VR antoi meille taloudellisen oppitunnin. Linja-autoliikenteen hintojen romahdettua uuden kilpailijan, Onnibusin, saavuttua markkinoille oli myös tahmea rautatieyhtiö pakotettu toimenpiteisiin.
Seurauksena oli matkustajien määrän kasvu ja taloudellisen tuloksen paraneminen kaikkien aikojen parhaaksi. Lopputulos ei ollut yllätys kenellekään edes vähän talouden toimintaa ja ihmisten käyttäytymistä tuntevalle.
Julkinen liikenne ei nimittäin ole mikään nollasummapeli. Sen lisäksi on kaksi muuta suurta muuttujaa. Ensimmäinen on yksityinen autoilu, jonka määrään vaikuttaa sekä julkisen liikenteen tarjonta että sen hinta.
Esimerkkinä tästä muistan itse opiskelijana kymmeniä vuosia sitten laskeneeni kahden hengen Lappiin suuntautuvan matkan hintaa ja todenneeni yksityisautoon selvästi julkista liikennettä halvemmaksi - yhden hengen reissu olisi mennyt samoihin. Lisäksi autolla pääsi perille kun taas julkisen liikenteen käytössä ongelmaksi jäi viimeisten kymmenien kilometrien matka.
Mutta itse asiaan. Pääkaupunkiseudulla on joukkoliikenteen hintoja nostettu kerta toisensa jälkeen (tosin ei juuri tälle vuodelle). Sen lisäksi monet bussireitit kiemurtelevat Espoossa ja Vantaalla siten, että matka keskustaan on ajallisesti jopa kolminkertainen verrattuna yksityisautoon. Ei siis ihme, ettei autoilun suosio edes työmatkoissa ole hiipunut.
Ongelma on toki tiedostettu, mutta ratkaisua haetaan eräänlaisista pakkokeinoista. Kuten tiedämme, Helsinki haluaa purkaa ongelmaa ruuhkauttamalla sisääntuloväylät ns. kaupunkibulevardeiksi ja samalla kehittämällä joukkoliikenneverkostoa.
Toimenpiteistä jälkimmäinen lienee järkevä. Ensimmäinen sen sijaan ihmisten tahallista kiusaamista. Teen kuitenkin ehdotuksen.
Mitäpä jos pääkaupungin liikenteestä tehtäisiin matkustajille ilmaista eli verorahoitteista ja pidettäisiin sisääntuloväylät avoimina. Osarahoitus saataisiin lipunmyynti- ja tarkastusbyrokratian lopettamisesta - tai vähentämisestä mikäli liikkumisessaan ilman vaihtoehtoja olevilta turisteilta haluttaisiin edelleen periä lippujen hintoja.
Lisähyötyä tulisi julkisen liikenteen käyttöasteen noususta, minkä seurauksena kaupungin ilma olisi puhtaampaa, teiden ylläpitoon kuluisi vähemmän rahaa ja ehkäpä kauppatasekin kohenisi jos pääkaupunkilaisten parissa kokonaan autottomien talouksien määrä kasvaisi. Silloinhan yksityisautoihin ja polttoaineisiin kuluva raha olisi käytettävissä palveluihin ja kiertyisi sitä kautta kaupungin elinkeinoelämään ja edelleen verotuloina korvaamaan julkisen liikenteen kustannuksia. Samalla pakoputkista ilmakehään kulkeutuvat kasvihuonekaasupäästötkin alenisivat.
Ettäkö mahdotonta? No ei ainakaan Tallinnassa tai Belgian Hasseltissa, joten miksi se olisi sitä Helsingissä? Sitä paitsi, mikäli ilmainen joukkoliikenne esimerkeistä huolimatta osoittautuisi mahdottomaksi, ei mikään estäisi paluuta maksuihin.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Punavihreä Helsinki osoittaa äänestämisen tärkeyden
Bussikuskit jälleen lakossa
Helsinki sulkeutuu ulkomaailmalta
Tekstit
-
"...että matka keskustaan on ajallisesti jopa kolminkertainen verrattuna yksityisautoon. Ei siis ihme, ettei autoilun suosio edes työmatkoissa ole hiipunut."
VastaaPoistaEi kaikki työskentele keskustassa.
Jos vaihtoehtona on 20min vs 60min työmatka, niin joka työpäivä 1h 20min lisäaikaa ratkaisee asian.
Se tekee 5 päivän työviikossa 6 tuntia, eli yhden julkisen sektorin kampaviinerin työpäivän.
"Kouvola päästämässä yli 80-vuotiaat linja-autoihin ilmaiseksi – ensimmäisenä Suomessa"
VastaaPoistahttps://yle.fi/uutiset/3-10119610
----------------------------------
"Kouvola ottaa mallia Tallinnasta – luvassa ilmaiset bussimatkat kaikille kaupungin asukkaille"
https://yle.fi/uutiset/3-10053182
Voittoa 54 miljoonaa? Junalippujen hintoja pitää vielä laskea voiton ja osingon verran. Löysät pois!
VastaaPoistaVR törmäsi kysynnän hintaelastisuuteen. Voisivat antaa provikkaa Onnibussille. Tuo liikevoitto olisi tosin mahtava liiketappio, jos tämä operaattori joutuisi veronmaksajien sijaan kustantamaan sen rataverkon kanssa. Pelkästään Pohjanmaan radan uusiminen maksaa vajaan miljardin - eipä näy otsikoita.
