Kuten muistamme, päätöksen Abdiqadirin vapauttamisesta teki Helsingin hovioikeus vastoin asiaa paremmin ymmärtävien rikosseuraamusviraston, Turun vankilan ja psykiatrisen vankimielisairaalan kantaa. Nyt tapahtunut julkisuuteen paluu osoittaa, ettei miehen käytöksessä ole tapahtunut vankilareissun aikana oleellista muutosta, vaan hän on edelleen vaarallinen ympäristölleen.
Juuri nyt Abdiqadir on turvasäilössä odottamassa maasta poistamista. Hän itse haluaisi jäädä Suomeen, mutta suomalaiset eivät häntä ymmärrettävästi halua.
Abdiqadir myöskin kieltäytyy lähtemästä, eikä hänen poistamisekseen tahdo löytyä keinoja, ellei mies kyllästy ja poistu vapaaehtoisesti. Olemme siis saaneet tämän ihmishirviön mitä todennäköisesti elinikäiseksi riesaksi ja kustannukseksi.
Kysymys tässä tilanteessa kuuluukin, onko häntä halvempi elättää turvasäilössä vai vankilassa? Miehen teloittaminenhan ei Suomessa tule kyseeseen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oululainen väkivalta herätti ajatuksia
Abdikadirin kohtalo lienee pelkästään hänen oman hyvän tahtonsa varassa
Abdigadir Osman Hussein vapautetaan hovioikeuden päätöksellä
Tekstit
"Miehen teloittaminenhan ei Suomessa tule kyseeseen." - Miksi ei?Herrahan on tehnyt selväksi ettei noudata Suomen tai vääräuskoisten lakeja yleensäkään ja olemme monikulttuurisessa paratiisissa jossa islam on pyhää.Islamissa on ok teloittaa ja hänhän on muslimi.Onkin itseasiassa julmaa rasismia väittää että lakimme menevät islamin yli joten kurkku auki vaan.Se on parempaa ja rikkaampaa kulttuuria.
VastaaPoistaOn tämä sitten hölmöläisten maa, että otetaan vastaan mitä sattuu porukka riemumielin. Annetaan niitten kulkea vapaana tappamassa suomalaisia, kustannetaan täysihoitoa, otetaan velkaa mm. niiden maksujen maksamiseen eikä saada niitä mukamas edes pois maasta.
VastaaPoistaMitä tulevaisuudessa? Kun ilmastokatastrofit tai muut ongelmat Afrikassa lisääntyvät, väki yhä enenevässä määrin jatkavat matkaa tänne kun rikollisista vangeistakin pidetään parempaa huolta kuin heidän oma elämänsä kenties kotimaassa on.
Milloin Suomi ja Europpa herää tähän järjettömyyteen? Minusta olisi aika herätä. Unkarissa niin on jo tehty, onneksi!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKäytännössähän Suomessa on voimassa kuolemantumion salliva lainsäädäntö!
VastaaPoistaItse asiassa oikeusistuimet tuomitsevat ennalta määrittelemättömän määrän viattomia sivullisia kuolemaan tai vähintään vammautumaan mikäli sallivat blogistin mainitseman kaltaisten hirviöiden liikuskella vapaana.
Koska samankaltaisia ongelmia taatusti lojuu kaikkien eurooppalaisten maiden viranomaisten käsissä, olisi syytä rakentaa yhteisesti etäinen karkotuspaikka,
jonne ne kaikki kuskattaisiin - ilman paluulippua.
Mainitun Abdiqadirin käsittely osoittanee osaltaan, ovatko murhaajat tärkeämpiä kuin heidän kymmenet uhrinsa?
Omantunnonetiikalle perustuvassa yhteisössä yksilöt kokevat itse olevansa vastuussa tekemisistään -- eli moraaliset tunnot nousevat jopa voimassa olevien lakien yläpuolelle. Tällaisessa järjestelmässä ei ole mahdollista tuomita ketään kuolemaan, koska kuolemanrangaistuksen toimeenpano tosiasiassa -- siis ei de jure, vaan de facto -- tarkoittaisi jonkun tuomitsemista panemaan rangaistus käytäntöön.
VastaaPoistaKuolemanrangaistus on mahdollinen yhteisöissä joissa oikeusajattelulla on ihmistä ja elämää suuremmat -- esimerkiksi uskonnolliset -- perusteet. Sellaisessa moraalijärjestelmässä ihmiset voivat siirtää oman vastuunsa yli-inhimilliselle auktoriteetille ja kohdella toisiaan mitä julmimmilla tavoilla. Näissä moraalijärjestelmissä jumalallisen auktorisoinnin valta itse asiassa vain vahvistuu siitä että se "todistetaan" panemalla se käytännössä sokeeraavalla tavalla toimeen.
Moraalijärjestelmien jako tai prrastaminen kahteen ääripäähän, yhtäältä kehittymättömään "mekanistiseen" normimoraaliin, joka perustuu siihen että yksilöt pelkäävät rangaistuksia ja elävät sosiaalisen normipaineen alla, jossa käyttäytymistä säätelevät kunnian ja häpeän tunnot, ja toisaalta kehittyneille yhteisöille ominaiseen "orgaaniseen" omantunnonetiikkaan, jossa moraalitunnot perustuvat empatiaan ja keskinäiseen luottanmuseen, löytyy vähän eri tavoilla käsitteellistettynä monilta sosiologian ja sosiaalipsykologian klassikoilta. Valitettavasti olemme kuitenkin edelleen aika lapsenasteella keskustelemaan moraalilaatujen eroista.
Yhteiskunnan oma moraalilaatu on aina tavallaan tabu -- moraali on jokaista yhteisöä sisältäpäin yhteensitova liima, ja jo moraalilaatujen pelkkä esiinnostaminen ja käsittely voidaan kokea uhkaksi yhteisölliselle eheydelle. Mitä enemmän moraali perustuu ihmistä ja elämää suuremmalle auktorisoinnille, sitä suurempana uhkana kaikki kyseenalaistaminen koetaan.
Ero normimoraalille ja omantunnonetiikalle perustuviin järjestelmiin pitäisi kuitenkin tuoda meillä nyt julkiseen keskusteluun. Me törmäämme nyt kokonaan toisenlaatuisiin moraalijärjestelmiin kuin mihin eurooppalaisina ihmisinä haluaisimme itse suunnistamassa.
Eurooppaan uhkaa tulevalla vuosisadalla vaeltaa mahdollisesti satoihin miljooniin nouseva joukko "turvapaikanhakijoita", joiden moraalilla ei ole mitään jakoa vanhoissa eurooppalaisissa valtioissa vallitsevan, yksilölliseen eriytymiseen perustuvan omantunnonetiikan kanssa. Ellemme edes pysty puhumaan moraalilaatujen todellisista ongelmista, kuinka kuvittelemme selviytyvämme?
Mihin lakiin tai sopimukseen perustuu, ettei jonkun maan kansalainen muka voi palata kotimaahansa? Meitä nyt taidetaan juksata tällä "ettei henjikön kotimaa ota vastaan". Puppua!
VastaaPoistaOikeastaan ihan totta. Mies koneeseen, voidaan ehkä jopa maksaa paikalliselle klaanipäällikölle hieman rahaa siitä hyvästä, että katsoo poispäin kun mies tulee maahan. Esim 1000 dollaria. Pikkuraha koko roskasta.
Poista