lauantai 20. lokakuuta 2018

HS:n Minttu Mikkonen tajosi malliesimerkin epärehellisyydestä

Jaksan olla hämmästynyt siitä epärehellisyydestä, joka liittyy ilmastonmuutokseen. Enkä tässä tarkoita pelkästään ajan myötä selittämättömällä tavalla vaihtelevia ilmastotilastoja, vaan myös ilmastonmuutoksen torjumisesta käytävää keskustelua.

Tänä aamuna saimme Helsingin Sanomien jutussa oikein malliesimerkin, jossa toimittaja Minttu Mikkonen oli haastatellut aiheeseen perehtyneitä suomalaistutkijoita.

Jutun keskivaiheilla toimittaja kertoi lehden aiempaan juttuun viitaten, että "tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa. Moni suomalaispoliitikko sanoo silti, että hakkuita voi lisätä."

Sen jälkeen toimittaja lainasi Sitran hiilineutraalin kiertotalouden johtaja Mari Pantsaria, jonka hän antoi ymmärtää sanoneen tähän, että "jos pitää laittaa tiedemaailma ja poliittinen maailma hiilinieluista vastakkain, uskon dosenttina tiedettä."

Ongelma on vain siinä, ettei Mikkosen siteeraamassa aiemmassa HS:n jutussa suinkaan sanottu tutkijoiden olevan yksimielisiä siitä, että hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentäisi Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa. Tai sanottiin, mutta virke jatkui "vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä".

Toisin sanoen suomalaistutkijat olivat yksimielisiä siitä, että hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen ei pienennä Suomen metsien hiilinielua vaan ainoastaan vähentää sen kasvua. Tämän ei luulisi olevan liian vaikeaa ymmärtää edes Minttu Mikkoselle, joten kyseessä lienee tahallinen valehtelu syystä, jota en ymmärrä. Vielä paheksuttavammaksi asian tekee se, että lukijalle syntyi jutusta helposti käsitys, jonka mukaan kyseisen valheen olisi kertonut dosentti Pantsar.

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa arvoisaa lukijaani myös siitä, että aiemmin käsittelemäni äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan eurooppalaisten metsien eri hoitovaihtoehdoilla ei voida juurikaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen, joten hiilinielun tuijottamisen sijasta niitä kannattaisi kasvattaa sellaisiksi, että ne sopeutuvat mahdollisimman hyvin tulevaan ilmastoon. Tästä ei Mikkosen jutussa mainittu sanaakaan, vaikka asian nosti esille myös kollegani Atte Korhola niin ikään HS:ssa ja asian on täytynyt siten olla myös kaikkien lehden samasta aihepiiristä kirjoittavien toimittajien tiedossa.

Jutussa muistutettiin jälleen kerran myös siitä, että "suomalainen tuottaa nykyisin vuosittain keskimäärin yli kymmenen tonnia päästöjä. Vuonna 2030 jokainen maapallon asukas saisi enää tuottaa keskimäärin enintään kolme tonnia."

Myös tämän asian esille ottaminen on älyllisesti epärehellistä, vaikka faktat olisivat oikein (mitä en sinänsä epäile enkä tarkistanut). Tämä johtuu siitä, että jos suhteutamme omat ja maapallon kaikkien ihmisten päästöt maapinta-alaan muuttuu tilanne aivan oleellisesti: HS:n antamilla luvuilla laskettuna päästömäärämme suhteutettuna Suomen maapinta-alaan on 163 tonnia/km, kun koko maailman maapinta-alaan suhteutettu kestävä luku olisi 155 tonnia/km2. Lisäksi on syytä muistaa, että meillä Suomessa huomattava osa päästöistä syntyy talvilämmityksestä, jonka ei pitäisi muualla olla lämpimämmän ilmaston takia yhtä suuri päästölähde. Siten meillä on hyvä syy vaatia hiukan muita suurempaa osuutta ihmiskunnan kestävästä kiintiöstä.

