Kahden homomiehen tarina on kammottava, eikä minulla ole syytä epäillä sen todenperäisyyttä, vaan tunnen myötätuntoa heitä kohtaan samalla tavalla kuin HS:n toimittajakuntakin. En myöskään epäile poliisien haluttomuutta tutkia näitä rikoksia asiallisesti. Kaikki tämähän sopii hyvin siihen, että Venäjän erittäin homovastainen ilmapiiri on ollut tiedossa jo pitkään.
Täällä tasa-arvoisessa Suomessa kysymys kuuluukin, pitäisikö homoseksuaaleihin suuntautuva vaino automaattisesti hyväksyä turvapaikan perusteeksi? Nämä ihmisethän ovat kotimaissaan vailla oikeutta elää turvallisesti omana itsenään.
* * *
Kolmesta seitsemään prosenttia maailman ihmisistä on homoseksuaaleja. Kun Venäjällä asuu tällä hetkellä 143 miljoonaa ihmistä, voidaan homojen määräksi arvioida jotain neljän ja kymmenen miljoonaan väliltä. On selvää, ettei Suomeen voida ottaa näin suurta määrä venäläisiä maahanmuuttajia ilman, että koko yhteiskunta muuttuu suomalaisesta joksikin muuksi.
Eikä Venäjä ole ainoa paikka maailmassa, jossa homoja vainotaan. Homoseksuaalisuus on rikos peräti 77 maailman maassa, eikä niihin kuulu Venäjä. Sen sijaan niihin kuuluvat esimerkiksi 177 miljoonan asukkaan Nigeria, 1,2 miljardin asukkaan Intia, 93 miljoonan asukkaan Etiopia, 196 miljoonan asukkaan Pakistan ja 80 miljoonan asukkaan Iran.
Pelkästään näissä maissa elää venäläisiä homoja suuremman uhan alla noin 50-120 miljoonaa omaan sukupuoleensa seksuaalisesti suuntautunutta ihmistä. On selvää, ettei näin suurta joukkoa voida ottaa turvaan reilun viiden miljoonan asukkaan Suomeen.
Homoseksuaalisuuden käyttäminen automaattisena turvapaikkakriteerinä ei siis käytännössä ole mahdollista Suomessa. Mutta entä jos reilun 500 miljoonan asukkaan EU-maat päättäisivät ottaa turvaan kaikki maailman vainotut homoseksuaalit väkilukunsa mukaisessa suhteessä.
Tällöin pelkästään edellä mainituista maista tulisi Suomen osuudeksi 550 tuhatta - 1,3 miljoonaa homoseksuaalia. Ja niiden päälle kaikkien laskelmasta pois jätettyjen 72 homoseksuaalisuutta laittomana pitävän maan ja Venäjän kaltaisten käytännössä heihin epätasa-arvoisesti suhtautuvien maiden samaan sukupuoleen suuntautuneet ihmiset, jotka nostaisivat osuutemme minimissäänkin yli miljoonan.
En usko, että suomalaiset suostuisivat tällaiseen massamaahanmuuttoon. Ainakaan minä en suostuisi. Toisin sanoen yhtälö ei toimi, koska kaltoin kohdeltuja homoseksuaaleja on maailmassa liian paljon, jotta heidät kaikki voitaisiin ottaa siipiemme suojaan.
Lisäksi homoseksuaaleille automaattisen turvapaikan myöntäminen saattaisi johtaa väärinkäyttöön. Tarkoitan sitä, että länsimaihin muista syistä pyrkivät heteroseksuaalit valehtelisisvat omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan.
Pelkoni ei ole pelkkää teoriaa, vaan tällaisia tapauksia on paljastunut esimerkiksi Norjassa toiseen sukupuoleen kohdistuneiden raiskausten yhteydessä. Koska on selvää, että vain pieni murto-osa maahanmuuttajista raiskaa, lienee omasta seksuaalisuudesta valehtelemeinen turvapaikkaa haettaessa jo nyt melko yleinen tapa.
