Professorin panostussuunnitelma-ajatuksia

Uuden hallituksen ministerit ja ohjelma on nyt päätetty. Ja oppositio on aloittanut opponoinnin. Maassa on jälleen kaikki siis hyvin.

Itseäni kiinnostaa hallitusohjelmassa eniten se, mihin panostamalla Juha Sipilän uusi hallitus aikoo nostaa Suomen uuteen nousuun. Siksi muutama sana sen panostusohjelmasta.

"Sosiaali- ja työttömyysturva uudistetaan niin, että se kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen." Tämä kuulostaa erinomaiselta, ja onnistuessaan auttaa myös vähäosaisten tilannetta nostamalla työllisyysastetta. Sen sijaan jos talous ei lähde nousuun saavat uudistukset köyhien kyykyttämisleiman, johon vasemmisto-oppositio iskee varmemmin kuin nälkäinen hauki ohi uivaan särkeen.

"Hallitus edistää lisärahoituksen kokoamista yritysrahoitukseen." Tämäkin on erinomainen aloite onnistuessaan. Lähes ainoana riskinä näen kohteiden valinnan epäonnistumisen ja mahdollisen tukien väärinkäytön. Jotain on kuitenkin yritettävä.

"Kauppojen aukioloaikoja vapautetaan." Tällä tuskin on kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä - kaupan kokonaiskustannukset lisääntyvät siinä missä myynti mahdollisesti kasvaa. Yleisen talouden liberalisoimisen kannalta toimi on kuitenkin hyväksyttävissä.

"Isojen teollisten hankkeiden lupaprosesseja kevennetään ja nopeutetaan." Tämä saattaa olla yksi tärkeimmistä uudistuksista. Harmi, ettei tähän kohtaan ole liitetty EU-lähtöisen kilpailulainsäädännön vesittämistä tavalla tai toisella: näin myös pienet yritykset ja julkinen sektori olisivat saaneet ylimääräisen tehostusruiskeen toiminnalleen. Ilmeisesti julkisen hankintalain taloutta tuhoavaa vaikutusta ei ole poliitikkojen parissa ymmärretty vieläkään.

"Osaaminen ja koulutus." Hyvä asia, mutta vastapainoksi on luvassa samaan aihepiiriin budjettien leikkauksia. Panostamistoimiin kannattaa siis....niin, panostaa. Pienenä neuvona tähän: kieltäkää yliopistoista ja tutkimuslaitoksista hallinnolliset konsulttipalvelut ja organisaatiouudistukset sekä tutkimuksen top-down ohjaus, niin silloin on saavutettu jo paljon. 

"Otetaan käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä." Lähtökohtaisesti hyvä pyrkimys, mutta pitää varoa ettei pedagogista opetusta korvata itseoppimisella tietokoneruudulta. Eli panostus ei tarkoita opettamisesta tinkimistä.

"Liikuntaa ja kieltenopiskelua lisätään kouluissa." Nuorten huono fyysinen kunto on pitkällä aikavälillä terveyspommi. Koululiikunta yksin ei asiaa korjaa, mutta jos edes vähän helpottaisi. Kieltenopiskelun suhteen yksinkertaisinta olisi tuntimäärän lisäämisen sijasta luopua pakkoruotsista, jolloin aikaa jäisi myös substanssiaineille, jotka kuitenkin luovat pohjan ihmisten maailmankatsomuksen kehittymiselle.

"Korkeakouluissa otetaan käyttöön kolmas lukukausi." Tämä siirtää korkeakoulujen henkilöstön työpanosta entistä enemmän tiedon hankinnasta sen eteenpäin välittämiseen elleivät resurssit samanaikaisesti kasva. Ja nehän eivät kasva vaan pienenevät. 

Eli tämän panostusoperaation seurauksena yliopisto-opettajien oma tutkimustyö jää yhä vähemmälle, jolloin vaarana on vanhentuneen tiedon opettaminen nuorisolle. Näin siksi, että yliopisto-opettajien osaaminen ja sen myötä opetus pysyvät kansainvälisen huipun tuntumassa ja välillä edelläkin vain oman tutkimustyön luoman mielenkiinnon ellei suorastaan intohimon kautta. Toisin sanoen tästä tulee helposti täysin järjetön lopputulos.

