Murtuuko norjalaisten hiihtäjien ylivoima 2020-luvulla?

Hiihdon maailmacup on tällä kaudella ollut lähes pelkkää norjalaisten juhlaa. Esimerkiksi Salpausselällä viime viikonvaihteessa miesten yhdistelmähiihdossa vuonomaan mieshiihtäjät ottivat käsittämättömältä tuntuvan viitoisvoiton. Naisten puolella he sentään joutuivat tyytymään "vain" neloisvoittoon Riitta-Liisa Roposen onnistuttua tunkeutumaan ennen kahta seuraavaa vuonomaan hiihtäjätärtä viidenneksi.

Vuonomaan hiihtäjien murskaava ylivoima ei tietenkään ole ollut hyväksi maastohiihdolle. Yhdessä umpitylsien yhteislähtöjen kanssa se on ollut omiaan syömään hiihdon kiinnostavuutta penkkiurheilijoiden keskuudessa. Ollaanko siis tultu siihen, että norjalaisten ylivoima on hävittämässä maastohiihdon vähitellen penkkiurheilevan kansan mielistä.

Tähän kysymykseen voidaan hakea vastausta nuorista. Parhaillaan ovat nimittäin käynnissä junioreiden eli alle 20-vuotiaiden hiihdon maailmanmestaruuskilpailut. Niissä suomalainen Lauri Lepistö otti eilen perinteisen hiihtotavan 10 kilometrin matkalla pronssimitalin. Onnittelut siis hänelle.

Samoin onnittelut Johanna Matintalolle, joka onnistui hienosti tyttöjen vitosella ja saalisti neljännen sijan vain muutaman sekunnin mitalista jääneenä. Sekä Lauri Gummerukselle joka assisteerasi hienosti Lepistöä sijoittumalla seitsemänneksi.

* * *

Olen aiemmin kiinnittänyt huomiota norjalaisten hiihtäjien ylivoimaiseen määrään ja sitä kautta syntyvään kovaan tasoon, sekä pitänyt sitä selityksenä heidän ylivoimalleen maailmancupissa. Nuorten MM-hiihdot tarjoavat nyt mielenkiintoisen vertailukohdan aikuisten kilpailuille. Näkyykö Norjan ylivoima myös siellä?

Poikien kilpailun kymmenen parhaan listan muodostaa seuraava maaluettelo: NOR, KOR, FIN, SUI, GER, NOR, FIN, CZE, SWE, EST. Ei siis tietoakaan samanlaisesta läntisten viikinkien jälkeläisten ylivoimasta kuin aikuisten miesten puolella.

Entä tyttäret. Heidän puolellaan vastaava lista on seuraava: NOR, NOR, GER, FIN, NOR, SWE, RUS, RUS, RUS, ITA. Tyttöjen puolella näyttäisi siis olevan ainakin melkein samanlainen vuonomaan hallinta kuin Therese Johaugin komennossa kulkevan aikuisten naisten hiihdossa.

* * *

Laajennetaan tarkastelukulmaa vielä niin ikään parhaillaan käynnissä oleviin alle 23-vuotiaiden MM-hiihtoihin. Eilen siellä kisattiin miesten viidellätoista ja naisten kymmenellä kilometrillä. Suomalaisille ei valitettavasti tullut mitaleita, mutta Lauri Vuorinen oli sentään yhdeksäs. Hieno suoritus ottaen huomioon, että hänen saa osallistua näihin kekkereihin vielä kahtena seuraavanakin vuotena.

Nuorten miesten kymmenen parhaan hiihtäjän kotimaiden lista oli tässä ikäluokassa seuraava: SWE, RUS, NOR, FRA, RUS, NOR, FRA, NOR, FIN, NOR. Tällä listalla ei näyttäisi olevan tietoakaan siitä norjalaisten ylivoimasta, joka näkyy aikuisten sarjassa.

Ja lopuksi nuorten naisten kymmenen parhaan hiihtäjättären kotimaiden lista: RUS, GER, CZE, SLO, SWE, NOR, GER, SWE, ITA, NOR. Eli tässä otoksessa norjalaiset - kuten suomalaisetkin, jätettiin kokonaan mitaleiden ulkopuolelle.

* * *

Kaikkiaan näyttäisikin siltä, että norjalaisten nykyinen ylivoima aikuisten maastohiihdossa tulee murtumaan muutaman vuoden kuluessa ainakin miesten puolella. Ja ainakin osittain myös naisissa.

Toki norjalaisten nykyiset hiihtäjätähdet ovat vahvasti mukana vielä useita vuosia: esimerkiksi Heidi Weng on vasta 24-vuotias ja tullee olemaan Therese Johaugin lopettaessa uransa vaikeasti voitettavasti. Myös tänä vuonna itsensä normaalimarkoilla maailman huipulle nostanut Invild Östberg on Krista Pärmäkosken tavoin häntä vain vuoden vanhempi. Mielenkiintoista kyllä: kaikki kolme ovat entisiä nuorten maailmanmestareita.

Toinen mahdollisuus on se, että Norjassa osataan jalostaa muiden maiden kanssa samantasoisista nuorista kovempia aikuisia kuin muualla hiihtourheilevassa maailmassa. Ehkäpä he harjoittelevat jotenkin eri tavalla kuin muut.

Harjoittelun kovuudesta ei kuitenkaan liene kysymys, koska tänä vuonna esimerkiksi Sami Jauhojärvi harjoitteli itsensä täysin tukkoon ja Iivo Niskanen ylikuntoon ja sen seurauksena tautikierteeseen. Jopa miehistä parhaiten tällä kaudella hiihtänyt Matti Heikkinenkin rikkoi selkänsä liiallisella harjoittelulla.

Mahdollinen norjalaisten ja suomalaisten ero harjoittelussa ei siis luultavasti ole määrällinen vaan pikemminkin laadullinen. Jos tämä selitys pitää paikkansa, ei tilanne ole mahdoton. Reijo Jylhän ja muiden valmentajien tehtävänä on nyt "vain" suunnitella hiihtäjien toteutettavaksi nykyistä paremmat harjoitteluohjelmat.

Tai ehkäpä vuoristoinen maa tarjoaa viikinkien jälkeläisille arkiliikunnassa sellaisia virikkeitä, jotka auttavat hiihtäjiä kehittymään korkeammalle tasolle kuin muualla maailmalla - tosin tämän selityksen mukaan ei olisi pitänyt olla mahdollista, että niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin ovat aikoinaan hallinneet maastohiihtoa lähes yhtä suvereenisti kuin norjalaiset nykyisin.

Kolmas selitys on sitten se monien suomalaisten vakiokäsitys siitä, että vuonomaalla on jonkinlainen salainen ase, jota muilla ei ole. Ja joka ei ole säännöissä sallittu. Itse en usko siihen, vaan olen lähes varma että nuorten ja alle 23-vuotiaiden MM-hiihdoissa näkyvä norjalainen taso kuvaa hiihdon tulevaisuutta 2020-luvulla varsin hyvin.

Silloin vahvoja ovat norjalaisten lisäksi ainakin venäläiset ja ranskalaiset. Sen sijaan suomalaisten huippumenestys jäänee valitettavasti myös silloin yksittäisten onnistumisten varaan. Ellei meillä sitten onnistuta muita paremmin omien lahjakkuuksiemme nostamisessa maailman ehdottomalle huipulle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Norjalainen tasatyöntö
Kohti Lahtea norjalaisten viedessä ja suomalaisten vikistessä
Happo palaa - ja Messias myös