Näkemys perustuu tutkimustietoon, eikä sitä ole syytä kyseenalaistaa makrotasolla. Sen sijaan tuon tässä yhteydessä esille muutaman pienemmän asian, jotka olisi kaikesta huolimatta syytä huomioida alueellistamispolitiikan yhteydessä.
Aloitan Keskustan esityksestä, jonka mukaan biotalousyhteiskunta vaatii raaka-ainevarojen tasaisen sijoittumisen takia asutusta koko maahan. Tämä pitää tietenkin paikkansa, vaikka niitä hyödyntävä teollisuus sijoittuisikin kaupunkeihin. Toisaalta puunjalostusteollisuuden uudet investointihankkeet Äänekoskelle sekä mahdollisesti Kuopioon ja Kemijärvelle osoittavat biotalouden tuottavan työpaikkoja muuallekin kuin Helsinkiin.
Suomessa biotalouteen liittyy myös ammatti, jossa työllisyys on taattu pitkälle tulevaisuuteen. Se on entinen jätkän homma, eli nykyisin hienommin monitoimikoneen kuljettaja.
Tämän ammatin valitsevat miehet ja naiset voivat suhtautua tulevaisuuteensa huolettomasti vaikka filosofit ja insinöörit joutuisivatkin kilometritehtaalle. Tätä ammattia harjoittavia tarvitaan kaikkialla Hangosta Lapin perukoille, eikä työllistyminen tarvitse yhteiskunnan tukia.
* * *
Helsingin kasvun suurena ajurina on yritysten ja julkisen sektorin työvoimatarve. Sitä ei tietenkään kannata häiritä keinotekoisella asunnontuotannon vähentämisellä, mutta sen sijaan kannattaisi pohtia kenelle noita liian vähäisiä asuntoja tarjotaan.
Vastaus on yksinkertainen: niitä kannattaa tarjota kaikille, joiden panosta tarvitaan kaupungin työpaikkojen täyttämisessä. Jos asuntojen hintapainetta siis halutaan rajoittaa, tulisi miettiä uusiksi Helsingissä asumisen tukeminen niiden osalta, jotka eivät suurella todennäköisyydellä tule työllistymään.
Erityisesti tietyt maahanmuuttajaryhmät (esimerkki) ovat erittäin heikosti työllistyviä. Tällaisten ryhmien asuttamista asuntopulasta kärsivään Helsinkiin on siis järjetöntä tukea kaupungin varoista. He löytävät kyllä itselleen asunnon halvemmiltakin asuinpaikoilta, joko Suomen taantuvilta paikkakunnilta tai muualta EU:n alueelta.
* * *
En malta olla tässä mainitsematta sitä, että jos maaseutua halutaan pitää asuttuna, on siitä ensisijainen vastuu asukkailla itsellään. Perinteisistä maaseudun elinkeinoista ainoastaan metsätalous ja turkistarhaus ovat taloudellisesti kannattavia. Sen sijaan varsinainen maatalous elää tukiaisten varassa ja näivettyy heti, mikäli tuet lakkaavat.
Niinpä maaseudulle tarvittaisiin uudenlaista taloudellista toimeliaisuutta, erityisesti yrittäjyyttä. Etelä-Pohjanmaalla tästä on näytetty esimerkkiä jo pitkään, ja siitä syystä alueen työttömyys on muuhun maahan verrattuna suhteellisen vähäistä. Näin siitä huolimatta, että alue koostuu lähinnä maaseutupitäjistä.
Jos koko Suomi halutaan pitää vireänä ja asuttuna, tulisi eteläpohjalainen henki tartuttaa kaikkiin maakuntiimme. Julkisen hallinnon pakkosiirroilla tai valtion tukiaisilla se ei onnistu. Ei myöskään asuntorakentamista Helsingissä rajoittamalla.
Sen sijaan avaimet maaseudun tulevaisuudesta ovat kunkin pitäjän nuorison käsissä: onko heidän kotiseuturakkaudellaan riittävästi voimaa, jotta heistä riittävä osa innnostuu yrittäjyydestä kotipaikkakunnallaan sen sijaan, että tyytyisi ison kaupungin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tähän seikkaan ei maan hallitus sen enempää kuin Helsingin kaupunkikaan pysty oikeasti vaikuttamaan.
