Onko luvassa ennätyskuuma kesä?

Näkyvää julkisuutta saanut pitkän aikavälin ennuste lupaa meille poikkeuksellisen lämmintä kesää. Kesä-, heinä- ja elokuun keskilämmön ennakoidaan nousevan jopa astetta korkeammaksi kuin yleensä.

Mitä tuo ennuste sitten tarkoittaisi käytännössä? Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuukausien lämpötila on Helsingin Kaisaniemessä ollut vuoden 1900 jälkeen keskimäärin 16,2 astetta. Vastaavasti Sodankylässä on vuoden 1908 jälkeen ollut keskimäärin 12,6 asteen lämpöistä.

Ensi kesäksi luvataan helsinkiläisille siis jopa 17,2 asteen ja Sodankyläläisille 13,6 asteen keskilämpöä. Näitä voidaan verrata tilastojen lämpimimpiin kesiin eli Helsingissä vuoteen 2011, jolloin oli keskimäärin 18,3 asteen lämpötila ja pohjoisessa vuoteen 1937, jolloin lämpö nousi keskimäärin 15,5 asteeseen.

Tässä yhteydessä on mielenkiintoista katsoa tilastohistoriaan myös kuukausittain. Ilmatieteen laitoksen tilastohistorian lämpimin kesäkuu koettiin Helsingissä vuonna 1937 ja Sodankylässä 1953. Heinäkuiden osalta vastaavat vuodet ovat 2010 ja 1925 ja elokuidenkin osalta on palattava vuosiin 1939 ja 1937.

Mielenkiintoista tässä on se, ettei Helsingin koko kesän ennätysvuonna 2011 ollut minään yksittäisenä kuukautena ennätyslämmintä. Lähimmäksi pääsi heinäkuu, joka oli tilastoidun historian viidenneksi lämpimin - mutta noin asteen kylmempi kuin edellisen vuoden ennätys.

Melkein kaikki ennätysvuodet ovat siis lähes poikkeuksetta varsin kaukana menneisyydessä, joten auringonpalvojat varmaankin toivoisivat niiden jäävän historiaan paitsi ajallisesti niin myös tilastojohtajina. Nyt tehdyn ennusteen mukaan se saattaisi hyvinkin toteutua, mutta mitään varmuutta asiasta ei tietenkään ole. Syksyllä lienemme kuitenkin viisaampia.

Lopuksi muistutan, ettemme puhu nyt kaikkien aikojen lämpötiloista vaan ainoastaan reilun sadan viimeisimmän vuoden tilastotarkastelusta. Siksi on hyvä tiedostaa, että vaikka odotettavissa onkin lämmintä, emme puhu vielä mitenkään ennätyksellisistä lämpötiloista.

Sellaisen ennustaminen olisikin rohkeaa, sillä 6000-7000 vuotta sitten Suomea asuttaneet saattoivat nauttia merkittävästi nykyistä lämpimämmistä kesistä. Tuolloisten helteiden seurauksena mäntyjä kasvoi nykyisin paljakaksi muuttuneiden tuntureiden huipulla, minkä seurauksena siellä olevista lammikoista löytyy edelleen männynrunkoja.

Aiempia ajastuksia samasta aihepiiristä:
Hiilidioksidin vaikutus globaaliin ilmaston lämepenemiseen
Mutta miksi Suomen ilmasto on lämmennyt yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä?
Arviot globaalin ilmaston kehityksestä ovat epätarkentuneet viime aikoina