Helsingin Sanomat kirjoitti aamulla laajasti hallituksen päätöksistä muuttaa turvapaikkapolitiikkaa. Lainsäädäntöön tehdään kaikkiaan noin 80 muutosta, joiden yhteisenä tarkoituksena on vähentää Suomen houkuttelevuutta niiden parissa, jotka käyttävät turvapaikkajärjestelmää vain etsiäkseen parempaa elintasoa.
Muutoksista keskusteltaessa on syytä huomata, etteivät ne heikennä miltään osalta sitä suojaa, jota Suomi tarjoaa uhkaa tai todellista hätää tarvitseville. Heidän osaltaan tarjotaan mahdollisuus jäädä turvalliseen Suomeen tarvittavaksi ajaksi: turvapaikan tarve tarkastetaan kahdesti vuodessa, jotta kotiolojen muututtua turvalliseksi ihmiset voivat palata kotiinsa rakentamaan omaa yhteiskuntaansa.
Näin rajalliset resurssimme voidaan käyttää uusien turvaa tarvitsevien auttamiseen sen sijaan, että ne kuluisivat turvapaikan tarvetta vailla olevien elättämiseen verovaroilla. Muutosten yhtenä tärkeänä seurauksena on siis todellisessa hädässä olevien ihmisten aseman paraneminen, mikä on jäänyt täysin huomaamatta mediassa näkemiltäni ensimmäisiltä kommentaattoreilta.
Poliittisen keskustelun osalta on syytä huomata myös se, että monet nyt esille tulleista toimenpiteistä sisältyivät jo Juho Eerolan (ps) johdolla keväällä valmisteltuun hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan. Siten loppuvuoden hallitsemattoman maahanmuuton takia Perussuomalaisiin uskonsa menettäneiden äänestäjien reaktio puolueen toimintaan hallituksessa ansainnee tulla arvioiduksi uudelleen. Erityisesti olisi pohdittava, tapahtuisivatko nyt tekeillä olevat muutokset ilman soinilaisia.
Turvapaikanhakijoiden määrä on edelleen valtava, vaikka huippuviikon 39 lähes 4000 hakijan määrästä onkin pudonnut noin 80% pois: viikolla 48 Suomesta haki turvapaikkaa 637 ihmistä. Nyt saavutettu taso tarkoittaisi koko vuodelle ekstrapoloituna noin 33 000 turvapaikanhakijaa, joka on resursseihimme ja suomalaisten sietokykyyn nähden edelleen ainakin kertaluokkaa liian paljon.
Toisaalta viime aikoina monien parempaa elintasoa maastamme hakeneiden kiinnostus Suomea kohtaan on lopahtanut, minkä seurauksena yhä useampi haluaa palata kotiinsa. Marraskuussa heitä oli 72 - vuositasolle ekstrapoloituna 3744. Sivumennen sanoen, tämä on ilmiselvä merkki näiden ihmisten Suomeen saapumisen motiiveista, joka ei aivan varmasti ole turvapaikan tarve.
Turvapaikanhakijoiden käytöksen muutoksessa oleellista lienee ollut vapaan rahan korvaaminen heille räätälöidyillä palveluilla kuten ruokailun järjestämisellä. Lisäksi uskoisin vastaanottokeskusten hajasijoittamisen maaseudulle tai ainakin taajamien syrjäalueille toimineen kotiinpaluuta edesauttavana tekijänä - irakilaisten kaupunkien sykkeestä tulleille suomalainen syrjäseutu ei tarjoa sellaista elämää, johon hän on tottunut. Eikä hänen ole tietenkään syytä sietää syrjäseudun rauhallista elämää, ellei Suomeen ole saavuttu turvaan hädältä ja vainolta.
Kaiken kaikkiaan on siis syytä olla tyytyväinen niihin linjauksiin, joihin maan hallitus on ryhtynyt. Ne parantavat kansainvälistä suojaa tarvitsevien asemaa suuntaamalla käytettävissä olevat resurssit entistä tarkemmin heidän hyväkseen.
Samalla on kuitenkin syytä tiedostaa, ettei vielä kannata riemuita onnistuneen turvapaikkapolitiikan suunnanmuutoksen takia, sillä todellinen testi sille koittaa vasta talven jälkeen säiden lämmettyä. On nimittäin mahdollista, että muun kuin hädän ja vainon takia Suomeen tulleiden ihmisten määrien laskun taustalla ovat ainakin osittain myös pohjoisen syksyn kylmyys ja pimeys.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lepsu maahanmuuttopolitiikka tuhosi Perussuomalaisten kannatuksen
Ministeri Lindström: tässä lisää keinoja maahanmuuttajien kotouttamiseen
Hätää pakenevat herättivät pääministerin
Tekstit
-
Toimenpiteet ovat hyviä ja oikeansuuntaisia, ja suuntaavat rajalliset resurssimme oikeampaan suuntaan. Mutta se jää vielä nähtäväksi miten ne jalkautetaan käytäntöön. Jotenkin olen skeptinen mutta toivottavasti väärässä.
VastaaPoistaVoi meinaan käydä myös niin, "että suunnitelmat ovat valmiina mutta niitä ei ole nyt laskevien trendien aikaan syytä ottaa vielä käyttöön." - Kunnes keväällä tulee uusi aalto ja taas ollaan puoli vuotta myöhässä jne jne...
Aamun uutisissa muuten Ylen toimittaja kyselee tupakkiringiltä että tuntuuhan tämä nyt pahalta ja heittelee yläfemmoja "Hands up who wants to stay here. Yeaah!". Tarkempana sen leikkaamisen kanssa, Ylen uutiseditoijat.
Mielenkiintoista oli myös jossain haastatelussa kaverin kommentti siitä, ettei voi mahdollisen kielteisen päätöksen jälkeen palata Mosuliin. No miten olisi joku toinen, turvallisempi, kaupunki kotimaassaan. Irakissa lie muitakin kaupunkeja rauhallisemmilla alueilla.
Mahdollisen uudelleensijoittamisen suhteen kaverin huoli oli lähinnä omasta viihtyvyydestään ja kulttuurinäkemyksestään vaikka turvallisuuteen tai ylläpitoon ei ollutkaan tulossa mitään muutoksia.
Valaiseva kaveri. Ymmärtämättään.
Poista"Palvelu täällä ei ole sitä mitä me odotimme", sanoo Irakiin takaisin halajava maahamme tullut Thabeet Al-Aswad valtalehdessä tänään.
VastaaPoistaNäin me valaistumme vähitellen. Ehkä myös suvakit?
PoistaHallituksen toimenpideohjelmasta puuttuu se tärkein: rajatarkastukset ja turvallisista maista tulevien turvapaikanhakijoiden käännyttäminen.
VastaaPoistaKyllähän tämä jo käytännössä toimii Suomessa. Kaikki menevät Tornion kautta. Ja kyllä Suomi käännyttää myös Dublin- tapaukset. Ongelma on kauttakulkumaissa, jotka eivät rekisteröi tulijoita, vaikka pitäisi. Näin Suomi ei voi palauttaa niiden kautta tulleita.
Poista