Valtapoliittista hurskastelua

Helsingin Sanomat kirjoitti Syyrian tilanteesta kaksi artikkelia aamun lehteen. Niistä välittyi sen verran mielenkiintoinen kuva, että päätin palata aiheeseen.

Ensimmäisessä jutussa kerrottiin syyrialaisten ja turkkilaisten näkemyksistä ISISin taistelijoista. Siitä on tuskin syytä referoida muuta kuin se, että "tyypit ovat hulluja. Jos niitä on näkynyt, on pitänyt juosta ja lujaa." Ei siis mitään yllättävää aikaansa seuraavalle ihmiselle.

Toisessa jutussa kerrottiin Yhdysvaltain ja Venäjän välisestä sanasodasta, jota YK:n pääsihteeri ryydittää omilla puheillaan. Taustalla on Aleppoon kohdistuva siviiliuhreja valtavasti vaatinut raskas pommitus, jonka avulla Syyrian hallitus yrittää saada kapinallisten vielä hallitsemat alueet valtaansa.

Olen jo vuosi sitten todennut, ettei Bashar Al-Assadin hallitus voi hävitä Syyrian sisällissotaa, koska Venäjä ei salli niin käyvän. Näkemykseni on osoittanut oikeaksi se, että Venäjän ryhdyttyä tuolloin avoimesti tukemaan Assadia, ovat tämän joukot hiljalleen pystyneet laajentamaan valtapiiriään.

Tätä tosiasiaa ei länsimaissa ole kuitenkaan hyväksytty, vaan ne toimivat käytännössä edelleen Syyrian kirjavan kapinallisjoukon tukena. Näin siitä huolimatta, että voittaessaankin tuo maallistuneista syyrialaisista islamisteihin ulottuva moneen ryhmään jakautunut porukka ei olisi kykenevä palauttamaan maahan toimivaa hallintoa, vaan ryhtyisi välittömästi Assadin kukistuttua sotimaan keskenään.

Jos lännessä oltaisiin aidosti huolissaan Aleppon ja muunkin Syyrian siviileistä, annettaisiin Venäjän ja Assadin palauttaa maahan vanha valta. Näin ei lännessä kuitenkaan haluta tehdä, koska Assad halutaan pois vallasta vetoamalla hänen hallintonsa tekemiin rikoksiin erityisesti sisällissodan alussa kapinaan ryhtyneitä vastaan.

Wikipedia kertoo noista rikoksista näin: "Vuoden 2011 Arabikevään aiheuttamat levottomuudet levisivät myös Syyriaan... Oppositio alkoi koota mielenosoittajia helmikuun alussa. Myöhemmin salainen poliisi pidätti ja kidutti lapsia, jotka olivat maalanneet hallituksen vastaisia graffiteja... Turvajoukot ampuivat maaliskuun puolivälissä mielenosoittajia Daraassa. ... Puolisotilaallinen shabiha alkoi toimia Homsissa huhtikuun puolivälissä. Panssarivaunut, joukkopidätykset ja kidutukset estivät Assadin kaatumisen."

Todellisuudessa lännen ja erityisesti Yhdysvaltojen motiivit lienevät raadollisemmat. Assad on Venäjän luotettavin ja käytännössä ainoa liittolainen Lähi-idässä, joten hänen menettäessä valtansa poistuisi alueelta yksi merkittävä toimija eli Venäjä. Tähän suureen tavoitteeseen verrattuna on syyrialaisten siviilien elämä merkityksetöntä - etenkin kun heidän kärsimyksensä voidaan panna niin ikään valtapoliittisin pyytein toimivan Venäjän niskoille.

Nykytilanteen vallitessa Syyrian sisällissotaan ja siitä aiheutuviin kärsimyksiin ei siis ole nähtävissä loppua. ISIS tosin kukistettaneen (tai ainakin painetaan maan alle) lähiaikoina, mutta muuten tilanne jatkuu entisen kaltaisena.

Syyrian kurdialueet ovat nykyisin Turkin miehittämiä, joten niiden osalta siviilien kärsimykset lienevät lopussa. Turkilla tuskin kuitenkaan on halua sotkeentua tapahtumiin kauempana omilta rajoiltaan - sille riittänee kurdien itsenäistymisen estäminen omilla lähialueillaan. Se lienee myös kaikkien muiden kannalta hyväksyttävää, sillä Venäjällekin keskeistä on ainoastaan Välimeren rannikon hallinta sekä sen käyttöoikeus omalle laivastolleen.

Edelle kirjoittamani perusteella totean, että länsimaiden hurskastelu siviilien kärsimyksillä on iljettävää. Venäjän toiminta rikollisen Assadin tukemiseksi siviiliuhreista välittämättä on puolestaan kuvottavaa. Valtapoliittisille tosiasioille emme kuitenkaan voi mitään.

Parhaana oppina meille muille tästä kaikesta lieneekin vain se, että maailmaan mahtuu paljon propagandaa ja hurskastelua, etenkin silloin kun sillä on tarve peitellä ja puolustella "suurten poikien" valtapoliittisia pyrkimyksiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Venäjä yksinkö sotkee Syyrian tilannetta?
Länsimaiden pitäisi tunnustaa tosiasiat Syyriassa
Syyrian sodan ratkaiseminen ei lopettaisi EU:n pakolaistulvaa