Uutta tietoa turvapaikanhakijoiden rikollisuudesta

Kirjoitin aamulla Kajaanin murhaan ja Itäkeskuksen väitettyyn pahoinpitelyyn liittyvästä valtamedian uutisoinnin ja sosiaalisen median välittämän näkemyksen ristiriidasta. Molemmat asiat saivat selvyyden päivän kuluessa (tässä ja tässä): sosiaalisen median tieto oli luotettavampaa ja valtamedian näkemys toisessa tapauksessa jopa täysin valheellinen.

Valtamedian maksavana asiakkaana olen pettynyt, joskaan totta puhuen en kovin hämmästynyt. Toivon kuitenkin (vaikka luultavasti turhaan), että toimituksissa pohdittaisiin tapahtuneen jälkeen tiedonvälityksen etiikkaa ja ammattiylpeyttä.

Blogistilla on harvoin mahdollisuutta julkaista alkuperäistietoja, vaikka joskus sellaisiakin tapauksia on sattunut. Siksi minäkin joudun melkein aina turvautumaan valtamedian julkaisemiin alkuperäistietoihin, joita eri tavoin tulkiten pyrin tuomaan kirjoitukselleni lisärvoa ja kiinnostavuutta.

 Niin seuraavissakin tapauksissa.

Aloitan Yleisradion jutusta, jonka mukaan hallitus haluaa vauhdittaa rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten poistamista maastamme. Jutun sanoma hallituksen näkemyksestä on hyvä, mutta uutisessa on myös mielenkiintoista tilastotietoa.

Sen mukaan "vuonna 2014 käsiteltiin 418 karkotusasiaa, joista 258 johti karkotukseen. Viime vuonna asioita oli 380 ja karkotuksia 258. Rikosperusteisia karkotuksista oli kumpanakin vuonna noin 30 prosenttia."

Lukujen perusteella näyttää, että Suomen viranomaiset onnistuvat karkottamaan maastamme 60-70 prosenttia (olettaen että karkotettujen määrässä ei ole lyöntivirhettä: onnistuneiden karkotusten määrähän on jutun mukaan täsmälleen sama molempina vuosina). Tämä herättää kolme kysymystä.

Ensimmäinen uteliaisuuteni aihe on se, että miksi luku ei ole tasan 100%. Ja toinen se, että minne ne epätoivotut henkilöt katoavat, joita ei saada karkotetuksi ulkomaille. Kolmas kysymykseni on retorinen: mikseivät aiemmat hallituksemme ole saaneet näin keskeistä asiaa hoidetuksi kuntoon?

Hiukan samaan aiheeseen liittyen julkaisi myös Helsingin Sanomat tilastotietoja turvapaikanhakijoiden rötöstelyistä. Jutun mukaan maamme 30 000 turvapaikanhakijaa ovat onnistuneet alkuvuoden aikana tekemään  528 pahoinpitelyä, 247 näpistystä, 120 laitonta uhkausta, 95 laittoman maahantulon järjestämistä, 80 seksuaalirikosta (joukossa 10 törkeää raiskausta, 20 raiskausta ja 20 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä), 41 liikennerikkomusta, 40 varkautta, 36 kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta, 32 törkeää pahioinpitelyä sekä 31 väärennysaineiston hallussapitoa. Tapon yrityksiä on ollut viisi - ja Kajaanissa joku siis lopulta valitettavasti onnistui.

Tästä voidaan laskea suuntaa antavia lukuja turvapaikanhakijoiden rikosherkkyydestä. Otan jakajaksi varmuuden vuoksi ylisuuren luvun, eli vuoden 2015 ja 2016 aikana saapuneiden turvapaikanhakijoiden kokonaismäärän 42 500 - oikea luku lienee lähellä edellä mainittua 30 000 turvapaikanhakijaa. Koska tilasto on kahdeksalta kuukaudelta, kerron lukeman 1,5:llä, jotta päästään yksikköön "rikosta per vuosi".

Näin laskien keskimääräinen turvapaikanhakija tekee vuodessa keskimäärin 0,019 pahoinpitelyä. Näpistyksiä taas syntyy vuoden mittaan 0,009 per hätää ja vainoa paennut. Ja seksuaalirikoksia 0,003 kappaletta. Ja niin edelleen.

Lukuja voi tietenkin pyöritellä monella tavalla, mutta lopputulokseksi jää turvapaikanhakijoiden tekemän rikollisuuden järkyttävän korkea taso. Tilastokeskuksen Findikaattorin mukaan me suomalaiset syyllistyimme yhteensä 33 900 pahoinpitelyrikokseen vuonna 2015. Kun tämä lukema jaetaan väkiluvulla, saadaan suomalaisen riskiksi 0,006 pahoinpitelyä. Se on noin kolmannes sotaa ja väkivaltaa pakenevien riskitasosta.

Seksuaalirikosten osalta suomalaisten riskiksi muodostuu saman lähteen mukaan 0,0005 tekoa per vuosi. Se on noin kuudesosa turvapaikanhakijoiden vastaavasta.

Ottamatta sen enempää kantaa edelle laskemiini lukuihin, totean että jokaisen suomalaisen tulisi olla niistä tietoisia ainakin äänestyskopissa ehdokkaansa numeroa piirtäessään. Ehkäpä se auttaisi myös seuraavissa vaaleissa valitsemaan vallanpitäjiä, jotka huolehtivat kansalaisten turvallisuudesta näinä Euroopan väestörakennetta mullistavina aikoina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kajaanin ja Itäkeskuksen tapaukset on tutkittava ja uutisoitava näyttävästi
Juho Eerolan ajatuksia ja realismi
Kuka valittaisi maahanmuuttoviraston myönteisistä päätöksistä?