Päivi Arvonen, kenialaiset naiset ja feministinen todellisuus

Tulipa luetuksi merkillinen kolumni. Siinä minulle tuntematon journalisti, Päivi Arvonen, kertoi kenialaisista naisista. Hänen mukaansa he ovat ihailtavan ylpeitä naiseudestaan. 

Kirjoituksen mukaan kenialaiset naiset ovat henkisesti ja fyysisesti vahvoja ja tekevät etenkin maaseudulla fyysisesti raskaita töitä - kuten veden kuljettaminen pitkiäkin matkoja. Myös talojen rakentaminen ja kunnossapito ovat hänen mukaansa ainakin maasailaisten naisten vastuulla. 

Kenian maaseudulla naiset avioituvat Arvosen mukaan nuorena ja alkavat myös saada lapsia, eikä kenellekään tulisi edes mieleen kyseenalaistaa tätä käytäntöä. Kaupungeissa tosin naiset saattavat haluta pelkästään lapset - eikä siis miestä. 

Tällaisista eroista huolimatta - kolumnistin mukaan - "naiseuden korostaminen, olipa sitten kyse kampauksista, manikyyristä, ehostuksesta tai vaatteista, ei ole Keniassa asia, jota kukaan kyseenalaistaisi saati moittisi. Olipa kenialainen nainen minkä kokoinen, näköinen tai muotoinen tahansa, hän kantaa kehonsa ylpeydellä, pystypäin."

Lopuksi journalisti tähdentää, että hän on jo pitkään ihaillut afrikkalaisten ja lähi-itäläisten ihmisten kykyä elää hetkessä ja iloita elämän pienistä iloista. Lisäksi hän kehuu näiden hyvää itsetuntoa ja itsensä arvostamista, joka ei tarkoita ylpeyttä tai ylimielisyyttä vaan tervettä asennetta itseään ja muita kohtaan. Ja tätä korostaakseen päättää kirjoituksensa kertomalla, että kenialaisnaisilla on "naistenpäivä joka päivä".

* * *

Kolumnin luettuani jäin miettimään, että mitähän ihka oikea kenialaisnainen mahtaisi ajatella Arvosen näkemyksestä. Onkohan hänen maailmansa tosiaan niin valoisa, kuin suomalaisjournalisti antoi ymmärtää?

Vai kaipaisiko hän sittenkin enemmän tasa-arvoa ja miesten osallistumista perheen elämään muutenkin kuin lasten siittäjänä. Näin lienee ajateltu ainakin suomalaisen kehitysavun parissa työskentelevien joukossa, koska sen tavoitteena Keniassa vuosina 2021-24 oli "pääasiassa naisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen, nuorten teknisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä säällisten työpaikkojen lisäämiseen". 

Eikä tässä yhteydessä voi olla nostamatta esille sitäkään, että Yle julkaisi viime tammikuun 23. päivänä jutun, jonka mukaan Keniassa oli siihen mennessä eli runsaassa kolmessa viikossa murhattu ainakin 15 naista. Ja kai jotain kertoo myös kymmenen vuoden takainen uutinen siitä, kuinka kenialainen tuomioistuin oli koventanut koulutytön raiskanneiden kolmen miehen saamia tuomioita, ruohonleikkausta poliisilaitoksella - mutta vasta kansainvälisten protestien jälkeen.

Nämä helposti löytämäni esimerkit saivat minut epäilemään, että journalisti Arvosen ajatus on kulkenut pikemminkin wokellus-tyyppisen arvomaailman mukaisesti kuin tosiasioita seuraten. Siis kaikkea erilaisuutta ihailevaa ja perinteistä länsimaista elämäntapaa halveksivaa nykyfeminististä agendaa toteuttaen. Ja realisoitunut sitten absurdiksi kolumniksi, jossa jopa suuret yhteiskunnalliset epäkohdat kääntyvät kritiikittömän ihailun kohteeksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pelihimo ja takapiru 
Onko BBC:n rasistis-feministinen henkilöstöpolitiikka leviämässä Yleisradioon?
Elon Musk palautti mieleemme sen, että joka 72. vastaan kävelevä afgaani on tuomittu seksuaalirikoksesta

Sattuiko HS:lle harmiton virhe vai syyllistyikö se lukijakunnan harhauttamiseen?

Helsingin Sanomat kertoi eilen, että taisteluissa olleet maahanmuuttajat voivat olla samanlainen uhka kuin kantasuomalaiset ”yksinäiset sudet”. Tämä on tietenkin vähintäänkin totta.