* * *
Lopuksi vielä pieni vertailu, joka osoittaa Helsingin asuntotilanteen järjettömyyden. Tein Oikotiessä haun Pohjois-Helsingistä 60-65 neliön asunnosta.
Ensimmäiset kolme asuntoa maksoivat 178 000, 149 000 ja 152 000 euroa. Samalla hintatasolla saisi vaikkapa pääkaupunkiseutua selvästi alhaisemman työttömyyden Kauhavalla esimerkiksi 467 neliön asuin- ja liikekiinteistön (150 000 euroa ) tai 270 neliön omakotitalon (159 000 euroa). Jälkimäisen kokoinen omakotitalo Helsingin Myllypurossa maksaisi 584 000 ja Kulosaaressa 2,9 miljoonaa euroa.
On siinä helsinkiläisen ja kauhavalaisen euron reaaliarvossa eroa... ja ajatelkaapa kuinka useampikin 12-lapsinen sosiaalituen varassa elävä maahanmuuttajaperhe elelisi Kauhavalla 150 000 euron asunnossa. Ja bonuksena pohjalainen yrittäjyyshenki saattaisi tarttua tuon perheen nuorisoon sen sijaan, että se jengiytyisi ja syrjäytyisi Helsingin maahanmuuttajalähiöissä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen tuleva maahanmuuttopolitiikka
Nyt on tekemisen meininki!
Turvapaikanhakijat haastavat hallitusneuvotteluiden sopeuttamisohjelman
Tekstit
Kaupunkien tai minkä tahansa muunkin alueen tuottavuus EI kasva suhteessa ihmisten määrään, vaan suhteessa yritysten ja työpaikkojen määrään.
VastaaPoistaBangladeshin tai gazan pitäisi olla erittäin tuottavia alueita koska niissä on paljon ihmisiä per neliökilometri.
Puhut siis ihmisten laadusta. Siihen viittasin itsekin yllä puhuessani siitä, kenen asumista ei kannata tukea.
PoistaEli kyllä, olet oikeassa; mutta tosiasia on sekin, että yritykset kyllä syntyvät nykyisin pääasiassa isoihin kaupunkeihin. Toisaalta Etelä-Pohjanmaa saattaa kyllä osoittaa, ettei kyse ole pelkästään väkimäärästä vaan jostain kolmannesta tekijästä, joka vaikuttaa sekä väkimäärän kehitykseen että taloudelliseen toimeliaisuuteen.
Keskittyminen kaupunkeihin johtuu valtion keskittämispolitiikasta, kun on paljon yliopistoja, valtion rahoittamia organisaatioita, lentokenttä, raideverkostoa, niin pelkästään näiden läsnäolo synnyttää uusi palvelun tarpeita ja mahdollisuuksia uusille yrityksille, tulee tavallaan itseään ruokkiva kehä, jokainen uusi organisaatio vaatii avukseen muita palvelujen tarjoajia.
PoistaJos pelkästään suomen päälentokenttä siirrettäisiin vaikka vantaalta lahteen niin se tuottaisi Lahteen paljon uusia palveluja ja yrityksiä jotka taasen pääkaupunkiseutu menettäisi.
Näin kyllä. Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla nykyistä laajempi toimintojen hajasijoittaminen. Ei ainakaan yliopistojen kohdalla, sillä silloin menetetään kansainvälinen kilpailukyky.
PoistaHelsingin yliopisto on Suomen ainoa edes lähelle maailman huippua sijoittuva yliopisto, ja sen salaisuudesta iso osa liittyy koon luomiin etuihin.
