perjantai 1. toukokuuta 2015

Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkavaatimukset vastaavat suomalaisten näkemyksiä

Pitkän linjan politiikkatoimittaja Riikka Uosukainen on kommentoinut käynnissä olevia hallitusneuvotteluita. Näkökulma-artikkelissaan hän kiinnitti erityisesti huomiota Perussuomalaisten maahanmuuttonäkemyksiin.

Seuraavassa listaan Perussuomalaisten vaatimukset ja kommentoin niitä.

PS: "Yleisen taloustilanteen tulee vaikuttaa pakolaiskiintiön kokoon. Jos valtiontalous on alijäämäinen, maa elää velaksi ja perustoiminnoista leikataan, silloin myös pakolaiskiintiötä on leikattava."

Olisi outoa, jos Suomen taloustilanteella ei olisi mitään vaikutusta pakolaiskiintiön kokoon. Näin etenkin siksi, ettei Suomen 750 (tai 1050) hengen pakolaiskiintiöllä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.

PS: "Kotouttamispolitiikkaa on kehitettävä kannustavampaan suuntaan. Ei ole oikein, että veronmaksajat esimerkiksi kustantavat asiointitulkkauspalvelut vuosikausia maassa asuneille henkilöille. Loputon tulkkaaminen ei kannusta suomen opiskeluun. Jatkossa valtion tulee kustantaa tulkkaus vain tietyksi ajaksi, minkä jälkeen tulkkauskustannuksista huolehtii tulkkausta tarvitseva taho."

Tutkimuksissa on moneen kertaan todettu, että maahanmuuttajien heikko kielitaito on este heidän työllistymiselleen ja ylipäätään tulijoiden integroitumiselle. Minusta tulkkauspalvelun rajoittamisen vaikutusta tulijoiden kielenoppimiseen kannattaa kokeilla - ainakin sen voisi kuvitella lisäävän opiskelumotivaatiota nykyisestä.

Muista kannustavista kotouttamismuodoista olen kirjoittanut aiemmin, joten en toista näkemyksiäni tässä.

PS: "Sosiaaliturvan osalta maahanmuuttajia tulee kohdella yhdenvertaisesti ns. kantasuomalaisten kanssa."

Kommentti liittynee positiiviseen syrjintään, eli perussuomalaiset halunnevat linjata yhdenvertaisuuden ns. mahdollisuuksien tasa-arvoon. Suomessa on viime aikoina yleistynyt alkujaan vasemmiston retoriikkaan kuulunut pyrkimys ns. käytännön tasa-arvoon, joka maahanmuuttoon liitettynä on de facto kantasuomalaisia rasistisesti syrjivä. Tämä liittyy myös edelliseen kohtaan, sillä hyvin kielitaitoiset, koulutetut ja muutenkin hyvin integroituneet maahanmuuttajat eivät tarvitse positiivista integroitumista.

PS: "EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä jatkossakin kiinni, koska EU-alueella toimiva työvoiman vapaa liikkuvuus täydentää riittävällä tavalla työvoiman tarjontaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Oleellisinta on pyrkiä kotouttamaan ja työllistämään tähän mennessä jo Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Lisäksi mm. hoito- ja rakennusaloilla kielitaitovaatimuksia tulee kiristää potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi."

Olisi merkillistä, mikäli kotouttamisen ja työllistämisen etusija annettaisiin jollekin muulle kuin Suomessa asuville. Tämä riippumatta näiden maahanmuuttostatuksesta tai sen puutteesta. Saatavuusharkinta ei ole rekrytointikielto, vaan myös positiivisia päätöksiä voidaan tehdä. Kielitaitovaatimus on erittäin perusteltu hoitoalalle, mutta en ole niin vakuuttunut sen tarpeellisuudesta rakennusalalla.

PS: "Ulkomaalaislain mukaan toistuva toimeentulotukeen turvautuminen on peruste oleskeluluvan lakkauttamiselle. Sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö estää kuitenkin toimeentulotukipäätöstä tekevää viranomaista ilmoittamasta tällaisista asiakkaista ulkomaalaisviranomaisille. Näin ollen toimeentulotuesta päättäville virkailijoille on asetettava velvoite ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea hakevista ulkomaalaisista ulkomaalaisviranomaisille."

Viranomaisten välisen tiedonsiirron parantaminen ehkäisee tehokkaasti soinilaisten esille nostamaa ongelmaa. On vaikea keksiä syitä sille, miksei Perussuomalaisten ehdotusta pitäisi toteuttaa.