En kuitenkaan kirjoita tätä tekstiä kommentoidakseni HS:n otsikon itsestäänselvyyttä: kuten kaikki tiedämme, muiden maiden kokemukset osoittavat islamilaisista maista tulevaan humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvän kiistatta kantaväestöön kohdistuvan järjettömän väkivallan. Sen sijaan huomasin tämän päivän lehdestä korjauksen, joka vaatii esille nostamista.

Kysymys on sunnuntain uutisessa alkujaan olleesta virkkeestä, jonka mukaan "viime kesän lopulla alkoi tulla turvapaikanhakijoita lähinnä Irakista ja Syyriasta". Kuten tämänkin blogin lukijat hyvin tietävät, ei Suomeen ole koskaan tullut kovinkaan paljon syyrialaisia.

Vuonna 2015 heitä tuli kaiken kaikkiaan 877 kappaletta. Esimerkiksi Afganistanista ja Somaliasta tuli noin 5000 ja 2000 turvapaikanhakijaa. Puhumattakaan irakilaisista joita tuli yli 20 000.

Koska kaikki maailman tapahtumia vähänkin seuraavat ihmiset tietävät, on Syyrian tilanne ollut jo useita vuosia katastrofaalinen. Siksi keskiverto suomalainen tuntee ainakin jonkin verran myötätuntoa syyrialaisia kohtaan. Tai ainakin enemmän kuin aiempaan (tai Syyriaan) verrattuna varsin rauhalliseksi muuttuneista Somaliasta tai Afganistanista tulevia kohtaan.

Siksi on syytä kysyä, oliko HS:n uutisessa viaton virhe vai tarkoituksellinen valhe. Itse epäilen vahvasti, että kyseessä oli lehden toimituksen tarkoituksellinen monikulttuurisuusagendan ajaminen ja lukijakunnan harhauttaminen.

Ilmeisesti juttuun tuli kuitenkin niin paljon palautetta, että siihen jouduttiin tekemän korjaus. Siinäkään ei kuitenkaan tuotu esiin syyrialaisten häviävän pientä osuutta kaikista tulijoista (vuonna 2015 vain noin 2,7 prosenttia kaikista turvapaikkaa hakevista), vaan käytettiin sinänsä oikeaa, mutta edelleen suurta osaa lukijoista harhaanjohtavaa järjestysnumeroa (neljäs). Ehkä tarkoituksena oli edelleen luoda käsitys siitä, että tulijoita olisi ollut kohtuullisen paljon.

Tämä pieni episodi osoittaa, ettei maamme mahtilehden taloudellinen tilanne ole vielä mennyt kovin huonoksi. Edelleen on varaa johtaa maksavia asiakkaita harhaan jopa asiassa, josta 96% suomalaisista on eri mieltä toimituskunnan kanssa.

Ellei sitten kysymyksessä ollut jutun kirjoittaneen toimittajan täydellinen tietämättömyys kirjoitukseensa liittyvistä faktoista. Eli järkyttävä ammattitaidottomuus.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Välttääkö Yle monikulttuurisuusagendansa naurunalaistamista?
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa
Turvapaikanhakijoiden kansallisuudet eivät osoita kansainvälisen suojelun tarvetta

96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa

Helsingin Sanomat julkaisi tänään pienen uutispommin. Se nimittäin kertoi eurobarometrikyselystä, jonka mukaan suomalaista 96% haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa.

Tämä on tärkeä viesti maan presidentille, hallitukselle, eduskunnalle ja kunnallispoliitikoille sekä medialle ja erityisesti monikulttuurisuutta tukevalle Yleisradiolle. Tieto tarkoittaa nimittäin sitä, että vain neljä sadasta suomalaisesta ottaisi mielellään vastaan kehitysmaalaisia nykyisellä tahdilla. Toisin sanoen ei melkein kukaan.

Tästä seuraa se, että mikäli poliitikkomme pitävät Suomea demokratiana ja omaa asemaansa legitiiminä, barometrin tulosten pitäisi jatkossa näkyä myös käytännön politiikassa toimina, joiden seurauksena EU:n ulkopuolinen maahanmuutto vähenee oleellisesti. Sama koskee lehdistöä.

Jään siis suurella mielenkiinnolla seuraamaan hallituksen ja eduskunnan ratkaisuja sekä lehdistön uutisoinnin muutoksia koko kansakuntaa huolestuttavan ongelman ratkaisemiseksi. Hyvänä alkuna suomalaisen demokratian puolesta näen sen, että Venäjältä tullut turvapaikanhakijavirta on ollut pysähdyksissä jo kolme päivää.

