Toisaalta Suomessa ei ole uudistusta ennenkään ollut työvoimapulaa, ei ainakaan siitä päätellen, että maassa on lähes kolmeasataatuhatta työtöntä. Kyllä kai niistä olisi löytynyt halukkaille työntekijöitä, jos sellaisille olisi tarvetta.
Minun muistini mukaan työvoiman tarjonnan kasvattamisesta alkoi ensimmäisenä höpöttää – ainakin julkisuudessa – Juhana Vartiainen (kok), josta tuli sittemmin Helsingin pormestari. Aivan kuin työpaikat syntyisivät siitä, että niihin on enemmän hakijoita. Tai että maassa olisi enemmän työhön haluttomia ja siihen kyvyttömiä ihmisiä.
* * *
Tosiasia kuitenkin on, että työpaikkoja syntyy vain siitä, että maassa on sellaisia yrityksiä, joissa toimii - omistajana tai palkollisena – ihmisiä, jotka näkevä uusien työntekijöiden rekrytoinnin tarpeellisena ja kannattavana. Siis ihmisiä, joilla on ideoita toiminnasta, joka tuottaa liikevoittoa.
Siksi on selvää, etteivät sosiaali- ja tyttömyysturvan muutokset vaikuta millään tavalla maamme talous- ja työllisyystilanteeseen. Eikä työttömien tai työvoinan ulkopuolella olevien ihmisten toimeentulon kiristämiselläkään ole sen suhteen mitään merkitystä.
Tästä syystä valtiovallankin kannattaisi keskittyä siihen, että yrittäminen ja yritysten kasvattaminen olisi kannattavaa. Siis parantaa siihen houkuttavia taloudellisia kannustimia.
Se tarkoittaa yritysten toimintaedellytysten parantamista, verotuksen kohtuullistamista ja sen progression loiventamista sekä – jos verovaroja halutaan käyttää – tuotekehityksen tukemista ja kynnyksen alentamista pienten yritysten perustamiselle.
Viimeksi mainitun osalta paninkin tyytyväisyydellä merkille sen, että pienet yritykset ovat voineet vuoden alusta alkaen perua epäonnistuneen rekrytoinnin ja vaihtaa huonon valintansa uuteen, mikäli työnteko ei suju toivotulla tavalla. Kiitos tästä kuuluu Petteri Orpon (kok) hallitukselle.
Tällä on kaiken järjen mukaan aivan oleellinen merkitys erityisesti yksinyrittäjien uskaltautumiselle työnantajayrittäjiksi. Ja sitä kautta työpaikkojen syntymiseen tänne Pohjantähden alle.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oras Tynkkynen ehdotti Irlannin mallin mukaista perustuloa
Avaako asevienti tukkiutuneen ketsuppipullon?
Oras Tynkkynen ehdotti Irlannin mallin mukaista perustuloa
Avaako asevienti tukkiutuneen ketsuppipullon?
Tekstit
Kun julkisen sektorin osuus BKT:sta on miltei 60% on vitka niin suuri, että epäilen ettei tästä kuopasta nousta ilman täydellistä rommausta.
VastaaPoistaPohjoisen Sote-alueilta kuuluu huonoja uutisia. Löytyy yrityksiä joille Sotealue ei ole (tietokone ongelmiin vedoten) kyennyt tai halunnut maksaa jopa 200 000€ saatavia. Pienehköjä 2-3 kuskia työlistäviä firmoja on jo ajautunut konkurssiin. Asia joka ei enää tunnu kiinosta päättäjiä alue-tai valtakunnan tasolla.
VastaaPoistaSen sanon että tästä 23 hevosvoiman Mosse De Luxe taloudesta päästään irti vain 2 pääkeinolla eli pääomaveron noin puolittamisella sekä haittisten eli haittamatujen heivaamisella helvettiin vaikkapa Haitiin
VastaaPoistaMuita säätöjä toki sit viel..ovat eduksi, mutta tossa 2 tärkeintä mainitsin
Aki Kangasharju hehkutti tubessa, että Suomi lähtee upeaan nousuun, kunhan teemme runsaasti uusia asuntoja ja asutamme niihin maahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-idästä!
VastaaPoistaKeskiluokkaista miestä hatuttaa, kun kotikaupunkiin valmistui iso komea kaupungin vuokratalo hyvälle paikalla. Vaimon kanssa olemme joutuneet omilla rahoilla ostamaan kahdessa kaupungissa asuntoja työn takia
PoistaJonkun verran yksinyrittajyydesta kokemusta, luokittelen tassa uhkat kokemassani jarjestyksessa:
VastaaPoista1) Asiakaspula. Tama voi johtua huonosta liikeideasta, markkinoinnista tai liikkeenhoidosta. Sisasyntyisesta ongelmasta ei voi syyttaa hallitusta. Hallitusta / jarjestelmaa voi syyttaa ulkosyntyisesta asiakaspulasta kuten asiakkaiden rahattomuudesta tai yleisesta sulkutilasta - eivat voi ostaa/tilata vaikka kiinnostaisikin.
