sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Suomi ja Etelä-Sudan nousivat maailman kärkeen!

Olen seuraillut harvakseltaan (yksi, kaksi, kolme) Etelä-Sudanin kehitystä sen itsenäistymisestä lähtien. Näin erityisesti siksi, että maalla on valtavat luonnonvarat, joiden turvin sen olisi mahdollista nousta helposti Afrikan ja vaikka koko maailmankin taloudellisen kehityksen kärkeen. Ainakin periaatteessa.

Tämän päivän uutinen kertookin Etelä-Sudanin uudesta saavutuksesta. Se on nimittäin noussut kärkeen maailman epävakaimpien maiden listalla. Taakse on jäänyt jopa vuoden 1991 vallankumouksesta lähtien kuuluisuutta niittänyt Somalia.

Etelä-Sudanin ongelmat eivät ole peräisin erityisen kovista luonnonoloista. Enkä usko niiden juontuvan edes liian suurista luonnonvaroista, vaikka jälkimmäinen onkin luonnonvarojen kirouksena tunnettu ilmiö.

Perustelen tätä sillä, että jos luonnonvarat olisivat Etelä-Sudanin (tai monien muiden Afrikan tai Lähi-Idän öljymaiden) ongelmien perimmäinen syy, tulisi luonnonvaroiltaan erityisen rikkaiden valtioiden kuten Norjan, Kanadan tai Yhdysvaltojen olla myös maailman epävakaimpien maiden listan kärjessä. Mutta kun ne eivät ole.

Luonnonvarojen kirouksen sijaan Etelä-Sudanin ongelma löytyneekin väestön monikulttuurisuuden, alhaisen koulutustason ja ehkäpä myös alhaisen älykkyysosamäärän yhdistelmästä, joka on tuottanut keskenään nahistelevia poliitikkoja. Maan vieminen vaurauteen edellyttäisi Nelson Mandelan kaltaista eri heimot yhdistävää suurmiestä, mutta sellaista ei ole ilmaantunut.

Entä Suomi? Se oli uskomattoman hienosti saman listan toisessa päässä, vieläpä omaan "erittäin vakaiden" maiden luokkaansa nostettuna.

Saavutus on uskomaton, ja sen olisi voinut kuvitella näkyvän Helsingin Sanomien otsikoinnissa, jossa Etelä-Sudan nostettiin esille isolla ja kotimaamme menestys kuitattiin alaotsikolla. Erityisesti minua ihmetytti se, ettei yksin Suomelle uuden ryhmän luomista mainittu otsikossa lainkaan, vaikka sen voisi kuvitella olevan erityisen ylpeyden aihe kaikille suomalaisille näinä taloudellisesti epävakaina aikoina.

Aika harvassahan ovat ne asiat, joissa meidät tunnustetaan kansainvälisessä vertailussa muita paremmiksi ja aivan omaan luokkaamme kuuluviksi. Nyt sellainen ihme olisi ollut Erkon otsikkonikkarille tarjolla, mutta kun ei niin ei.

Afrikka nyt vain kiinnosti enemmän. Tosin minulle ei selvinnyt oliko otsikkonikkarin tarkoituksena mässäillä toisten pahoinvoinnilla, muokata ilmapiiriä suopeaksi kehitysavulle tai jopa humanitaariselle maahanmuutolle vai jokin muu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin Sanomat valehtelee jälleen
Kuinka humanitaarinen kriisi kesytetään?
Korruptio lisää ebolan leviämisriskiä Sierra Leonessa
Noita

4 kommenttia:

  1. Taisi omatunto (sic!) kolkutella ja estää ykksössijan korostamisen kun ovat omalla politiikallaan pudottamassa meitä tuolta kärkipaikalta Ruotsia kohti ...
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  2. Mielestäni säätiedotus on Hesarissa erittäin asiallista, uutiset sitten muualta vaikkapa blogeista.

    VastaaPoista
  3. Eihän hyvistä uutisista mitenkään saa kunnon lööppiä. Sen takia Suomen sijoitus ei kiinnosta toimittajaa ennenkuin se laskee muutaman pykälän.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!