Synnyttikö USA:n alhainen äänestysaktiivisuus törky-Trumpin?

Luultavasti kaikki suomalaiset tietävät, että Yhdysvaltain presidentinvaaleissa republikaaniehdokkaan kampanja oli törkyinen. Ja että heti valituksi tultuaan Donald Trump oli kuin uudestisyntynyt.

Aiheesta kirjoitteli tänä aamuna kolumnin toimittaja Pekka Mykkänen. Hänen kirjoituksensa sanoma lienee ollut jotain sen tapaista, että nyt kaikki toivovat törky-Trumpin kadonneen, vaikkei siihen oikein pystykään uskomaan.

Mykkäsen kirjoitusta luettuani mieleeni tuli ihan toisenlainen mahdollisuus. Sellainen, joka ehkä antaa meille eurooppalaisille uskoa siihen, että törky-Trump ei lopulta ollutkaan todellinen vaan pelkkä vaalikulissi.

Ajatukseni lähtee siitä, että Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on vaaleista toiseen ollut äärettömän alhainen äänestysprosentti. Näissä vaaleissa se oli sinänsä kohtuullisen korkea, mutta silti vain alle 60 prosenttia - tätä eivät ehdokkaat voineet kuitenkaan tietää etukäteen.

Vertailuksi voidaan ottaa se, että Suomessa presidentinvaaleissa käy äänestämässä yleensä noin 80 prosenttia äänioikeutetuista, joskin viime vaaleissa uurnilla kävi alle 70 prosentin. Tämä saattoi johtua siitä, että lopputulos oli selvä jo etukäteen.

Jos ja kun oletusarvona on, että äänestysaktiivisuus on hyvin alhainen ja vaalijärjestelmänä kaksipuoluejärjestelmä, on tilanne lähtökohtaisesti sellainen, että jos yksi ehdokas saisi kaikki kannattajansa vaaliuurnille olisi seurauksena rökälevoitto vaikka todellinen kannatus olisi vain sen 50%.

Tämän tosiasian tunnistaminen saattoi olla Trumpin törkyisen vaalikampanjan taustalla. Lisäksi mies oli jo aiemmin elämässään osoittanut olevansa kaikkea muuta kuin puhtoinen pulmunen, joten hänen ei kannattanut yrittää rakentaa itsestään kiiltokuvaa myöskään vaalikamppailussaan. Sillä taktiikalla hän olisi joutunut yhtämittaiselle puolustuskannalle ja hävinnyt vaalit sataprosenttisen varmasti.

Niinpä hänen kannatti luoda strategia, jolla saisi mahdollisimman suuren osan kannattajistaan käymään äänestämässä. Jos asia todella oli näin, oli törkyinen strategia toki riskialtis, sillä törkypuheet aktivoivat myös vastapuolen kannattajia - kuten poikkeuksellisen korkea äänestysaktiivisuus osoittaa - mutta johti Trumpin joka tapauksessa vaalien voittoon. Siihen kiiltokuva-Trump ei olisi ikinä pystynyt.

Meidän ja kaikkien muiden kannalta olisi hyvä, mikäli Trumpin törkykampanja todella olisi perustunut edellä kuvaamaani logiikkaan. Näin toteutuisi myös toimittaja Pekka Mykkäsen toive siitä, että "tämä ´ihan eri Trump´ on tullut jäädäkseen ja se Twitter-nimellä @realDonaldTrump eli ´todellinen Donald Trump´ riehunut häirikkö oli vain silmänlumetta ja pahaa unta".

* * *

Suomessa ei ole kaksipuoluejärjestelmää, mutta erittäin alhainen äänestysaktiivisuus eurovaaleissa. Trumpin voiton jälkeen saatetaan joissain puoluetoimistoissa päätyä samaan ajatukseen kuin itse edellä esitin. Eli uusien kannattajien kalastelun sijasta keskitytään potentiaalisen kannattajakunnan aktivoimiseen, mahdollisesti myös törkykampanjan avulla.

Mikäli näin käy, muuttuvat meidänkin vaalikampanjamme vähemmän rakentaviksi. Siitä syystä suomalaistenkin tulisi yksiselitteisesti torjua ruotsalaistyyppinen blokkiajattelu (de facto kaksipuoluejärjestelmä) sekä pitää huoli siitä, että käyvät äänestämässä aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Donald Trumpista ja mediavallasta
Vuoden myönteisin kehityskulku löytyi Afrikasta!
Mitä meidän pitäisi oppia eurovaaleista?