Joskus tuntuu onko Helsingin ja pääkaupunkiseudun kasvulla muuta tarkoitusta kuin nämä: pitää asuntojen hinnat ja vuokrat korkealla joten pihtaillaan asuntojen kaavoittamisessa mutta kaavoitetaan toimitiloja; vuokranantajat voivat nostaa asuntojen ja toimitilojen vuokria; myyjät voivat myydä asuntoja ja toimitiloija kalliimmalla; maanomistajat ja tonttien omistajat voivat periä korkeampia vuokria ja myydä kalliimmalla; rakennusliikkeet saavat enemmän rahaa kun on rakennuskohteita kalliimmilla tonteilla; yritykset haluavat lisää asiakkaita muuttajista; puolueet haluavat lisää äänestäjiä uusista asukkaista, kalliimpien hintojen takia pankeista haetaan isompia lainoja ja pitemmäksi aikaa joten se hyödyttää pankkeja....Maahanmuutto on tarkoituksellinen keino pitää Helsingin ja pääkaupunkiseudun hintatasoa korkeana.
VastaaPoistaMinua kiinnostaisi Sveitsin tyyppinen vallan hajautus jossa valtaa ja vastuuta on siirretty kantoneihin ja pääkaupungissa oleva keskushallinto on pidetty suppeana ja rajattuna. Keskushallinto hoitaa liittovaltion lait, ulkopolitiikan, sotalaitoksen, valuuttapolitiikan ja valtakunnalliset liikenneyhteydet. Kovin paljoa muuta ei ole keskushallinnolla velvoitteina. Pääkaupunki Bern ei ole suurin kaupunki vaan vasta neljänneksi suurin, Zürichin, Geneven ja Baselin jälkeen.
Proffa, olet muistaakseni pohjalainen Etelä- tai Keski-Pohjanmaalta, entisestä Vaasan läänistä? Miten hyvin pysyt ajan tasalla Pohjanmaan asioista kun olet ollut pitkän aikaa Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla? Käytkö usein Pohjanmaalla nykyisinkin?
Maaseutu ei voi nojata pelkkään maatalouteen koska se toimii maataloustukien varassa. Metsätalous, riista- ja kalatalous sekä turkistarhaus ovat tietääkseni maatalouden harjoittajien sivuelinkeinoja.
Olen välillä kummastellut mitä koko "biotalous" tarkoittaa. Onko se pelkkä uudelleen nimetty puunjalostusteollisuus, jolle on keksitty myyvempi nimi?
Maaseudulle tarvitaan teollisuuden ja palveluiden työpaikkoja. Se edellyttää sellaisia jotka aidosti haluavat toimia siellä ja ovat sitoutuneita sinne. Kun maakunnat, maakuntakaupungit ja maaseutualueet ovat erityyppisiä eri osissa Suomea, niin noissa voivat menestyä erityyppiset yritykset.
Kaivosta ei voi siirtää Helsinkiin koska mineraaliesiintymää ei voi siirtää. Mineraali kerätään ja viedään sellaisenaan tai jalostuken jälkeen lähimpään satamaan. Äänekosken tehdasta ei voi siirtää Helsinkiin koska tehdas ei kerää tarvitsemiaan aineita Helsingistä vaan maan eri osista. Sitä en tiedä mitä satamaa se käyttää. Helsinki ei ole lähin satama niin sitten se käyttää jotain muuta. Kuopiossa toimiva Savon Sellu käyttää Kotkan satamaa....
Ulkomaankauppaa harjoittavan yrityksen ei ole pakko sijaita Helsingissä. Jos se on kauempana Helsingistä ja tarvitsee sataman niin satamia löytyy rannikkoa pitkin Torniosta Kotkaan asti. Venäjän-kauppa tai sen kautta kautta tapahtuva kauppa kulkee sitten tavarasta ja matkan pituudesta riippuen rekoilla tai rautateillä.
Helsinki on leimallisesti hallintokaupunki jota se on ollut vähän yli 200 vuotta. Se ei ole niinkään kauppa- tai eikä teollisuuskaupunki kun sillä ei ole semmoista pitemmän ajan perinnettä noilta osin. Siellä on valtion laitoksia, valtionyrityksten pääkonttoreita, yksityisten yritysten pääkonttoreita ja konttoreita.
Jos mikä tahansa kaupunki käy liian kalliiksi yritykselle, tonttien ja neliöhintojen kallistumisen, asuntojen kallistumisen takia, niin silloin on parempi etsiä halvempi paikka mikäli yritys voi toiminnallisin perustein toimia hyvin muualla maassa. Tarviiko jossain kalliilla tontilla olla jotain tehdasta jos se sopii paremmin jonkin hienon toimistotalon paikaksi?
