Vuonna 2015 Euroopan ovet avattiin löperöin perustein

Tämän aamun Helsingin Sanomissa oli kolme maahanmuuttoon liittyvää juttua, joissa kaikissa oli kohtia, jotka vaativat kommenttia. Niinpä kopioin nämä väitteet lainausmerkkeihin ja sijoitan kommenttini perään.

Ensimmäisessä jutussa kerrottiin, että Saksassa on satojatuhansia ihmisiä ilman oleskelulupaa. Tämä ei liene arvoisalle lukijalleni yllätys, joten en kommentoi sitä, vaan seuraavia asioita.

"Unkarin viranomaiset sulkivat reitin. Tilanne kiristyi, ja Saksassa pelättiin Unkarin viranomaisten käyttävän väkivaltaa. Merkel päätti päästää jumiin jääneet pakolaiset jatkamaan matkaansa Itävallan läpi Saksaan."

Tämän väitteen mukaan Saksan vastuuton käytös vuonna 2015 johtui siis arvelusta, että unkarilaiset olisivat ryhtyneet väkivaltaisiksi. Nähdäkseni aika harvoin on tehty päätöksiä näin löperöin perustein.

Tai no, otan takaisin, samalla tavalla olettamuksiinhan perustui aikanaan myös Suomen ja muun Euroopan päätös kesäajan käyttöönotosta. Ja ainakin ne olettamukset ovat olleet perusteettomia, kuten mitä todennäköisimmin myös saksalaisten unkarilaisiin kohdistamat epäilyksetkin, ainakin jos niillä tarkoitettiin aiheetonta väkivaltaa eikä esimerkiksi poliisitoimia väkivaltaisesti käyttäytyviä tulijoita kohtaan.

"Elokuun alussa sisäministeri Seehofer sai omassa kotiosavaltiossaan Baijerissa, mitä halusi: vastaanottokeskukset, joiden ideana on, että ne, joilla ei ole mahdollisuutta saada turvapaikkaa, poistuvat keskuksista vasta silloin, kun poistuvat Sak­sasta."

Tällaiset pitäisi saada myös Suomeen. Kuten tämän kirjoituksen lopussa lainatun irakilaisnaisen kertomuksesta selviää, on vapaa liikkuminen ihmisten joukossa paljon mukavampaa kuin erityksissä oleminen. Ja vähentää siten halukkuutta noudattaa maahanmuuttoviraston ja oikeuden negatiivista turvapaikkapäätöstä.

"Yksin tulleille naisille on oma talonsa. Se on tärkeää, koska monet on raiskattu kotimaassa tai matkalla Saksaan."

Kuka raiskasi? Etteivät vaan ne sotaa ja väkivaltaa oman kertomansa mukaan pakenemassa olleet miespuoliset kanssapakolaiset?

"Valtaosa Anker-keskuksissa turvapaikkapäätöstä odottavista on ihmisiä, joiden ei oikeastaan kuuluisi edes hakea turvapaikkaa. He ovat siirtolaisia Gambiasta, Nige­riasta, Ghanasta, Algeriasta, Marokosta, Tunisiasta ja entisistä Neuvostoliiton alusmaista kuten Moldovasta tai Georgiasta."

Niinpä niin. Näköjään Saksalla on runsaasti vetovoimaa.

"Euroopan unionilla on muutamia keskeisiä perusperiaatteita. Yksi on se, että vaikka kyse on yhteisöstä, kansallisvaltioilla on oikeus omaan alueeseensa, sen rajojen puolustamiseen ja myös siitä päättämiseen, keitä maahan tulee."

Tämä näyttäisi olevan aika monella suomalaisella päättäjällä ja maahanmuuton puolestapuhujalla hukassa heidän vedotessaan kansainvälisiin sopimuksiin.

"Sen tilastot kuitenkin näyttävät, että Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt kolmen vuoden takaisesta dramaattisesti. Saksassa on tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä tehty maahanmuuttovirasto BAMF:n tilastojen mukaan 124 405 turvapaikkahakemusta."

Jos 124 405 turvapaikanhakijaa vuodessa on dramaattisen pieni määrä niin minä olen Napoleon.

