Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa ihmeteltiin pullotetun juomaveden hintaa. Olen sitä ihmetellyt minäkin vuosien mittaan. Enkä pelkästään juomaveden, vaan myös virvoitusjuomapullojen hintatasoa.
Helsinki-Vantaan suurissa kaupoissa puolen litran virvoitusjuomapullot maksavat yli kolme euroa, vaikka ne ovat verovapaita. Automaateista saa tosin vähän halvemmalla.
Minulla on vahva epäilys - mutta ei varmaa tietoa - että lentoasemalla toimivat yritykset ovat sopineet hintakartellista. Tai ainakin ne toimivat aivan kuin näin olisi. Tähän viittaa sekin, että kaikki isot kaupat myyvät Pepsiä, mutta yksikään ei Coca-Colaa. Jälkimmäistä toki saa automaateista.
Minusta Helsinki-Vantaan lentoaseman tilanne onkin sellainen, että viranomaisten olisi syytä selvittää mahdollisen kartellin olemassaolo. Oireet ovat siksi selkeät, ja maksumiehinä valtava joukko ihmisiä: erityisesti paljon lentävät suomalaiset, mutta myös kaikki muut maamme päälentoaseman käyttäjät kansallisuuteen katsomatta.
Wikipedian mukaan Euroopassa kartellista annetaan rangaistukseksi sakko ja EU on tiukentanut sakotuskäytäntöjään tuntuvasti 2000-luvulla. Suomessa kartellisakot ovat kuitenkin olleet melko pieniä.
Suomen kilpailulaissa on myös armahdussäännös, jonka perusteella se osallistuja, joka paljastaa kartellin viranomaisille, säästyy sakoilta tai saa muita lievemmän tuomion. Siten tehokas tutkinta saattaisi hyvinkin johtaa heikkohermoisimman yrittäjän hakemaan armahdusta. Tai ellei johtaisikaan, loisi se joka tapauksessa paineita hintakilpailun kiristymiseen.
Yleisessä mielessä lentokentän virvoitusjuomien hintataso on malliesimerkki siitä, millä tavoin vahvasti säädelty talous toimii. Vapaan kilpailun puute mahdollistaa hintakilpailun löystymisen, koska toimijoiden ei tarvitse olla huolissaan sen seurauksena syntyvästä markkinaraosta, jota täyttämään alalle ilmaantuisi uusi kilpailija. Eli ns. talouden näkymätön käsi puuttuu.
Lentokentän virvoitusjuomat on itse asiassa erinomainen varoittava esimerkki, josta on hyvä muistuttaa kaikkia niitä, jotka puhuvat suunnitelmatalouden ja säännöstelyn puolesta. Toki niillekin on paikkansa - vaikkapa ympäristölupien kohdalla - mutta sellaisten käyttöönotossa olisi syytä aina noudattaa äärettömän huolellista harkintaa.
Talouden yleiseksi periaatteeksi ei suunnitelmataloudesta - eikä sen pikkuveljestä sääntelytaloudesta - ole, mikä myös poliittisten päättäjiemme olisi syytä ymmärtää. Tai ellei heidän, niin ainakin heidän (ymmärryksen jälkeen entisten) äänestäjiensä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutoksen torjunnasta
VR osoitti tietä pääkaupunkiseudun liikenteen kehittämiselle
Asiakas on aina oikeassa - vai onko?
Tekstit
-
Kummallista tuossa on, lentoasemaa on remontoitu ja lisätilaa rakennettu. Ilmeisesti missään vaiheessaa ei ollut tarkoitusta rakentaa vesipisteitä käytävien varrelle vaan suunnitelma on ollut ohjata veden tarvitsijat ostamaan riistohintaista vettä pulloissa. Tavallaan tuon ymmärtää kun päivittäisiä matkustajia on tuhansia ja jos jokainen ostaa vesipullon niin voittoahan kertyy.
VastaaPoistaOstin uimahallin kahviosta vesipullon. Sen litrahinnan perusteella uimahallin luulisi olevan Suomen tarkimmin vartioitu paikka: Altaassa on miljardiomaisuus.