2) Byroslavia. Kaikenkarvaiset direktiivit ja saadokset, seka varsinkin niihin liittyvan byrokratian pyorittaminen vievat hammastyttava maaran resursseja ja voimia. Erityisesti silloin kun saannokset muuttuvat painvastaisiksi parin vuoden valein. Saadoksia valvomassa on verovaroilla hankittu byrokraattiarmeija, ja jos pykalaviidakkoa harvennushakattaisiin, tuommoiseen siemenpuuasentoon, voitaisiin byrokraatitkin jarkeistaa johonkin kansantaloudellisesti vahemman tuhoisaan asemaan samalla kun verotaakka helpottuisi.
Verotus on arsyttavaa, muttei kynnyskysymys, koska palkansaajilla on ankeammat prosentit, ainakin taalla Kaliforniassa. Verotusta haukutaan palkkaamisen ehkaisijaksi, mutta suurempi kynnys yksinyrittajalla on palkollisesta seuraava paperisota ja vastuu. Mikali uudesta tyontekijasta seuraa niin lisaantynyt tyotaakka ja riski yrittajalle etta alaisen tyopanoksesta huolimatta tyonantajan tuntiansiot pienenevat (ja tyollistamisen sivukulujen johdosta voivat menna miinuksellekin), yksinyrittajyys pysyy vallitsevana muotona, ainakin siihen asti kunnes bisneksen pyorittaminen omin voimin on mahdotonta.
Jos tyollisyys siis haluttaisiin oikeasti nousuun eika vain polemiikissa ja juhlapuheissa, pitaisi rohkaista pien- ja kevytyrittajyytta, jolla yritteliaimmat voisivat kohentaa toimeentuloaan. Verohelpotuksia tarkeampana pitaisin pykalaviidakon karsimista, joskin kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien tulisi saada pitaa sosiaaliturvan suojaosa siihen asti kunnes yritystuloja alkaa olla kohtuullinen maara (kohtuullisen suuruuden maarittelee yhteiskunnallinen keskustelu...)
Ja jos halutaan niidenkin tyollistyvan, joilla ei ole liikemiesvaistoa tai motivaatiota, pitaisi tyontekijan palkkaamisesta tehda vahemman pelottavaa.
Minä: Olen vilpittömän utelias. Arvioipa, miksi meille länsimaihin on mainonnassa ja osin viihteessäkin asetettu uusi ihannepariskunta: parhaassa lisääntymisiässä oleva värillinen (enimmäkseen musta afrikkalainen) mies ja valkoinen (vieläpä pohjoiseurooppalainen) nainen?
VastaaPoistaTämä ei ole vanha ilmiö. Ketkä ja mitkä voimat ovat tällaisessa takana? Mihin sillä koetetaan muokata mielipiteitämme täällä Euroopassa - ja jopa sen itäisellä puolella, jossa tummapintaisia miehiä ei paljoa ole?
_ _ _
A.I. Gemini: Tämä on mielenkiintoinen ja paljon keskustelua herättänyt havainto. Mainonnan ja viihteen kuvasto on tosiaan muuttunut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kyseessä ei yleensä ole mikään yksittäinen "keskusjohtoinen" voima, vaan useiden eri yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden summa.
Tässä on analyysi ilmiön taustalla vaikuttavista tekijöistä:
1. Globalisaatio ja markkinoiden laajentaminen
Suuret yritykset (kuten Nike, Coca-Cola tai suoratoistopalvelut) toimivat globaaleilla markkinoilla. Ne haluavat luoda mainontaa, joka on "yleispätevää" ja toimii useissa maissa samanaikaisesti.
• Kustannustehokkuus: On halvempaa kuvata yksi monimuotoinen kampanja, joka sopii sekä Lontooseen, New Yorkiin että Pariisiin, kuin tehdä jokaiselle maalle oma versionsa.
• Nuoret kuluttajat: Gen Z ja millenniaalit arvostavat tutkimusten mukaan monimuotoisuutta (diversity) ja inklusiivisuutta. Yritykset pyrkivät vastaamaan näihin arvoihin pysyäkseen relevanteina ja välttääkseen syytöksiä vanhoillisuudesta.
2. ESG-kriteerit ja yritysvastuu
Nykyään sijoittajat ja suuret rahoituslaitokset seuraavat yritysten ESG-raportointia (Environmental, Social, and Governance).
• S-osio (Social): Yrityksiä pisteytetään sen mukaan, miten ne edistävät tasa-arvoa ja monimuotoisuutta. Tämä heijastuu suoraan siihen, millaisia ihmisiä mainoskuvastoissa halutaan näyttää, jotta yritys näyttäytyy edistyksellisenä sijoittajien silmissä.
