Itsenäisyyspäivän uutiset ovat kertoneet poikkeuksellisista säistä. Tänään mitattiin Suomen ennätys joulukuisen maksimilämpötilan kategoriassa. Marraskuukin oli poikkeuksellisen lämmin. Norjassa taas on satanut muutaman päivän aikana yli puolet siitä, mitä pohjoisimmassa Lapissa sataa koko vuonna. Ja Ruotsissakin on ollut yhtä lämmintä kuin juhannuksena.
Olisiko siis aika minunkin myöntää, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuuton on nyt varmistunut todeksi? Ja ettei epäilykselle ole näissä oloissa enää sijaa? Etenkin kun NASA:n Goddard instituutin mukaan viime lokakuu oli lämpimämpi kuin mikään lokakuu koskaan aikaisemmin.
Kuten monet lukijani tietävät, on minulla suuria epäilyksiä maan pinnalta tehtyjä maapallon keskilämpötilaestimaatteja kohtaan. Syynä niihin ovat noihin lämpötilatietoihin liittyvät itse havaitsemani omituisuudet vuosien vaarrelta. Niinpä tarkastelen tämän vuoden lämpötiloja mieluummin satelliittidatan perusteella.
Satelliittidataa julkaiseva RSS on juuri kertonut oman globaalin marraskuun lämpötilaestimaattinsa. Se on 0,4262 astetta yli vertailulämpötilan.
RSS:n ilmoittama lukema on korkein arvo, mitä se on koskaan estimoinut marraskuulle. Voimme siis todeta, että kulunut marraskuu on ollut lämpötilaltaan poikkeuksellinen myös globaalisti.
Ennen lopullisen johtopäätöksen tekemistä tahdon vielä katsoa tämän lämpötilaestimaatin suhdetta laajemmassa kontekstissa. Valitsen tarkasteltavaksi ajanjaksoksi viimeiset 15 vuotta todeten samalla, että koko RSS-data osoittaa maapallon alailmakehän lämpötilan nousseen selvästi sarjan aloittamisesta vuonna 1979.
Näemme, että viimeisen 15 vuoden aikana globaalin ilmaston lämpötilan poikkeama on ollut suurin vuonna 2010, vaikka silloinen marraskuu olikin tätä vuotta lämpimämpi. Muutenkin lämpötilan kehitys on ollut pikemminkin viilenevä kuin lämpenevä, vaikka viimeisen vuoden lämpötilanmuutos onkin ollut suurempi kuin 15-vuotisen trendin.
Kaikkiaan voitaneen kuitenkin todeta, ettei lämpötiloissa ole ainakaan vielä tapahtunut mitään uutta tai erikoista. Kuitenkin, mikäli lämpötilan nousu jatkuu samalla tavalla kuin on tapahtunut vuoden 2014 alusta, saatamme jo parin seuraavan vuoden aikana saada eteemme vääjämättömän todisteen uudesta 1980-1990-luvun kaltaisesta lämpötilan noususta. Sitä ennen tulkitsen nyt havaitut erikoisuudet vain normaaliksi lämpötilojen vaihteluksi ja pitäydyn edelleen odottavalle kannalle ihmisen roolista maapallon ilmaston lämpenemisen suhteen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hiilidioksidin vaikutus globaaliin ilmaston lämepenemiseen
Mutta miksi Suomen ilmasto on lämmennyt yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä?
Arviot globaalin ilmaston kehityksestä ovat epätarkentuneet viime aikoina
-
Mikähän aiheutti 30-luvun poikeukseliset säät, että helmikuussa oulunkorkeudellakin kylvettiin viljaa peltoon ?
VastaaPoistaja minkä takia viikingit lähti 1000v sitten viljeleen grönlantiin vehnää ?
Syynä molempiin on ollut ilmaston luontainen vaihtelu. Kirjoitin aikanaan ilmaston vaihteluun liittyen tällaisen kirjoituksen, josta selviää ilmaston vaihtelun pidemmän ajan kuva.
PoistaSuomen ilmaston kehityksestä saa osviittaa tutustumalla tilastoihin järvien jäätymisen ja jäidenlähdön päivämääristä. Esim. lämpimällä 1930 -luvulla Näsijärven jäätyminen siirtyi uuden vuoden puolelle vain kolme kertaa, kun taas vuosituhannen vaihteesta lähtien näin on käynyt keskimäärin joka toinen vuosi. Näin käy taas tänäkin "talvena".
VastaaPoistaParhaan kuvan Suomen ilmaston kehityksestä viimeisten tuhansien vuosien kanssa saa metsärajapuiden vuosilustoista. Jäidenlähdöistä saa myös hyvän kuvan, mutta lähinnä vain pienen jääkauden ajalta ja sen jälkeen.
PoistaJos jätetään pois ne ajat nuoruudesta kun talvirenkaat eivät olleet sen kummempia kuin hyvät kesärenkaat, niin tämä on jo kolmas kerta kun ajan itsenäisyyspäivänä kesärenkailla.
VastaaPoistaMulla on sellainen vanha kuva vuodelta 1969 kun sukulainen muutti Amerikasta Suomeen ja toi Mustangin mukanaan. Kuva on otettu Ruskeasuolla tammikuussa ja nurmi viheriöi taustalla.
Vuoden 1969 tammikuu oli tämän mukaan (katselin kuukauden viiden päivän välein) luminen ja lämpötila pakkasen puolella. Kuvan ajoitus ei siis voine olla oikein.
PoistaVielä sen verran, että vuoden 1930 tammikuu sen sijaan oli hyvin lämmin ja käytännössä lumeton Helsingissä. Siis samanlainen kuin talvi 2008.
Poista