Olen syntynyt Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä, mutta minulla on satunnaisia yhteyksiä sekä Etelä- että Keski-Pohjanmaalle.
PoistaBiotalous on kaikki se, mikä liittyy eläviin luonnonvaroihin. Ei siis pelkkä puunjalostusteollisuus vaan myös vaikkapa maatalous.
Ja olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Sveitsistä kannattaisi Suomessakin ottaa mallia. Ensimmäiseksi suorasta demokratiasta - se on eräänlainen kansan veto-oikeus silloin kun poliitikot tekevät tyhmyyksiä. Näin syntyy hiukan konservatiivinen yhteiskunta, jossa ihmisten on hyvä elää.
Puhuit alussa julkisen sektorin työvoiman tarpeesta.
VastaaPoistaJos julkishallintoa aiotaan leikata rälläkällä kuten Kreikassa, niin Helsingissä ja pääkaupukiseudulla on kymmeniätuhansia valtion ja kuntien työpaikkoja. Jos rälläkkä osuu noihin, niin onko Helsingillä ja pääkaupunkiseudulla sen jälkeen sitä oletettua vetovoimaa jota sillä on tähän asti ollut?
Tähän asti valtio on 20 vuoden ajan lakkauttanut työpaikkoja maakunnista ja siirtänyt niitä Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle, jossa se on lisäksi perustanut täysin uusia valtion työpaikkoja. Herää kysymys mikä olemassa olon oikeus ylipäänsä on noilla valtion työpaikoilla, oli ne sitten maakunnissa tai Helsingissä?
Voin luopua uusista valtion toimintojen hajasijoituksista mutta sillä ehdolla että lopetetaan huomattava osa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla olevista valtion työpaikoista.
Julkista sektoria tullaan nyt supistamaan rankalla kädellä. Oleellista olisi, että mentäisiin tarveharkinnan kautta. Eli jokaisen julkisen toimen tarve yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta tulisi arvioida ennen päätöksiä.
PoistaEnsin pitäisi lakkauttaa yhteiskunnan kannalta vahingolliset ja yhdentekevät virat kuten tasa-arvovaltuutetun toimisto. Seuraavaksi tulisi puuttua etuuksiin, kuten työttömyysturvaan, yritystukiin tai maataloustukiin.
Ja vasta kolmanneksi, jos on pakko, joudutaan supistamaan yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä palveluita kuten terveydenhuoltoa tai koulutusta. Sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta ei nykyisessä Suomessa voida tinkiä.
Hajautettavaksi valtion tehtävistä sopivat hyvin erilaiset paperinsiirtelyoperaatiot. Esimerkkinä verohallinnon alueellistaminen joitain vuosia sitten.
Sen sijaan erityistä ammattitaitoa vaativat tehtävät tulee sijoittaa pääkaupunkiseudulle. Esimerkkinä tästä on Fimean kalliiksi tullut siirtäminen Kuopioon.
Ja joka tapauksessa: pienen kunnan kannalta on tärkeämpää, että siellä on poliisi, palokunta ja terveysasema, kuin että siellä on jokin valtionhallinnon virasto. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa verovaroin. Sen sijaan pienen kunnan yrityselämän vireys riippuu käytännössä pelkästään paikallisen väestön aktiivisuudesta. Päätekstissä mainittu Etelä-Pohjanmaa on tästä hyvä esimerkki.
Saman logiikan mukaisesti koko Suomen kannalta olisi talouselämän liikkeelle saaminen tärkeämpää kuin julkisen sektorin supistaminen tai uudelleensijoittelu. Tässäkin on suuri merkitys ihmisten asenteilla, mutta myöskin yrittäjän ja palkansaajan välisellä tuloerolla ja riskillä. Jälkimmäisiin lainsäädäntö voi vaikuttaa paljonkin - ja minä toivon Sipilän, Soinin ja Stubbin ajavan takaa juuri sitä.
En tiedä mitä mieltä sinä olet mutta usein tuntuu siltä että elinkeinoelämää vaivaa Helsinki-keskeisyys. Tulee vaikutelma että elinkeinoelämä näkee ja kuulee vain sen mitä näkyy Eteläranta 10:stä. Ihan kuin se haluaisi olla fyysisesti lähellä eduskuntaa ja hallitusta siinä toivossa että että voisi tilata mieleisiään lakeja tai toivoa valtiolta tilauksia jäsenyrityksilleen.