Tämä kansainvaelluksen seisahtuminen on mitä ilmeisimmin seurausta naapurimaan viranomaisten puuttumisesta rikollisten ihmissalakuljettajien toimintaan sen jälkeen kun suomalaiset ja venäläiset alkoivat käydä asiaan liittyviä neuvotteluja. Meidän ei kuitenkaan kannata tässä tilanteessa tuudittautua itsetyytyväisyyteen vaan jatkossa on varmistettava, ettei tilanne pääse eskaloitumaan uudelleen. Tänne haluavien tulijoiden joukkohan ei ole kadonnut minnekään.

* * *

Alussa mainitsemani barometri tarjoaa muutakin mielenkiintoista tietoa meistä suomalaisista. Seuraavassa joitakin poimintoja.

Suomalaiset kokevat henkilökohtaisesti tärkeiksi asioiksi rauhan (51 %), ihmiselämän kunnioituksen (44 %) ja ihmisoikeudet (40 %). Vähemmän tärkeiksi koetaan muiden kulttuurien kunnioittaminen, solidaarisuus ja itsensä toteuttaminen. Tämäkin lista, jota maan mahtavien kannattaisi tarkastella.

Enemmistö suomalaisista (57 %) arvioi, ettei ole kovin tai lainkaan kiintynyt Euroopan unioniin. Siitä huolimatta kaksi kolmesta (65 %) sanoo, että on vähintäänkin melko kiintynyt Eurooppaan yleisesti. Tämä on mielenkiintoista ja osoittaa ihmisten osaavan erottaa poliittiset rakenteet syvemmistä ja pysyvämmistä asioista. Näytän tässä asiassa kuuluvan suomalaisten enemmistöön.

Barometri kertoo myös siitä, mistä suomalaiset hankkivat Euroopan politiikkaan liittyvät tietonsa. Puolet (50 %) sanoo, että ensisijaisesti televisiosta. Yllättävän suuri joukko eli peräti neljännes (25 %) näkee keskeisimmäksi kanavaksi internetin ja vain kuudesosa painetut sanomalehdet (16 %). Ei ihme, että printtimedia on kauhuissaan, vaikka iso osa internet-tietolähteistä lieneekin sanomalehtien nettipainoksia.

Minulle melkoisen yllätyksen tarjosi tieto, että suomalaisista kolme neljästä (74 %) kannattaa talous- ja rahaliittoa sekä yhteistä valuuttaa euroa. Näin siitä huolimatta, että on varsin perusteltua epäillä eurojärjestelmään menemisen olleen karkea virhe - ja jopa jotkut merkittävät talousalan gurut ovat kertoneet asiasta julkisuudessa. Tässä asiassa en taida olla tyypillinen suomalainen vaan uskon taloudellisia faktoja, omia silmiäni ja järkeäni.

Entä ovatko suomalaiset impivaaralaisia koska 96% suhtautuu nihkeästi EU:n ulkopuoliseen maahanmuuttoon?

Vastausta voi hakea barometrin tuloksesta, jonka mukaan suomalaiset suhtautuvat yksiselitteisen myönteisesti EU-kansalaisten oikeuteen asua missä tahansa EU-jäsenvaltiossa (80 % pitää hyvänä asiana). Samansuuntainen tulos saadaan, kun kysytään EU-kansalaisten oikeudesta työskennellä missä tahansa EU-jäsenvaltiossa (85 %). 

Näyttäisi siis siltä, että tässä asiassa muutkin suomalaiset osaavat katsoa taloudellisia faktoja, omia silmiään ja järkeään ja erottavat EU:n sisäisen vapaan työvoiman liikkuvuuden kehitysmaalaisten onnenonkimisesta. Mitähän rajatonta maahanmuuttoa kannattavat vihervasemmistolaiset poliitikot ja Vapaa liikkuvuus verkoston jäsenet arvelevat tästä?

Jäämättä odottelemaan edellä mainittujen toisinajattelijoiden arveluita totean vielä, että barometrin mukaan kaksi kolmesta (64 %) suomalaisesta sanoo, että maahanmuutto EU:n ulkopuolelta herättää heissä kielteisiä tuntemuksia. Tässä suhteessa suomalaiset ovat jopa hieman kielteisempiä kuin EU-kansalaiset keskimäärin

EU:n ulkopuolisen maahanmuuton rajoittamiseksi joka toinen (49 %) suomalainen toivoo sekä EU:n että kansallisen tason toimenpiteitä. Vajaa kolmannes (31 %) kannattaa ensisijaisesti EU-tasoisia yhteisiä toimia ja yksi seitsemästä (14 %) pelkästään kansallisia lisätoimenpiteitä. Itse sijoitun tuohon 49 % ryhmään, sillä ongelma on niin suuri, että sen hallitsemiseksi on hyödynnettävä kaikki käytettävissä olevat keinot.