VastaaPoistaVielä pahempaa on, ettei saa vettä ollenkaan. Näin kävi jokin aika sitten, kun Lissabonin lentokentällä en osannut käyttää kolikkojuoma-automaattia. Jäivät oppikoulussa suorittamatta portugalin opinnot.
VastaaPoistaSallikaa olla samaa mieltä Helsinki-Vantaan lentoaseman kiskurihinnoista.
En ole ihan varma, onko kyse kartellista. Tilanne on muodostunut nykyisen kaltaiseksi turvatarkastusten takia. Omaa vesipulloa ei saa turvatarkastuksesta läpi.
VastaaPoistaLentokentillä pitää janon sammuttaakseen tai nälän tyydyttääkseen maksaa hinta, joka pyydetään. Tilanne on samanlainen kuin esimerkiksi jäähalleissa, joissa voidaan rokottaa ylihintaa, koska yleisöllä ei ole muuta vaihtoehtoa.
Lentokentän myyntipaikat ovat erittäin kysyttyjä. Siksi myös lentokenttää operoiva Finavia voi pyytää lentokentällä toimivilta yrittäjilta korkeaa vuokraa kauppapaikastaan.
http://marketbusinessnews.com/financial-glossary/captive-market/
Eli kuluttajan vaihtoehdot ovat joko maksaa tai jättää tuote ostamatta.
Toki korkeilla vuokrilla saattaa olla merkitystä. Se ei kuitenkaan selitä esimerkiksi sitä, että kaikki myyvät Pepsiä eikä kukaan Coca-Colaa. Eli sitä, ettei juomavalikoimassakaan ole vaihtoehtoja (kuin automaatti). Eikä sitä, ettei ilmaisia vesipisteitä ole opastettu näkyvästi.
PoistaItsekkin EFHK:lla (Hki-vantaa) asioineena monesti, enkä ole kiinnittänyt huomiota mihinkään muuhun, kuin siihen, että vesi/limonadi pullot ovat selkeästi kalliimpia puhtaalla puolella kuin vaikka siinä alakerran sale:ssa.
VastaaPoistaToki siihen on syynä mm. se, että kaikki puhtaan puolen tavarat turvatarkastetaan erikseen. Se ei liene yllätä ketään, että se nostaa kustannuksia, kuten Finavian korkeat vuokratkin tekevät.
Mutta tuon Pravdan mielipidekirjoituksen lyttään suoriltaan!
Jos lentää tänne aasiasta, niin €3,- hintainen vesipullo ei ole mikään kustannus, verrattuna siihen lentoon.
Tietysti €39,- norwegianin lentoja lentävälle se voi olla sitä. Sillä hinnalla ei aasiaan lennetä, eikä sieltä tänne.
Lisäksi mielipiteen kirjoittanut henkilö ei selvästi käsitä sitä, että hanaveden tarjoamista voidaan pitää pahana loukkauksena, sillä ei ole itsestään selvää (ei suomalaisille), että hanavesi on juotavaa täällä.
Coca Colan harvinaisuuden voisin arvata johtuvan reseptistä (juoman kemiasta), tai siitä, että sitä ei toimiteta turvatarkastuksiin helposti sopivissa tukkupakkauksissa.
Kemian osalta suosittelen ajattelemaan Coca Colan alkuperäistä reseptiä, joka taisi sisältää kokapensaan lehtien uutetta....
Ylipäätään Hs:n mielepidekirjoitus oli Tzadilaisen hipsterin mielensäpahoittaminen ymmärtämättä perspektiiviä isossa kuvassa.
Puhumattakaan siitä viher-fasistisesta maailmankuvasta (ilmaiset vesikärryt), jossa ei ole ymmärryksen hiventäkään siitä, että joku maksaa sen "ilmaisen" vesikärryjen hoitajan palkan ja veden. Joten se maksetaan tavalla tai toisella lentävän "asiakkaan" pussista, sillä verovaroista sitä en suostuisi kustantamaan missään tapauksessa.