torstai 15. joulukuuta 2016

Etelä-Sudanin kehityksestä Google-haun valossa

Kysyin tammikuussa 2011 onko Etelä-Sudanilla malttia kehittyä. Sen jälkeen olen palannut aiheeseen pariinkin kertaan.

Etelä-Sudanin tilanteeseen on syytä palata tänään, sillä Iltalehti on välittänyt meille uuden uutisen tuosta vasta äskettäin itsenäisyyden saaneesta luonnonvaroiltaan ja kulttuurisesti upporikkaasta maasta. Palaan siihen hetken kuluttua.

Vuoden 2011 kirjoituksessani totesin Etelä-Sudanilla olevan hyvät edellytykset nousta "taloudellisesti riippumattomaksi ja vauraaksi kansakunnaksi" todeten kuitenkin samaan hengenvetoon, etteivät hulppeat luonnonvarat ole aina olleet omistajalleen onneksi.

Samalla nostin esille afrikkalaisen demokratiakäsityksen aiheuttamat ongelmat, puuttuvan infrastruktuurin ja ennen kaikkea monikulttuurisuuden luomat haasteet.

Niinpä tein Google-haun tässä käsiteltävän valtion nimellä. Tulosluettelo oli sen verran valaiseva, että päätin vain listata tähän maan kehitystä kuvaavat otsikot.

Maaliskuu 2014: "Etelä-Sudanin kriisi syvenee"
Elokuu 2015: "Etelä-Sudanin kriisi koettelee pahiten lapsia"
Heinäkuu 2015: "Etelä-Sudan on katastrofin partaalla"
Syyskuu 2015: "Naisia pidetään seksiorjina Etelä-Sudanin "raiskausleireillä"
Heinäkuu 2016: "Vuotaako veri taas? Etelä-Sudan luisuu kohti uutta sotaa"
Joulukuu 2016: "Etelä-Sudan kamppailee liimatakseen rauhansopimuksen riekaleet yhteen"

Tämän kaiken jatkoksi Iltalehti teki tälle päivälle jo tämän kirjoituksen alussa mainitsemani oman uutisensa. Sen mukaan juuri tällä hetkellä yli 360 000 eteläsudanilaista lasta on vaarassa kuolla nälkään, yli puolet maan lapsista ei Unicefin mukaan pääse kouluun ja lisäksi yli miljoona eteläsudanilaista on paennut maasta.

Näistä asioista kertovan lyhyen juttunsa IL oli otsikoinut seuraavasti: "Unicef: Etelä-Sudanin lapsia värvätään aseryhmiin kiihtyvään tahtiin". Tänä vuonna värvättyjen lasten määräksi selviää itse jutusta 1300. Vuosien mittaan värvättyjen lasten kokonaismäärä on 17 000.

Näiden uutisten jälkeen jään suurella mielenkiinnolla odottamaan Etelä-Sudanin jatkokehitystä. Nouseeko maailman nuorin valtio jonain päivänä tavoittelemaan edes siedettävää hyvinvoinnin tasoa, vai osoittautuuko afrikkalainen monikulttuurinen yhteiskunta jälleen kerran täydellisen kyvyttömäksi huolehtimaan asioistaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomi ja Etelä-Sudan nousivat maailman kärkeen!
Miksi Etelä-Sudanilla ei ole malttia vaurastua?
Onko Etelä-Sudanilla malttia kehittyä?

4 kommenttia:

  1. Ehkäpä rotujen väliset älykyyserot ovat todellisia, eivätkä hypoteettisiä, joten toimivan yhteiskunnan muodostaminen on kertakaikkiaan ylivoimaista mustien kapasiteetille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älykkyyserot afrikkalaisten ja muiden välillä ovat varmasti todellisia. Jo köyhyys yksin vaikuttaa ihmisten älykkyyteen, koska sitä voi parantaa ruokavaliolla ja virikkeillä. Molemmat ovat riippuvaisia ihmisten vauraudesta.

      Sen sijaan on kiistanalaisempaa ovatko afrikkalaiset perinnöllisesti tyhmempiä kuin vaikkapa euroooppalaiset. Jotkut amerikkalaiset tutkimukset kyllä viittaavat vanhavsi siihen.

      Sen sijaan lienee varsin kiistatonta, että individualistinen kulttuuri on omiaan tuottamaan dynaamisen yhteiskunnan, jossa ihmisten on hyvä elää. Ja vastakohtana yhteisöllinen kulttuuri tuottaa stagnaatiota.

      Yhteisöllisessä kulttuuipiirissä tilannetta vielä pahentaa se, jos siellä esiintyy rinnakkain useita samankaltaisia yhteisöjä - siis esimerkkinä somalialaiset klaanit, jotka eivät ole kykeneviä pysyvään rauhantilaan.

      Tai Etelä-Sudaniin kansanryhmät, joista jokainen haluaa oman johtajansa koko maan diktaattoriksi hinnalla millä hyvänsä. Onnetonta kyllä, maassa on kaksi tasavahvaa kansanryhmää, joiden välille sotiminen on keskittynyt.

      Poista
  2. Johtopäätös -toki leimataan "rasistiseksi"- on se, että useimmat Afrikan ja Lähi-idän maat olisivat pärjänneet paremmin siirtomaavaltioina. Isäntien lähdettyä tilanne vastaa heitteille jättöä. Järkevä holhous olisi ollut tae asteettaisesta kehityksestä oikeaan suuntaan, ja sitä olisi ollut syytä jatkaa. Etenkin nyt nettiaikana, kun räikeät väärinkohtelut tulisivat heti esille, siirtomaaisännän "riisto" ei olisi suurikaan vaara tullessaan nopeasti ilmi.
    -Beowolf-

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!