Mielenkiintoinen on myös suomalaisten suhtautuminen demokratian toteutumiseen. Enemmistö (52 %) arvioi, että demokratia toimii EU:ssa vähintäänkin melko hyvin. Kun kysymys demokratian toimivuudesta kohdistetaan omaan maahan, tyytyväisten osuus nousee tuntuvasti (72 %) ja tyytymättömien vähenee (28 %). Kansalaisten mielestä demokratia toimii siis Suomessa vähintäänkin kohtalaisesti, ja myös paremmin kuin EU:ssa tai kyselyn mukaan myös muissa EU-maissa. Hyvä näin.

Kaikkiaan eurobarometri kertoo Suomen kansasta, jonka asiat ovat varsin hyvällä mallilla. Huolta aiheuttaa vain maahamme kohdistuva kehitysmaalaisten kansainvaellus, jonka torjumiseksi valtiovallan halutaan varsin yksimielisesti tekevän riittävästi - sekä yhdessä EU:n kanssa, että myös omin toimenpitein. Jaan varsin pitkälle tämän näkemyksen ja - kuten yllä jo totesin - oletan poliitikkojemme myös hoitavan tämän koko kansakuntaa huolestuttavan asian kuntoon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:n sisäisistä rajaesteistä ja niiden vaihtoehdoista
Mitä pitää tehdä pysyäkseen vallassa?
Osoittaako McDonalds suomalaisten ymmärtävän?

Helsingin Sanomat myrkytti tänään yhteiskunnallista keskustelua - reagoiko päätoimittaja kannanottonsa mukaisesti?

Suomalaiset päätoimittajat julkaisivat pari päivää sitten kannanoton, jossa he ottivat kantaa luotettavan median puolesta. Päätoimittajat olivat hyvällä asialla: luotettavuus on asiakkaan kannalta median tärkein laatukriteeri.

Itse kannanotto on varsin ympäripyöreä, eikä määrittele ketä tai mitä vastaan se on suunnattu: viestin kohteesta käytetty nimitys on "valemedia". Tämän määrittelemättömyyden takia myös kannanoton laukaisseet tekijät tai kirjoitukset jäävät tunnistamattomiksi. On mahdollista, että päätoimittajien ulostulo liittyy itäisen suurvallan kannattajien toimintaan, mutta jonkinlaisista älähdyksistä päätellen sen on tulkittu kohdistuneen myös maahanmuuttokriittiseen sosiaaliseen mediaan.

Joka tapauksessa on selvää, että "solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu" eivät ole hyväksyttävää sen enempää mediassa kuin valtamediassakaan. Niin ikään, ei voi olla hyväksyttävää, jos "mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään".

Lisäksi on mainiota, että päätoimittajat lausuvat yksiselitteisesti, että "sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin". Ja että he tukevat "yksittäisiä journalisteja, jotka työnsä vuoksi joutuvat parjauskampanjoiden kohteeksi".

* * *

Pääkirjoittajien kannanoton jälkeen olin odottanut, että mediatalot skarppaisivat uutisoinnissaan tehden siitä aiempaa luotettavampaa ja avoimempaa. Näin oletin tapahtuvan erityisesti minun käsitykseni mukaan kaikista uutisoinnin lajeista eniten epärehellisyyttä sisältävään maahanmuuttopolitiikkaan liittyen.

Niinpä olin kohtuullisen tyytyväinen luettuani eilen Iltalehdestä, että "Helsingin poliisi tutkii Kontulan ostoskeskuksen läheisyydessä tapahtuneita pahoinpitelyitä ja omaisuuden anastuksia, joihin epäillään syyllistyneen useita 15-17-vuotiaita nuoria poikia. Jopa 30-henkinen nuorisoporukka muodostui toisensa jollakin tavalla tuntevista pojista ja tytöistä, jotka olivat kokoontuneet Kontulaan viettämään aikaa.

Poikien joukossa on sekä kantasuomalaisia että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Uhrit olivat satunnaisia ohikulkijoita."

Sinänsä erittäin ikävässä uutisessa ei salailtu ilmiön maahanmuuttajataustaisuutta, vaan se tuotiin selvästi ja yksiselitteisesti esiin. Monet yhteiskunnallisesta kehityksestä huolissaan olevat tosin olisivat kaivanneet vielä enemmän tietoa sekä kantasuomalaisten, että maahanmuuttajien etnisestä laadusta.