Lisäksi edellä tekemäni laskelma osoittaa, kuinka oleellinen tekijä ihmiskunnan väkiluvun ripeä kasvu on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta. Siitä ei tietenkään mainita sanaakaan HS:n jutussa, vaan sen sijaan keinoina maapallon ilmaston lämpenemisen estämiseksi mainitaan kierrätys, kasvissyönti ja hiilitullit sekä Saksan sähköverkkoon kytketty aurinkovoima, Tanskan tuulivoima, Meksikon rakennusten energiatehokkuus ja Brasilian metsäkadon estäminen (joista viimeisellä tosiaan on edellä mainitsemani julkaisun mukaan merkitystä maapallon lämpenemiseen toisin kuin eurooppalaisten metsien hoitamisella).

Mikkosen epärehellisyys ei ole mitenkään ainutlaatuista, vaan - kuten aluksi totesin - se on silmiinpistävää lähes kaikessa ilmastonmuutoskeskustelussa. En kuitenkaan oikein ymmärrä sen syitä, enkä edes sitä mihin sillä pyritään.

Itse nimittäin kuvittelen ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan niin vakavaksi, että siihen kannattaisi suhtautua rehellisesti ja etsiä keinoja sen estämiseksi sieltä, mistä niitä on löydettävissä. Keskustelun jatkuva sivuraiteille ohjaaminen sen sijaan on omiaan vaikeuttamaan kestävien ratkaisujen löytämistä. Ei kai se nyt sentään voi olla median, poliitikkojen tai tutkijoiden tavoitteena?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hiilinieluun keskittyminen olisi vanhentunutta metsäpolitiikkaa
Australian ilmastohistoria meni uusiksi
Tutkijoiden biotalousjulkilausumasta

15 kommenttia:

  1. Informaatioteknologian kehitys on johtanut siihen, että toimittajista on tullut tiedonkulun pahin este. Nykyisin lähes mistä tahansa asiasta voidaan tiedottaa kirjoittamalla lyhyt referaatti ja liittämällä siihen linkit alkuperäisiin lähteisiin. Lukijan kannalta menetelmä on vielä jossain määrin työläs, mutta selvästi parempi kuin se, että toimittaja asettuu lukijan ja alkuperäislähteiden väliin ja välittää sen tiedon mitä ymmärtää, miten ymmärtää, niiltä osin kuin haluaa ymmärtää ja missä muodossa haluaa ymmärtää. Niinpä olen sitä mieltä, että toimittajat, tämä narsistinen ammattikunta, voitaisiin korvata informaatikoilla, ja todennäköisesti näin tulee suurelta osin tapahtumaankin.

    VastaaPoista
  2. Uskottava selitys tapahtuneeseen: HS.
    Minua huolestuttaa merien saastuminen ja ilmansaasteet. Ehkäpä ne eivät liity ilmastonvaihteluun, joten mitäpä niistä.

    VastaaPoista
  3. Panin merkille saman asian.

    Oma veikkaukseni on, että virhe johtuu osaamattomuudesta, sillä samankaltaista pienenemisen ja kasvun pienenemisen sekoittamista toisiinsa tapahtuu jatkuvasti.
    Se miksi virheet ovat aina kallellaan samaan suuntaan johtunee ideologian voimasta - päässä olevat mallit ohjaavat flow-tilassa tekstiä hierovaa toimittajaa tiedostamattomasti.

    Itse toivon, että HS:n tämän kaltaisten virheiden tahaton tai tahallinen kylväminen vähenisi ja sitä odotellessa toivon, että ilmiön kasvu edes vähän vähenisi.