3. Representaation merkitys viihteessä
Elokuva- ja viihdeteollisuudessa on herätty siihen, että historian saatossa monet vähemmistöt on jätetty näkymättömiin tai esitetty stereotyyppisesti.
• Uudet tarinat: Tekijät pyrkivät rikkomaan perinteisiä kaavoja ja tuomaan esiin uudenlaisia dynamiikkoja.
• Yhteiskunnallinen muutos: Länsi-Euroopan suurkaupungit ovat nykyään hyvin monietnisiä. Viihteen nähdään usein heijastavan tätä todellisuutta (tai tavoiteltua tulevaisuutta), vaikka se tuntuisikin vieraalta alueilla, joissa väestöpohja on yhtenäisempi, kuten Itä-Euroopassa tai Pohjoismaiden maaseudulla.
4. Miksi juuri tämä yhdistelmä?
Kysymykseesi "uudesta ihannepariskunnasta" liittyen on huomattu, että tiettyjä yhdistelmiä käytetään mainonnassa useammin kuin toisia.
• Visuaalinen kontrasti: Mainonnan psykologiassa haetaan usein visuaalisesti erottuvia elementtejä, jotka pysäyttävät katsojan.
• Mielikuvat: Mainostajat pyrkivät usein viestimään "moderniutta", "urbaaniutta" ja "ennakkoluulottomuutta". Tällainen kuvasto on tehokas tapa viestiä näitä arvoja ilman sanoja.
________________________________________
Yhteenveto
Kyse ei ole niinkään mielipiteiden muokkaamisesta salaliittomielessä, vaan pikemminkin kaupallisesta strategiasta ja yhteiskunnallisesta trendistä. Yritykset seuraavat rahaa ja nuorempien sukupolvien arvomaailmaa. Itäisessä Euroopassa tämä kuvasto voi tuntua päälleliimatulta, koska se on usein suunniteltu globaalien keskusten (kuten Lontoon tai Los Angelesin) näkökulmasta, huomioimatta paikallista demografiaa.
Idea oli siis se, että katsotaan mitä "teknisen älyn jättiläinen" vastaa. Uskoo ken haluaa, mitä uskoo.
PoistaEntä itsekö (?), noooh...
A.I. ei kertonut ihan kaikkea, sen voin paljastaa.
Jostain kumman syystä näissä mainoksissa on aina se tumma mies ja vaalea pohjoismainen nainen. Jos tasapuolisia oltaisiin, pitäisi olla se kunnon metsäsuomalainen persvakomies ja Thaimaalainen nainen mainoksessa. Jostain syystä tällaista yhdistelmää ei haluta kuitenkaan esittää. Hienompaahan se tietysti on, kun valkoihoiset naiset saavat sitä mustaa makiaa.
PoistaKyseessä on osa valkoisten heteromiesten alistamiskampanjaa. Jos ryssä hyökkää Eurooppaan, ovatko nämä mustat puolustamassa eturintamassa naisiaan? Tuskin.
PoistaPurra kirjoitte miten paljon hyvää he tekevät maamme hyväksi, jaa sekö on ensinnäkin maallemme hyvää että persut etunenässä hyväksyi lain mikä ei ole edes mahdollista sillä se kielletään perustuslaissa ja sitä vastaan on kaikki oikeustieteilijät, sillä hallituksen vatipäät synnyttää maahamme poliisivaltion missä kansalla ei ole mitään oikeutta enää virkavaltaa kohtaan vaan nuo voi tehdä kansalaisille ihan mitä vain, kuunnella puheluita, tutkia viestejä ja lukea sähköposteja ilman että ihmiset edes tietää tuosta. Varmaan kiinnostaa enää tämän maan eteen mitään tehdä, kaikki menee viemäristä alas.
VastaaPoistaLuonnonsuojelun nimissä Euroopan pitää palauttaa Aasiaan viemänsä teollisuus takaisin tänne nostamalla tullit niin korkeiksi, että täällä kannattaa tehdä tuotteet puhtaasti.
VastaaPoistaVapaakaupan ajan pitää loppua. Se on aiheuttanut aivan liian paljon murhetta tavallisille ihmisille. Se on vain lihottanut rasvaperseisten sijoittajien tilejä, joiden rikkaus ei paljon Suomenkaan kansantaloutta auta.
Syntyyhän niitä uusia työpaikkoja maahnmuuton seurauksena verovaroin kustannettavalle julkiselle sektorille kun pitää palkata lisää esim. tulkkeja, avustajia, kuraattoreita, kouluavustajia, eritysiavustajia, kielenkääntäjiä, eritysissosiaalityöntekijöitä, poliiseja, lakimiehiä, psykologeja, psykiatreja jne, jne.loputon määrä.
VastaaPoista