Näin jäi monien mielissä kytemään erityisesti kantasuomalaisiksi tällaisissa uutisissa laskettavan romaninuorison mahdollinen osuus. Tutkimusten mukaanhan heillä on kohonnut riski ajautua jopa henkirikoksiin.

Asia on poikkeuksellisen tärkeä, sillä mikäli kyse ei tässä tapauksessa ole pitkäaikaisesta etnisestä vähemmistöstämme, on syytä huolestua heidän lisäkseen myös etnisesti kantasuomalaisen nuorison käyttäytymisestä. Tapahtunuthan viittaisi siinä tapauksessa valtaväestön nuorison tapojen ja normien muuttumiseen, johon olisi syytä puuttua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Iltalehden kanssa samanlaisella linjalla näyttivät olevan MTV3 ja Ilta-Sanomat. Kuten myös paikallinen media, esimerkkinä Helsingin Uutiset.

* * *

Edelle kuvailemieni eilisten uutisten jälkeen olin tänä aamuna pudota tuoliltani luettuani Helsingin Sanomien uutisen samasta aiheesta. Kirjoitus oli lyhyt ja lakoninen, eikä sisältänyt minkäänlaista tietoa rikoksentekijöiden etnisestä koostumuksesta. Toisin sanoen HS:n jutussa haluttiin tarkoituksella myrkyttää maahanmuuttopoliittista keskustelua ja yhteiskunnan ilmapiiriä "johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan".

Edellä mainitun pääkirjoittajien kannanoton on allekirjoittanut myös Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi. Koska hänen lehtensä ei näytä edellä käsitellyssä uutisessa noudattavan näyttävästi julkistetun kannanoton periaatteita, onko hän aikeissa ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joiden alle on nimensä piirtänyt?

Tarkoitan erityisesti seuraavia kahta kohtaa. "Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin.  Kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme." Sekä "otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta."

Edelle lainaamani teksti on yksiselitteistä. Kaius Niemi on ilmaissut julkisesti vastustavansa tahallista asioiden hämärtämistä - mikä Kontulan tapahtumien kaltaisten tapahtumien uutisoinnissa tarkoittaa etnisten taustojen pimittämistä - sekä sellaista havaitessaan korjaamaan tehdyn virheen. Yhtä yksiselitteistä on myös se, että hänen johtamansa lehden tämän aamun uutinen on asioita hämärtävä ja siten Kaius Niemen julkisesti esittämän näkemyksen vastainen.

Mikäli en havaitse minkäänlaisia uutisointia korjaavia toimenpiteitä Helsingin Sanomien sivuilla tulkitsen, että päätoimittaja Kaius Niemi on epärehellinen. Ja tulee siten oikeuttaakseen seuraavan hänen omaa kannanottoaan mukailevan luonnehdinnan: "mediaksi itseään nimittävät tahot", kuten Helsingin Sanomat, "myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS tänään: muunneltua totuutta ja demokratiavihaa
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus
Julkaiseeko HS jatkossa vain linkitettyjä asiasanoja?

Timo Soinille Syyrian mielenosoituksesta

Ulkoministeri Timo Soini ihmetteli tänään, miksei kukaan marssi syyrialaisten puolesta. Minäpä arvaan seuraavassa syyn.

Kyse on luullakseni siitä, ettei Syyriassa ole oikein ketään, jonka puolesta marssia. Vai kenelle ihmeessä voisi tulla edes mieleen marssia Venäjän tukeman verisen diktaattori Bashar Al-Assadin, halpaa öljyä tarvitsevien tukeman maailman verisimmän terroristijärjestö ISIS:in, länsimaiden tukeman jihadistisen Al-Nusran rintaman tai edes ties kenen tukemien kurdien puolesta?

Eikä taida Suomessa enää olla oikein halua osoittaa mieltään syyrialaisten pakolaistenkaan puolesta, koska he ovat tunkeutuneet suurin joukoin nauttimaan länsimaiden tarjoamasta turvapaikkajärjestelmästä. Solidaarisuuden osoitus heille kun saatettaisiin katsoa samalla tavalla kutsuksi kotimaahamme kuin pääministerin aikanaan antama, vaikkakin lunastamatta jäänyt, lupaus asuntonsa antamisesta turvapaikanhakijoille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Timo Soini rasisti vai Hbl huonon journalismin pesä?
Lepsu maahanmuuttopolitiikka tuhosi Perussuomalaisten kannatuksen
Paras on hyvän vihollinen