"Hyvinvointi ja terveys." Hyvä aloite, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Riskinä näennäisuudistukset ja poppakonstit.

"Kokeillaan palvelusetelijärjestelmän laajentamista" sekä "kokeillaan perustuloa." Kokeilut ovat pääsääntöisesti hyvästä. Riskinä tässä on kuitenkin se, ettei kokeilun tulosten analysointiin satsata riittävästi eikä niistä osata vetää oikeita johtopäätöksiä. Perustulon osalta taso on pidettävä niin matalana, ettei se houkuttele lepäilemään laakereilla. Samalla olisi hyvä alentaa myös palkkatasoa, jolloin nykyistä huonommin tuottaviinkin tehtäviin kannattaisi palkata tekijä. 

"Lisätään perhehoitoa." Tästä on vaikea sanoa muuta kuin että toimenpide vähentää laitospaikkojen tarvetta ja säästää sitä kautta yhteiskunnan varoja. Vapaaehtoisuus on tässä asiassa tärkeää: ketään ei pitäisi pakottaa sen enempää hoitajaksi kuin potilaaksikaan.

"Biotalous." Suomi on tämän alan suurvalta ja siltä pohjalta on hyvä ponnistaa. Tämä on kuitenkin niin laaja kenttä, ettei sana tarkoita juuri mitään. Kommentoin asiaa edellisessä kirjoituksessani.

"Tuetaan biotalouden innovaatioiden ja viennin rahoitusta." Pelkään pahoin, että tämä on uusi nimi maataloustuelle. Toivottavasti olen väärässä ja tuet menevät pääosin tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

"Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö 2020-luvun aikana." Tämän onnistuminen liittyy biotalouteen ja kiertotalouteen. Mutta myös ydinvoimaan, aurinkosähköön ja tuulimyllyihin. Käytännössä tavoite toteutunee ainakin jos öljyn hinta kääntyy jälleen nousuun Venäjän talouden romahtaessa. 

"Digitalisaatio ja normien purkaminen." Tämä on luonnollista kehitystä ja sellaisen hyvin kannattavaa ja kannatettavaa. Normeja purettaessa on kuitenkin varottava ettei mene lapsi pesuveden mukana - yhtään uutta Talvivaaraa en maahamme kaipaa. Ja muistutan jälleen julkisen sektorin hankintalain turmiollisuudesta.

"Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi." Tähän on varmasti pakko mennä, mutta kaikkea ei voi digitalisoida. Käytännössä tavoitteeseen voidaan päästä vain, mikäli koko palvelujärjestelmä saadaan mahdollisimman yksinkertaiseksi. Kansalaispalkkakokeilu saattaa tarjota siihen mahdollisuuksia.

"Ryhdytään heti purkamaan kansalaisia ja yritystoimintaa haittaavia normeja, määräyksiä ja ohjeita." Juuri näin pitää tehdä - ja olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Sisällön näemme aikanaan ja vastustusta yksityiskohtiin löytyy varmasti vihervasemmisto-oppositiosta.

Edelle kirjoittamani ajatukset ovat ensimmäisiä mieleeni juolahtaneita asioita. Pidempään pohdittuna löytyisi paljon muitakin nyansseja, eikä ole mahdotonta, että ajatusteni taustalta löytyisi myös väärinymmärryksiä tai muita virheitä. Siitä huolimatta pidän panostussuunnitelmaa varsin järkevänä pakettina. Toivottavasti sen sudenkuopat vältetään ja onnistumisen mahdollisuudet hyödynnetään. 

Näillä ajatuksilla toivotan onnea matkaan uudelle hallitukselle!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Suomen tuleva maahanmuuttopolitiikka

Saate hallitusneuvottelijoille

Hallitusneuvottelujen jännityskohteet