VastaaPoistaHelsingin suhteen pitää muistaa, että sen kasvu perustuu pitkälti sen harjoittamaan tyhmään ja tuhoisaan "positiiviseen syrjintään".
VastaaPoistaToimeentulotukea maksettiin asukasta kohden eniten Uudellamaalla (197 €/asukas) ja Pohjois- Karjalassa (162 €/asukas). (Lähde: Toimeentulotuen menot 2013, THL 14/2014)
Selvästi synkimmät lukemat ovat Helsingissä: siellä asukasta kohti lasketut toimeentulotuen menot ovat useimpiin kuntiin verrattuna kaksinkertaiset. (Lähde: ESS 23.3.2015)
"vieras" on aivan oikeassa siinä, että Helsinkiin on viime vuosien aikana tullut tuhansia uusia julkisen sektorin, pääasiassa valtion virkoja.
Kaikki tämä maksetaan veroeuroilla, ja vaikka monet poliitikot - pääasiassa virheet ja demarit - jatkuvan kasvun nimeen vannovatkin, white flight Helsingistä on tämän päivän todellisuutta.
Sanon aivan suoraan, että somalit ja muut muslimimamut jotka nyt nauttivat Helsingin tarjoamasta positiivisesta syrjinnästä joutavat nauttimaan näistä tarjoiluista jossain muuallakin. Mieluiten tietysti maan rajojen ulkopuolella.
Muistakaahan helsinkiläiset tulevissa kuntavaaleissa äänestää taas virheitä, kaupunkinne hieno kehitys saa jatkumoa.
Proffalta voisin kysyä kommenttia siihen minun ekan viestin ekaan kappaleeseen. Siis siihen onko Helsingin ja pääkaupukiseudun kasvun tarkoitus on pitää hinnat ylhäällä ja saada niitä ylemmäs. Siis onko sen tarkoitus olla itse itseään ylläpitävä ja ruokkiva kierre. Onko tuo mielestäsi foliohattuilua vai onko se järkeenkäypää kun ottaa huomioon eri intressiryhmien edut?
VastaaPoistaUnohdin siitä sen että kun vuokrat ovat korkeampia, joudutaan useammille köyhille ja pienituloisille jakamaan toimeentulotukea, Kelan tukia, ammattilliittojen ansiosidonnaisia päivärahoja. Useammille ja useammin sekä suurempina rahasummina. Toinen kohderymä mihin uppoaa noita rahoja, ovat sosiaalimamut. Heille ei tosin mene ammattiliittojen ansiosidonnaisia koska eivät yleenäs ole olleet päivääkään töissä Suomessa.
Tämä työllistää sossua ja Kelaa, sekä ammattiliitoista niitä henkilöitä jotka jakavat päivärahoja. Nämä tahot voivat vedota siihen että heidän hallinnonalat tarvitsevat lisää määrärahoja joilla ne voivat maksaa noita tukia.
Suora vastaus: en usko että kasvun tarkoitus on hintojen nostaminen. Sen sijaan kaavoituksesta pihistämisellä sellainen tarkoitus saattaa ollakin; ainakin asiaa sietäisi tutkia.
PoistaTästä tuli mieleeni eräs kansankokonaisuusblogistin väittämä, että maataloustuet aiheuttaa susivihaa, suomessaki pitäs olla vain muutama kaupunki ja siinä välissä satoja kilometrejä autiota seutua viron tapaan, jossa sudet ja karhut sais käyskennellä rauhassa ...
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNo ei kai Virossa ole suuren suuria autioita alueita jos menee Tallinnan ulkopuolelle. Maaseutua, metsäalueita, kyliä ja pikkukaupunkeja sielläkin on. Tartto on Viron toiseksi suurin paikkakunta maan keskiosissa. Viro on sen verran pieni maa että jos lähtee kauaksi Tallinnasta kohta ollaan pohjois- tai länsirannikolla, tai sitten etelä- tai itärajalla.
VastaaPoista