestä on kuitenkin lämpölaajeneminen.
PoistaVesi laajenee jäätyessään ja kelluvasta jääpalasta on sen verran vedenpinnan yläpuolella kuin mitä jäätynyt vesi on laajentunut. Kun kelluva jää sulaa vedeksi sen tilavuus supistuu pinnan päällä olevan osuuden verran. Tällöin veden pinnan taso ei muutu mihinkään.
PoistaAsia on helppo kokeilla kotona. Laita lasiin vettä ja siihen jääpala kellumaan. Kun pala on sulanut niin katso nousiko vesi lasissa. Ei noussut.
Lyhyellä aikavälillä siinä on kaikenlaista "häiriötä" merijään laajuudessa, mutta pitempiaikaisesti se on mielestäni mainio mittari, koska aineistoa ei tietääkseni ole myöhemmin oiottu eikä se perustu millään tavoin lämpömittariin.
VastaaPoistaSiksipä juuri minäkin otin sen keskeiseksi seurantakohteekseni
PoistaSiinäkin tapauksessa, että pohjoinen napajäätikkö hupenisi oikeasti, eikö se olisi positiivinen asia kauppamerenkulun kannalta:
VastaaPoistaEuroopasta päästäisiin kiertämään Tyynelle valtamerelle vaivattomasti Koillis- ja Luoteisväyliä pitkin ja somalimerirosvot saisivat opetella jonkun hyödyllisen elinkeinon?