VastaaPoistaKuten tuossa jo todettiin, ovat matka-ajat olennaisia, eikä ilmaisuus sitä muuttaisi. Toisaalta se tarkoittaisi, että kustannetaan kerran kahdessa vuodessa yksi Länsimetro uudestaan kun nyt siihen menee 4 vuotta (á 300 milj./vuosi).
Jos kuitenkin autoilu vähenisi:
1. Valtion polttoaineverotulot laskisivat
2. Ajoneuvo- ja käyttövoimaverotulot laskisivat (autot laitettu seisomaan)
3. Uusia autoja myydään vähemmän eli autoverotulot tippuvat
4. Autot ja talous ovat edelleen kytköksissä. Alue taantuu. EIkä niitä säästyneitä "tulonhankkimismenoja" synny ensinkään.
5. Vähemmän autoja>enemmän liukkaudentorjuntaa, eli hiekkaa, mikä johtaa selvästi pahempaan pölyongelmaan, joka onkin se ainoa todellinen ilmanlaatuongelma talvisin ja varsinkin keväisin. (kannattaa muuten nyt vilkaista busseja kaduilla ja verrata autoihin:mitä mahtavaa pölypilveä se bussi vetää perässään ja auto taas ei juuri mitään!)
Jatketaan vaan samaan malliin ja kiihdytellään rekkojen/bussien kanssa pitkin punaista aaltoa 2-3 kertaa isommalla l/100km kulutuksella ja annetaan päättäjien/äänestäjien jatkaa skitsoiluaan. Rahasta tulee isäntä, kun sitä ei enää osata pitää renkinä.
Ilmainen joukkoliikenne on erittäin kallista järjestää. Se ei myöskään tuo kovinkaan paljoa uusia matkustajia, koska kaupunkien sisäisessä liikenteessä esimerkiksi matka-ajat ja matkan mukavuus ja selkeys ovat huomattavasti lippujen hintoja tärkeämpi tekijä matkustajien houkuttelussa. Sijoittamalla saman rahasumman vuosittain joukkoliikenteen infrastruktuurin ja kaluston parantamiseen saataisiin matkustajamäärät huomattavasti suurempaan nousuun kuin tekemällä joukkoliikenteestä ilmaista.
VastaaPoistaTallinnassa ilmainen joukkoliikenne on katsottu toimivaksi lähinnä sen takia, että joukkoliikenne on ilmaista vain tallinnalaisille, mikä on saanut monet siirtämään kirjansa muista kunnista Tallinnaan ja siten tuoneet kaupungille lisää tuloja. Monella muulla paikkakunnalla kuten Maarianhaminassa ilmaisesta joukkoliikenteestä on luovuttu, koska sen ei katsottu tuottavan riittävää hyötyä.
Professori käytti bloggauksen alussa termiä "taloudellinen oppitunti". Siitä tuli mieleeni Carl Barksin klassinen Aku Ankka -tarina "Financial Fable", joka väänsi rautalangasta vapaan kilpailutalouden perusteet.
PoistaSuomeksi tarina käännettiin nimellä "Kun taivaalta satoi rahaa". Kieltämättä juuri niin tarinassa kävi. Muta mitä tapahtuisi, jos niin kävisi oikeasti? No, nyt se tiedetään:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005605355.html
Oikea vastaus:
jos taivaalta sataa rahaa, paikalle komennetaan poliisivartio pitämään huoli siitä, että kaikki satanut raha päätyy takaisin oikealle omistajalle. Jos näin ei meneteltäisi, ei omistaja saisi rahojaan koskaan takaisin.
Tästä syystä poliisia ylläpidetään verovaroin, vaikka se onkin veronmaksajan näkökulmasta rahallisesti pelkkää miinusta.
Useimmat veronmaksajat, kuten vaikkapa minä, maksavat ainakin tältä osin veronsa hyvillä mielin:
vaikka poliisi ei tuotakaan riihikuivaa rahaa, se tuottaa turvallisuutta.
Vastaavasti veroeuroja kylvetään todistettavasti melkoisia määriä myös aivan toisenlaisiin tarkoituksiin, kuten vaikkapa yhden jos toisenlaisten kansalaisjärjestöjen tukemiseen.
Nämä rahat eivät ole ehkä koko valtion budjetin puitteissa sinänsä merkittäviä, mutta jos ne kaikki suunnattaisiin ensi vuoden budjetissa vaikkapa kansalaisille tarjottavaan maksuttomaan joukkoliikenteeseen...
...voisiko olla, että yksi ja toinenkin hämmästyisi:
Halleluja, miten meillä voikaan olla nyt yhtäkkiä näin paljon rahaa? Mistä tämä oikein tuli?
Joukkoliikenteen houkuttelevuutta vähentänee tulevaisuudessa nykyistä enemmän mahdollisuus joutua konfliktiin toisten matkustajien kanssa. Kukapa sitä haluaa samaan suljettuun tilaan henkilöiden kanssa, jotka projisoivat sinuun viholliskuviaan.
VastaaPoistaAcc
Miksi lähiliikennettä ei voi vapauttaa markkinaehtoiseksi kuten kaukoliikenne (Onnibus) ?
VastaaPoista