    VastaaPoista
  4. Haluaisin kyllä vihdoin kuulla perustellun ja kohkaamisvapaan näkemyksen siitä, kuinka keskeinen tekijä hiilidioksidi on ilmastonmuutoksen kannalta; verrattuna esimerkiksi vesihöyryyn tai vaikkapa metaaniin. Jos lopputulos on sellainen, että hiilidioksidin merkitys on korkeintaan marginaalinen, niin voitaisiin lopettaa meiskaamiset 'päästöistä' tai 'hiilineutraalisuudesta', ja yrittää keskittyä siihen, mistä muutoksessa on oikeasti kyse, ja onko ihmiskunnalla ylipäänsä mahdollisuuksia vaikuttaa siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eri kaasujen osuudesta lämmön pitämiseen maapallolla ei mittaustietoa näytä olevan saatavilla. Ilmeisesti kaikki toimivat vain MuTu-pohjalta tai se tieto on tarkemmin salattua kuin kriittisimmät valtionsalaisuudet.

      Poista
    2. Ilmakehän kaasuista vain 2% on kasvihuonekaasuja (jätetään vesihöyry pois, kun tietokonemallit eivät pysty sitä käsittelemään oikein).
      Tästä 2%:sta vain 3,46% on hiilidioksidia.
      Hiilidioksidista vain 3,4% – 5% on ihmiskunnan päästämää. Ka. 4%
      Selvennykseksi :
      -ilmakehässä on nykyään 400ppm (miljoonasosaa) CO2 ( =4kpl CO2 10.000 joukossa, pelottaako?)
      -4% tästä tekee 16ppm
      -vähennyslaskulla saadaan luonnon osuudeksi 384ppm
      Koko IPCC:n ilmastopolitiikka keskittyy tuon ihmiskunnan 16ppm:n nollaamiseen.
      Kukaan ei ole kertonut eikä vastannut, kun kysytään, MITÄ tehdään lopuille 384ppm:lle.
      -Beowolf-

      Poista
  5. Koska itse lopetin HS:n tilaamisen muutama vuosi sitten juuri tuonkaltaisen valheellisuuden takia, en osaa mitenkään pitää sitä tahattomana. Kun "hyvällä" ihmisellä on hyvä asia ajettavanaan, valehtelu on ihan välttämätön apuneuvo.

    VastaaPoista
  6. Vain yhdistynyt vähä-älymystö voi syyttää ihmiskuntaa ilmastonmuutoksesta. Mihin me täältä mentäisiin?

    Toisaalta, en syyllisty vähääkään sitä, että olen yksi miljardeista autoilijoista.

    Ei meitä uhkaa maailmanloppu. Hesari voisi toki lopettaa paperipainoksensa. Sen jälkeen olisi lehden ympäristösaarnoilla vähän katetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hesarin kaikki painokset ja muut tavat julkaista sen juttuja voisi lopettaa.
      Huru-ukko

      Poista
    2. Brysselin Pravdan toimittajat ilmeisesti luottavat mm. siihen klassiseen propagandan perussääntöön, että kun valeen toistaa tarpeeksi monta kertaa niin ainakin melkein kaikki uskovat sen, monessa tapauksessa varmaan vähitellen tuon valeen suoltajatkin!

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  7. Professori

    Onnitteluni ansiokkaasta valistustyöstä ilmojenvaihtelun alalla. Työsi yhdistettynä US:n puheenvuoren mielipideblogeihin ovat saaneet Suomen Valistuneiston nousemaan yhteisenä rintamana, kadulle. Siis ilmastoalalla. Nämät ovat luultavasti etelä-espan valistuneistoa, kallion sivistyneistö vasta laatii bunkkereissaan jotain... siis parempaa.

