Aamun uutisen mukaan Lähi-Itään ja Afrikkaan suunnitellaan perustettavaksi leirejä, joista ihmiset voisivat hakea turvapaikkaa Euroopasta. Tavoitteena on riskialttiin Välimeren ylittämisen ja ihmisten salakuljetuksen vähentäminen. Nämä ovat hyviä tavoitteita.
Sen sijaan ongelmallisempi kohta löytyy uutisen loppupuolelta. Sen mukaan turvapaikan saaneet jaettaisiin tasaisesti EU-maiden kesken. Toisin sanoen EU-maiden kansallinen päätösvalta turvapaikanhakijoiden osalta poistettaisiin.
Lisäksi uutisista puuttuu yksi aivan oleellinen tieto, eli millä perusteella turvapaikat jaettaisiin eri maiden kesken. Olisiko jakajana valtioiden määrä, eri valtioiden väestön koko, niiden taloudellinen asema vai kenties pinta-ala?
Olen aiemmin tarkastellut samantapaista kysymystä Syyriasta paenneiden kohdalla, ja tulin demonstroineeksi erilaisten jakoperiaatteiden valtavat erot. Teen siis samankaltaisen laskelman.
Wikipedian tietojen mukaan Suomen osuus EU:n BKT:sta on noin 1,8%. Vuonna 2009 EU:sta sai turvapaikan noin 76000 ihmistä. Taloudellisen periaatteen mukaan Suomen osuudeksi tämän suuruisesta turvapaikanhakijamäärästä tulisi noin 1346 ihmistä.
Suomeen kuuluu noin 7,8% EU:n pinta-alasta. Niinpä sen perusteella laskettuna Suomeen otettaisiin suunnitelluilta leireiltä 5947 ihmistä.
Suomen väkiluku on vain 1,1% EU:n väkiluvusta. Sen mukaisesti laskettuna tulisi Suomen osuudeksi vain 819 leireiltä EU:n alueelle muuttoluvan saanutta.
Voidaan myös ajatella valtioiden jakavan tulijat keskenään tasan. Koska EU:ssa on 28 jäsenmaata ottaisi Suomi noin 3,5% luvan saaneista tulijoista. Se tekee 2714 oleskelemaan saapuvaa ihmistä.
Vertailuksi on syytä kirjata tieto, jonka mukaan vuonna 2014 Suomesta turvapaikkaa hakeneista oleskeluluvan sai noin 1300 ihmistä. Väkiluvun suhteen laskettuna Suomen osuus oleskeluluvan saajista voisi siis jopa laskea - ja toisten mukaan se taas saattaisi lisääntyä jopa varsin rajusti.
On myös syytä huomata, että mikäli taakanjaossa hyvitetään aiemmin eri maihin otetuista turvapaikanhakijoista, tähän mennessä oleskelulupien jakopolitiikassaan melko nihkeän Suomen osuus kasvaisi edelle laskemistani oleellisesti. Esimerkiksi Ruotsi hyväksyi maahansa viime vuonna lähes 100 000 turvapaikan hakijaa.
Ja voitaisiinhan ajatella Ruotsin pääministerin tavoin, että väkeä otetaan sitä enemmän, mitä suurempi tila on käytössä. Tämä voidaan laskea samalla tavoin kuin tein kirjoituksen alkuosassa: väestötiheyden perusteella Suomeen otettaisiin vuosittain 10470 oleskeluluvan saavaa.
Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa lukijaani siitä, että edelle laskettuihin lukuihin ei sisälly perheiden yhdistämisiä, jotka nostavat humanitaaristen maassaolijoiden määrää moninkertaiseksi varsinaisten turvapaikanhakijoiden määrästä.
Tämän kirjoituksen motivoineessa jutussa ei myöskään ole arviota siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saajien määrä kasvaisi mikäli lupaa voisi hakea keinottelematta jollain tavalla EU:n alueelle. Epäilen määrän olevan jopa moninkertainen nykyiseen verrattuna. Se tarkoittaisi enimmillään jopa kymmeniä tuhansia erikulttuurisia ihmisiä maamme kuntiin ja kaupunkeihin joka vuosi.
Koska nyt suunnitellun päätöksen seurauksena koko suomalainen yhteiskunta voi joutua ennenäkemättömän muutoksen kouriin, kehotankin poliitikkojamme valppauteen käsitellessään ehdotusta leirien perustamisesta turvapaikanhakijoille. Ja vielä vakavammalla mielellä kehotan lukijaani käyttämään äänioikeuttaan, jotta tätä päätöstä olisi tekemässä mahdollisimman selväjärkisesti ajattelevia poliitikkoja.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutto lisää luovuutta, rikkautta ja värinää
Suomen ja Ruotsin raiskaustilastot rikkovat ennakkoluuloja
Montako syyrialaista pakolaista kuuluu Suomen vastuulle?
Tekstit
-
Aseellinen vallankumous.
VastaaPoista