PS: "Turvapaikkamenettely on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat kotimaassaan vainoa. Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan ja myöhemmin mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden saanut henkilö lomailee kotimaassaan tai lähettää sinne lapsiaan ”kulttuuria oppimaan”, voidaan katsoa, että lähtömaa ei turvapaikanhakijan itsensä mielestä ole enää liian vaarallinen. Tällaisessa tapauksessa suojeluntarpeen voidaan katsoa päättyneen, jolloin oleskelulupa tulee peruuttaa. Näin tulee toimia myös niiden henkilöiden kohdalla, jotka päättävät lähteä sotatoimiin kriisialueille."

Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Jos kotimaassa voi lomailla, ei siellä esiinny asumisen estävää uhkaa vainosta. 

Tämä kohta liittyy myös turvapaikan perimmäiseen luonteeseen: onko kyse väliaikaisesta suojasta vainoa vastaan vai pysyvästä muutosta uuteen kotimaahan? Jos jälkimmäisestä, pitäisi tulijan täyttää ne kriteerit, jotka asetetaan muillekin Suomeen pysyvästi muuttaville. Asia liittyy myös seuraavaan kohtaan.

PS: "Tiukennuksia perheenyhdistämiskäytäntöihin."

Tällä tarkoitettaneen muiden kuin pakolaisten ja turvapaikan saaneiden oikeutta yhdistää perheensä. Käytännössä puolue vaatinee perheenyhdistäjän osoitettua kykyä huolehtia perheensä toimeentulosta Suomessa. 

PS: "Lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille."

Käytännössä ongelma muodostuu vähävaraisista usein Itä-Aasiasta saapuneista nuorista, jotka hyödyntävät ilmaista suomalaista koulutusjärjestelmää ja siirtyvät alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan Yhdysvaltoihin jatkamaan opintojaan. Tämän urakehityksen ei voi katsella palvelevan suomalaisen veronmaksajan etua, joten aiheutuneiden kustannusten periminen opiskelijoilta on perusteltua. Jos koulutusta kuitenkin annetaan kehitysapuna, voitaisiin lukukausimaksut hoitaa kehitysapuvaroista.

PS: "EU ei voi mielestämme päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa. Vastustamme maahanmuuttopolitiikassakin keskusvaltaista päätöksentekoa. Suhtaudumme kriittisesti EU:lle kaavailtuihin solidaarisuusmekanismeihin, jotka antaisivat rahallista tukea vapaaehtoisesti humanitaarista maahanmuuttoa vastaanottaville maille."

Suomeen tulevien pakolaisten määrä kasvaisi räjähdysmäisesti, mikäli pakolaiset sijoitettaisiin tasaisesti eri EU-maihin. Sen sijaan suhtautuisin hieman Perussuomalaisia neutraalimmin pakolaisia paljon vastaanottavien EU-maiden rahalliseen tukemiseen; en kuitenkaan siinäkään tapauksessa olisi valmis Bryssel-vetoiseen päätöksentekomekanismiin.

Kaikkiaan uskoisin Perussuomalaisten linjausten vastaavan hyvin suomalaisten enemmistön käsitystä. Tai no, onhan tämä osoitettu suurelta osin myös mielipidetiedustelulla, jonka mukaan lähes 60% pitää maahanmuuttoa liian löysänä ja 14% liian tiukkana. Erityisesti toivottiin "joidenkin ryhmien" maahanpääsyn tiukentamista. Tätä mieltä oli 76% vastanneista. 

Sitten vielä pari sanaa Uosukaisen kirjoituksesta. Heti aluksi hän ilmoittaa pitävänsä Perussuomalaisten maahanmuuttolinjausten olevan merkittävä muutos Suomen aiempaan politiikkaan. Näin epäilemättä olisikin.

Minun tekisi puolestaan mieleni kysyä Uosukaiselta: eikö aiemmin harjoitetun politiikan seurauksena tukalaan tilanteeseen joutuneen maan hallitusneuvotteluissa juuri muutosten tekeminen aiempaan politiikkaan ole ensiarvoisen tärkeää? Koska oletan Uosukaisen olevan yleisellä tasolla kanssani samaa mieltä, kysyn edelleen: miksei tämä linja sopisi myös maahanmuuttopolitiikkaan?