    https://yle.fi/uutiset/3-10467276

    Kiitämme Suomen kansaa

    VastaaPoista
  8. En löytänyt tietoja M.M:n luonnontieteellisestä sivistyksestä, mutta pääsääntöisestihän toimittajat ovat vailla korkeampaa sivistystä luonnontieteistä. Tällöin jäljelle jää vain viisaampien esittämien tietojen kopiointi. Tämä olisikin kohtalainen ratkaisu, jos ei sitten omat punavihreät mielikuvat sekoittaisi sanoja.
    Esimerkiksi Ylen toimittaja uutisoi taannoin, että pingviinit kärsivät merijään vähäisyydestä, kun ne kärsivät sen lisääntyneestä laajuudesta. Olisi ehkä oikaissut muutenkin, mutta kerkisin sentään huomauttamaan.
    Koska ajatustenluvun kurssit ovat minulta jääneet suorittamatta, en pysty varmasti sanomaan, mitä M.M. on ajatellut kirjoittaessaan virheellisesti, mutta olettaisin kyseessä olevan sivistyksen puutteen ja mielikuvituksen yhteisvaikutuksen.

    VastaaPoista
  9. Tuntemamme meitä ympäröivä KOSMOS n4 Kelviniä n (-273+4)Celsius astetta.Tosiaan unohdin hJallitus sekä vihervassarit ovat huuhaata

    https://www.youtube.com/watch?v=MmqEdpjZx48
    MOT – Jääkausihälytys (osa 1)

    https://www.youtube.com/watch?v=XCail_MxAAw
    MOT – Jääkausihälytys (osa 2)

    (https://www.youtubedownloaderhd.com/)

    Suomen ’ilmatieteen laitos’ vääristelee tuloksia sekä tilastoja, hJallituksen sekä edustajtahojensa mukaisesti – katsos kun ns päästöoikeudet, verot, lisämaksut, EU-sanktiomaksut yms niin ja TIETENKIN valtion kassa on tyhjä.

    Niinpä tapetaan kaikki eläimet ja ihmiset ja sen lisäksi vielä nuketetaan koko planeetta niin loppuu CO2 päästöt sekä myös diVETYmonoOKSIDI. Tämä varmaan olisi sitä vihreää unelmaa?

    Ja jälleen kerran, mitäs sitä väliä ihan oikeasta datasta eli siitä että ilmaston lämpeneminen pysähtyi jo n30 vuotta sitten.

    Siksipä sitä uutta dataa pitääkin koko ajan ”säveltää”, niin että vanhoja lämpömittauksia lasketaan ja uusia nostetaan.

    Siis näin tehdään valetiedettä, mutta norsunluutorni on jo kaatumassa kun tämäkään ei enää oikein tahdo mennä läpi KAIKENKATTAVASTA SENSUURISTA ml esilläolevat lakialoitteet.

    Siksihän nuo nyt ovat sönkötelleetkin että ”se lämpö on mennyt meriin”, sillä tämä on helppo ja mukava selitys kun sitä on vaikea mitenkään todentaa,
    sillä Suomen valtiovalta sekä EU tarvitsevat lisää rahaa SUOJATYÖPAIKKOIHINSA – VEROT YLÖS ja TALOUS alas.

    VastaaPoista
  10. Tämä Minttu Mikkosen ja kumppaneiden näytetty vale ei ole suinkaan ainoa lajissaan. HS suorastaan viljelee niitä.

    Yksi taajaan toistuvista valeväitteistä on ns. sään ääri-ilmöiden lisääntyminen, joka on muka ilmastonmuutoksen seuraus.

    Tämä väite ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

    Atlantin merialueella "äärisäät" eli myrskyt ovat lukumäärissä ja voimakkuuksissa pysyneet ennallaan 1880-2016.

    Trooppisella ilmastovyöhykkeellä äärisäät ovat vähentyneet viime 30 vuoden aikana.

    Ilmastonmuutosta jauhetaan eteenpäin muillakin valeväitteillä kuten valeuutisilla jääkarhuista, perhosista ja punkeista, joihin liitetyt ilmastouutiset ovat järjestään valheellisia.

    Lähteet sään "ääri-ilimöistä" mm: Gabriel A. Vecchi and Thomas R. Knutson 2016.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!