"Ja panna nyt kuusi toisilleen tuntematonta ihmistä yhteen huoneeseen, Preuß sanoo. ´Nämä ihmiset ovat paenneet sotaa, heillä on traumoja.´"

Jutussa ehdittiin jo kertoa, että tulijat ovat valtaosin maista, joista ei edes kuuluisi hakea turvapaikkaa. Siis sellaisia, joissa ei ole sotaa eikä sieltä tulevilla siis sellaisesta johtuvia traumoja. Minkähän takia Preuß halusi valehdella asiasta? Ei kai siksi, että hän on "Rummelsberger Diakonie -järjestön sosiaalityöntekijä".

Toisessa HS:n jutussa, otsikoltaan "Fjäder lipsahti ajamaan kansantalouden etua" kerrottiin Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin sanoneen "jos halutaan kotouttaa maahanmuuttajat ja pakolaiset, joilla ei ole esimerkiksi ammatillista koulutusta, niin kyllä työehtosopimusten pitää joustaa".

Tässä heräsi kysymys siitä, että mikä on kansantalouden etu. Toki työtä tekevä asuja on parempi kuin kokonaan verorahoilla elävä, vaikka kehitysmaalaisen tapauksessa edelleen varsin kallis vastaanottajille.

Mutta toisaalta työn antaminen erityisjärjestelyin suomalaisten työttömien nenän edestä maahan päässeille on ilmeinen vetovoimatekijä uusille turvapaikanhakijoille, jotka aikanaan rasittaisivat lisää kansantaloutta. Sitä paitsi ay-liikkeen pelko halpatyömarkkinoiden syntymisestä on tuskin täysin tuulesta temmattu: kun tulppa on kerran avattu, on sen uudelleen sulkeminen hankalaa koska halpatyömarkkinoista on paljon myös hyötyjiä, jotka epäilemättä puolustaisivat kiivaasti saavutettua etuaan.

Kolmas HS:n maahanmuuttoaiheinen juttu koski irakilaispariskuntaa, joka kävi lentoreissulla Irakissa meidän veronmaksajien piikkiin. Ja oikein poliisisaattueen kanssa.

"Eristyksissä oleminen koetteli erityisesti Miriamin jaksamista. ´Se oli todella, todella vaikeaa. Siellä ei ollut naisia, että olisin voinut puhua heidän kanssaan. Kaikki muut olivat miehiä. Oli vaikeaa olla naisena siellä yksin´" sekä hiukan myöhemmin "´On paljon parempi, kun ei ole säilöä. Voin mennä ulos tai käydä kaupassa tai tehdä jotain muuta milloin haluan. Olen vapaa siellä´, Miriam sanoo."

Kommenttiparissa tuli jälleen kerran osoitettua kuinka ilman oleskelulupaa olevien ihmisten oikeus kulkea vapaasti muiden ihmisten kanssa heikentää heidän motiiviaan palata kotimaahansa. Ja toimii siten myös vetovoimatekijänä niille, jotka haaveilevat lähtömaissa toiviomatkasta kohti Pohjoista.

"´Kaikkien etu olisi se, että kaikilla ihmisillä olisi jonkinlainen laillinen oleskelulupa, ettei tarvitsisi oleskella tuolla yhteiskunnan laitamilla´, sanoo Suomen pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Taas on annettu puheenvuoro henkilölle, joka nauttii suurta palkkaa työstä, jota ei olisi olemassakaan ilman kehitysmaalaisten kansainvaellusta Suomeen. Vähemmän yllättävästi hän myös vaatii maamme vetovoimatekijöiden maksimointia automaattisen oleskeluluvan muodossa.

Totta puhuen oleskelulupa-automaatti seurauksinaan ei olisi minun tai juuri kenenkään muunkaan kantasuomalaisen etu. Paitsi humanitaarisesta maahanmuutosta tulonsa saavien henkilöiden kuten Pia Lindforsin - ainakin sen aikaa kun järjestäytynyt yhteiskunta pysyy pystyssä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
62% suomalaisista kannattaa väliaikaisia turvapaikkoja
Maahanmuuttokeskustelun vaikeudesta
Moraalittomat ja edesvastuuttomat avustusjärjestöt jälleen otsikoissa