On siis syytä toivoa hallitusneuvottelujen johtavan hyvään ja toimivaan poliittiseen linjaan, joka nostaa Suomen jälleen vahvaan ja kestävään nousuun. Yksi osa tätä on nykyistä järkevämpi maahanmuuttopolitiikka, jolle Perussuomalaisten linjaukset antavat hyvän lähtökohdan. 

Lopuksi: toivon hallinusneuvottelija Sipilän rakentavan yhdessä Timo Soinin kanssa maahanmuuttopolitiikan, jonka takana on kaikkien suomalaisten enemmistö. Samalla toivon hänen ja muiden neuvottelijoiden löytävän keinot maan talouden nousuun - sillä totuuden nimissä nyt käsillä olevaa kriisiä ei selätetä maahanmuuttopoliittisilla ratkaisuilla, vaan yrityselämämme toimintaedellytysten ratkaisevalla helpottamisella. Siis byrokratian vähentämisellä, työntekijän verokiilan pienetämisellä sekä osaamisella ja tuotekehityksellä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
  

2 kommenttia:

  1. en ole niin vakuuttunut sen tarpeellisuudesta rakennusalalla.

    Lievää vankempaa norsunluutorniajattelua ilmassa :)

    Noin puolet Suomen kansallisvarannosta on kiinteistöissä. Rakentamisen säädökset ovat erittäin kireät ja tuntuvat jatkuvasti tiukentuvan. Nykyisin edes siivoojaksi ei oikeasti pitäisi päästä, jos ei ole koulutettu käyttämään koneita ja kemikaaleja.

    Tämä nyt on suppea otos, mutta kerron sen silti. Muutama vuosi sitten erään kerrostalon rakennustyömaalla havaittiin, että kaikki (muistaakseni 42) kylpyhuonetta oli väärin kosteuseristetty. Selvittelyn jälkeen paljastui, että virolaisen alihankkijan laattamiehet eivät olleet ymmärtäneet suomalaisia rakennusohjeita. Ohjeet olivat sekä kirjallisesti että suullisesti annettuina.

    Kun tutkimme asiaa lisää, virolaiset työmiehet kertoivat suoraan, ettei heitä kiinnosta rakentamisen laatu Suomessa. Myönsivät, että Virossa he eivät olisi toimineet samalla tavalla, mutta "porojen" kusettaminen ei ole rikos.

    Ystävälläni on keskisuuri rakennusliike, jossa on törmätty samaan ilmiöön jopa Suomen sisällä. Hakiessaan ammattimiehiä hänellä on tapana soittaa edellisille urakoitsijoille kysyäkseen heidän mielipidettään ehdokkaista. Mieleeni on jäänyt erään kouvolalaisen urakoitsijan kommentti Vantaalle muuttaneesta kirvesmiehestä. Hän totesi lakonisesti, että "kai poika ois kotipuolesta hommia löytäny jos jälki tyydyttäis asiakkaita".

    Kaikissa töissä - niin professorin kuin kirvesmiehenkin - on hyviä ja huonoja tekijöitä. Kielitaitoa tarvitaan aika monessa asiassa, jopa rakentamisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kiistä näkemystäsi; saatat hyvinkin olla oikeassa.

      Ajattelin tuota kirjoittaessani lähinnä sitä, ettei kielitaidoton yksinkertaisesti pysty hoitamaan potilastaan. Sen sijaan kielitaidottomuus rakennusalalla ei sinänsä estä rakentamasta.

      Mutta toki kommunikaatio-ongelmien riskinä on laadun heikentyminen. Siihen voitaisiin haluttaessa kuitenkin puuttua rakennusvalvonnan keinoin eli kelvoton rakennustyö tulisi panna kokonaan uusiksi. Näinhän on tehty Arevan työmaalla, missä riskit ovat tavanomaistakin suuremmat.

      Edelle kirjoittamallani tavalla toimien kustannussäästöt kielitaidottoman työvoiman kehnosta ohjauksesta muuttusisivat lisäkustannuksiksi ja asia jäisi markkinavoimien hoidettavaksi. Arevan tapauksessa halpatyövoiman käyttäminen on käsittääkseni johtanut urakan tappiollisuuteen. Suomen seuraavaa ydinvoimalaa (mikäli sellainen rakennetaan) tuskin rakennetaan samalla konseptilla.

      Saatat kyllä hyvinkin olla oikeassa siinä, ettei edelle kuvaamani mekanismi toimi rakennualalla todellisuudessa.

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!