* * *
Edelle kirjoittamani teksti ei tarkoita, että haluaisin homoseksuaalien joutuvan elämään pelossa tai kieltämään oman seksuaalisuutena. Ei, kyllä minä soisin heille samanlaisen oikeuden elää turvassa omana itsenään kuin maailman kaikille muillekin ihmisille.
Mutta lisäksi haluan myös suomalaisten voivan elää rauhassa ja omanlaisessaan yhteiskunnassa. Siksi haluan rajoittaa humanitaarista maahanmuuttoa siten, ettei sen turvallisuus- ja kulttuurinen vaikutus omaan yhteiskuntaamme ole liian suuri eikä ainakaan kovin negatiivinen.
Niinpä homoseksuaalien maailmanlaajuiset ongelmat on ratkaistava jotenkin muuten kuin kutsumalla heidät turvaan Suomeen ja muihin sivistysmaihin. Sama koskee myös esimerkiksi kotimaidensa rauhattomia oloja pakenevia, joita lienee monin verroin enemmän kuin homoseksuaaleja. Eivät Suomi ja Eurooppa voi majoittaa heitäkään kaikkia.
Mitä siis tehdä venäläisten turvapaikkaa hakevien homomiesten kanssa? Entä Välimeren yli henkensä kaupalla tulevien syyrialaisten kanssa? Tai ties mistä yksinään saapuvien lasten tai asiallista hoitoa kotimaissaan vailla olevien vanhusten kanssa?
Itse en näe edelle nostamiini kysymyksiin kuin yhden vastauksen. Heidän lähtömaidensa olosuhteisiin pitää yrittää vaikuttaa. Ja parhaitenhan siihen voivat vaikuttaa juuri noissa maissa elävät ihmiset kun jopa hyvää tarkoittava suomalainen kehitysapukin on mennyt pääsääntöisesti hukkaan.
Vaikuttaminen tarkoittaa syntyvyyden säännöstelyä, etnisen ja uskonnollisen kiihkon välttämistä, koulutustason nostamista, oikeudenmukaisuutta sekä taloudellista yritteliäisyyttä kotimaissa. Länsimaiden rooliksi tässä jää rajattu, lähinnä naisten koulutukseen liittyvän avun antaminen, mahdolliseen väkivaltaiseen kriisiin ajautuneiden maihin ulkoapäin sotkeutuvien tahojen taloudellinen painostus sekä sekasortoon joutuneiden yhteiskuntien lähialueille sijoittuvien pakolaisleirien huollon varmistaminen.
Länsimaiden sotatoimia kriisialueilla en pääsääntöisesti kannata, koska ne eivät näytä juuri missään johtavan kestäviin ratkaisuihin. Muutoksen on lähdettävä syvemmältä kuin vallanvaihdosta: ihmisten asenteiden ja kulttuurin on kertakaikkiaan muututtava. Ja sen voivat tehdä ainoastaan ihmiset itse.
Turvapaikat on siis rajattava niille harvoille henkilöille, jotka pystyvät osoittamaan joutuneensa vainon kohteeksi toimittuaan hirmuhallintoa vastaan rauhanomaisesti sekä pyrkiessään näin edistämään demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan syntymistä.
Toisin sanoen jättäisin turvapaikka vaille esimerkiksi oman uskonlahkonsa puolesta kilpailevaa uskonlahkoa vastaan toimivat, oman etnisen ryhmänsä puolesta taistelevat, yleisesti kurjia elinoloja tai (rajoiltamme kaukana käytävän) sodan kauhuja pakenevat sekä seksuaalisen syrjimisen perusteella uutta kotimaata hakevat.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
800 euroa per lapsiperhe on mennyt vuosi toisensa jälkeen hukkaan
Kuinka vallankäyttö, islam, terrori ja maahanmuutto ohjaavat tulevaisuuttamme?
Hallitus haluaa hoitaa koko maailman pitkäaikaissairaat terveiksi!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.