Suomen talouden näkymät olivat ainakin julkisuudessa erittäin synkeät vielä viime kesän alussa. Mutta sitten alkoi tapahtua: esimerkiksi laivatilausten määrä telakoillemme räjähti, metsäteollisuus alkoi takoa rahaa, ja rakennusalalle syttyi valtava buumi. Työttömyyskin kääntyi laskuun.
Kaiken tämän seurauksena Suomen talous elpyi alkusyksyn aikana niin, että kasvua oli heinä-syyskuun vuosineljänneksellä 0,5%. Vuositasolle vietynä sama tahti tarkoittaisi kahden prosentin talouskasvua.
Tämän päivän lehdestä saimmekin sitten lukea, että Osuuspankin tutkijat arvelevat bruttokansantuotteemme kasvavan tänä vuonna yhteensä 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Heinä-syyskuun kasvuun nähden ennusteet vaikuttavat kovin maltillisilta, vaikka varovaisuutta perusteltiinkin brexitillä ja Trumpin talouspolitiikalla. Italian pankkipommi jäi osuuspankkilaisilta mainitsematta, vaikka sillä on toteutuessaan varmasti edellisiä suuremmat vaikutukset.
Tässä tilanteessa minä veikkaan, että OP:n nyt julkisuuteen saattamat ennusteet ovat yksinkertaisesti järjettömän varovaisia. Perustelen väitettäni sillä, että Suomi on pieni vientivetoinen talous, jonka talouden amplitudi on aina oleellisesti suurempaa kuin suurissa talouksissa.
Niinpä väitän, että taloutemme rakenteesta ja pienestä koosta johtuen sekä talouden nousut että laskut ovat merkittävästi suurempia kuin suuremmissa maissa. Lisäksi taloutemme nousukiito alkaa aina jälkijättöisesti johtuen tuotantomme painottumisesta investointitavaroihin.
Niinpä teen tässä ennusteen, joka ei perustu mihinkään laskelmiin vaan ainoastaan edellä kuvaamaani logiikkaan, Suomen kustannuskilpailukyvyn paranemiseen ja tekeillä oleviin investointeihin. Väitän siis, että Suomen bkt tulee kasvamaan vuodesta 2017 vuoteen 2021 paljon nopeammin kuin tämän päivän ekonomistit arvelevat. Veikkaukseni on, että vuotuinen Suomen talouskasvu on mainittuina vuosina vähintään kaksi prosenttia eli yhteensä yli 10 prosenttia - ja todennäköisesti jopa merkittävästi nopeampaa.
Tämän ennusteen ainoana uhkana näen oikeastaan vain Italian pankkien romahduksen sekä maailmanpolitiikan kiristymisen ja siitä seuraavan kaupankäynnin rajoittumisen. Päinvastaisessa tapauksessa eli erityisesti Venäjälle suuntautuvan kaupan vapautuessa tulee Suomen talouskasvu olemaan vielä ennustamaanikin suurempi.
Jäädään siis odottelemaan, Tämän kirjoituksen tarkoituksenahan ei ole oikeasti testata omaa ennustuskykyäni vaan demonstroida sitä, kuinka turhia prosentin kymmenyksinä annetut ekonomistien talousennusteet todellisuudessa ovat. Vai olenkohan sittenkin väärässä?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä.
Rationaalinen päätöksenteko tuottaa ennustettavuutta
Yhteiskuntasopimus syntyi, entä sitten?
Epä-älyllinen kritiikki saa mediatilaa
Tekstit
-
Kotimainen kysyntäkin alkanut nousta koska nyt kannattaa investoida kestokuslutustavaroihin oikeisto/keskusta halllituksen aikana. Ties mitä sosialisointiverotusta seuraava vasemmistohallitus 2019 - 2022 (toivottavsti EI) keksii. Nyt on "tuhlattava" järkevästi, ainakin minä.
VastaaPoistaSetarkos
Pientä optimismia on ilmassa, mutta en ainakaan vielä olisi yhtä toiveikas kuin Professori. Toivon tietysti olevani tämän varovaisuuteni kanssa väärässä. Tästä toipumisesta tekee mieleni antaa kohtalainen ansio nykyiselle hallitukselle. Se on opposition raivokkaasta vastustuksesta huolimatta ponnistellut hartiavoimin Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Muodollisesti tulokset ovat olleet varsin niukkoja, mutta ehkä tärkeämmäksi onkin osoittautunut se, että yritetään tosissaan. Se herättää luottamusta. Ja investointipäätöksissä luottamuksella on suuri merkitys.
VastaaPoistaKomppaan vaistomaisesti S.S:ä. Rakennusalan buumi voi osoittautua lyhyeksi koska alan tuotteiden hinnoissa lienee runsaasti ilmaa. Ruotsissa alalla odotetaan romahdusta, kysytään vain että milloin?
PoistaMuu talousnousu riippuunee Suomen ulkopuolisista tekjöistä jotka kai ovat harvinaisen vaikeasti ennakoitavissa.
Siinä professori on varmasti oikeassa, että meillä prosentin kymmenyksetkin tupataan ottamaan enteinä. hh
Minullakin on sellainen ajatus ja olo, että nykyinen hallitus edes yrittää jotakin. Ja saattaa jotakin jopa saada aikaan.
VastaaPoistaAiemmilla oli tilannekuva hyvin pitkään täysin väärä ja herätyksen jälkeenkin toimenpiteet vaatimattomia. Pitkään luultiin, että pikkusäädöllä homma hoituu: Hyppysellinen tuota ja lusikan kärjellä tätä, vaikutus vientiin 500 miljoonaa.
Talouden ennusteilla ei ole ollut pitkään aikaan kuin huono viihdearvo. Ennusteet onnistuvat tasaisen kasvun vuosina hyvin. Käänteitä ne eivät tunnu pystyvän näkemään. Professorin näkemykseen perustuva ennuste on aivan yhtä perusteltu.